Aloittaessamme omaa matkaamme kansalaiskehittämisen parissa, teimme aluksi isoimman erittelyn Microsoftin Power Platformin työkalujen avulla tehtävän kansalaiskehityksen ja ammattimaisen sovelluskehityksen välillä. Power Platformin toiminnallisuuksien kehitys on kuitenkin ollut huimaa. Samalla myös oma ymmärryksemme Power Platformin tarjoamista mahdollisuuksista on kasvanut, eikä jaottelu kansalaiskehittämisen ja ammattimaisen sovelluskehityksen välillä tunnu enää riittävältä.

Tämän vuoksi haluammekin nyt tarkastella myös Power Platformin avulla kehitettäviä sovelluksia uudestaan niiden laajuuden sekä kehittämisen vaativuuden mukaan.

Lähtökohtaisesti Power Appsin, sekä muiden Power Platformin työkalujen, avulla kehitettävän sovelluksen vaatimustasoa voidaan tarkastella kolmella kysymyksellä:

1. Mikä on sovelluksen käyttötarkoitus? Onko kyse yhden asian hoitamista helpottavasta apuvälineestä, useamman työvaiheen sisältävästä kokonaisuudesta vai täysverisestä liiketoimintasovelluksesta?
2. Kuinka paljon sovellukselle odotetaan käyttäjiä?
3. Minkälaisia datakytkentöjä sovellus tarvitsee ja ohjataanko sen kautta dataa eteenpäin muiden sovellusten käyttöön?

Näiden kysymysten perusteella sovellukset voidaan jaotella vaatimustasonsa mukaisesti kolmeen eri kategoriaan.

1. Yksinkertaiset työntekoa helpottavat sovellukset

Käyttäjiä tällaisella sovelluksella on hyvin rajallisesti, mahdollisesti vain sovelluksen toteuttanut henkilö itse. Kyseessä voi olla myös ”kertakäyttöinen sovellus”, jonka avulla lähinnä kerätään dataa muilta käyttäjiltä – kuten ilmoittautumisia infotilaisuuteen.

Datalähteenä saattavat olla Excel-taulukot, SharePoint tai Office 365 -käyttäjän tiedot, ja dataa myös tallennetaan tyypillisesti SharePointiin.

Tällaiset sovellukset ovat vaatimustasoltaan helpoimpia ja sellaisia, joista useimmat aloittavat oman matkansa kansalaiskehittäjinä. Näiden sovellusten hyödyllisyys on organisaation näkökulmasta rajallinen, mutta yksilön työtehtävien hoitamista ne voivat helpottaa huomattavasti. Varsinkin jos osaaminen on sillä tasolla, että sovellus kyetään kehittämään nopeasti. Toisin sanoen, tämän kaltaiset sovellukset ovat kansalaiskehittämisen ytimessä.

2. Tiimitason sovellukset, joilla nopeutetaan datan käsittelyä ja työskentelyä

Nyt puhutaan jo hieman laajemmasta ratkaisusta, jonka käytöllä voi olla myös huomattavaa liiketoiminnallista merkitystä. Käyttäjiä on useampi, käyttäjät hoitavat sovelluksen avulla eri tehtäviä ja sovellusta käytetään säännöllisesti tai ainakin puolisäännöllisesti.

Tällaiset sovellukset kytkeytyvät jo varmasti myös johonkin tietovarastoon, jonka vuoksi sovellus vaatii jo jonkin verran suunnittelua ennen toteutusta. Power Platformin sisältämistä työkaluista Power Appsin lisäksi käytössä voi hyvin olla lisäksi Power Automate. Sen avulla voidaan rakentaa automaattisia datavirtoja ja automatisoida tiedonkulkua sovellusta käyttävien tiimiläisten välillä.

Tällaisten sovellusten kehittäminen on jo kohtuullisen haasteellista. Sovelluksen kehittäminen vaatii suunnittelutyötä sekä kokemusta Power Platformin käytöstä, ja myös sovelluksen elinkaareen on kiinnitettävä huomiota. Kokenut kansalaiskehittäjä voi hyvinkin kehittää myös tällaisia sovelluksia, mutta ne eivät ole aloittelijoita varten. Koodaamista lukuun ottamatta ollaan jo lähellä ammattimaista sovelluskehitystä.

3. Liiketoimintasovellukset

Tässä on kyseessä organisaatiotason käyttöön tarkoitettu sovellus, joka kytkeytyy eri datalähteisiin ja lähettää dataa tai komentoja muihin sovelluksiin tai järjestelmiin. Käyttäjiä on paljon ja liiketoiminnallinen merkitys voi olla hyvinkin suuri.

Taustalla on usein monimutkainen liiketoimintaprosessi, jossa eri rooleissa työskentelevät henkilöt ottavat osaa prosessiin eri tavoin. Käytännössä tällöin voi olla tarve luoda useita erilaisia sovelluksia (Power Apps) eri tehtäviin, tallentaa tiedot tietokantaan (Common Data Service) ja automatisoida tiedon kulkua prosessin edetessä (Power Automate). Erilaisia datalähteitä on useampia, ja tarpeen voi olla rakentaa myös omia yhteyksiä rajapintoihin (Custom connectors) automaation saavuttamiseksi.

Tämän kaltaisten sovellusten kohdalla ei voida ehkä puhua enää kansalaiskehittämisestä, vaikka ainakin teoriassa tällainen voitaisiin rakentaa kokonaan ilman koodia Power Platformin avulla. Käytännössä kyse on kuitenkin lähes ammattimaisesta sovelluskehityksestä, sillä kokonaisuuden vaikeustaso on jo melko korkea. Projekti vaatii useampia osallistujia sekä suunnitteluun, kehitystyöhön että testaukseen. Kumppanin apu on suositeltavaa, ellei talon sisältä löydy kokeneita sovellussuunnittelijoita ja -kehittäjiä.

Sillekään ei ole ehdottomia esteitä, etteikö kansalaiskehittämisestä ponnistava henkilö voisi osallistua tällaiseen projektiin. Ja parhaassa tapauksessa liiketoiminnan ytimessä työskentelevä henkilö voi tuoda pöytään osaamista ja näkemystä, joita sovelluskehittäjiltä ja konsulteilta ei löydy. Silti kokemusta ammattimaisesta sovelluskehityksestä on usein hyvä kerryttää ensin vähemmän haastavissa projekteissa.

Mistä alkuun, miten jatketaan ja miten siitä eteenpäin?

Kansalaiskehittäminen puhuttaa ja kiinnostaa kansainvälisesti. Eikä ihme: Tarve kehittäjille on kova ja Power Platformin kaltaiset ratkaisut madaltavat kynnystä koodauksen verran. Power Platform myös kehittyy niin kovaa vauhtia, ettei sen avulla tehtävää sovelluskehitystä rajoita juuri mikään muu kuin käyttäjän osaaminen ja mielikuvitus.

Kansalaiskehittämisestä kiinnostuneen yksilön tai organisaation kohdalla eteneminen kannattaa aloittaa ensimmäisen vaatimustason sovelluksista ja edetä näistä rauhallisesti kohti vaativampia haasteita. Hyvä ensimmäinen askel voi olla osallistua App In a Day -koulutukseen.

Liiketoimintasovelluksiin asti ei välttämättä omin neuvoin päästä, mutta ei tarvitsekaan. Niiden kehittämiseen voidaan hakea apua kumppanilta. Ja voi kumppaniyhteistyöstä olla muutakin hyötyä, kuten Kai aiemmassa blogissaan totesi.

Kirjoittaja

Aino Jokela

Senior Solution Consultant

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Efiman sivuilla.