Päästölaskenta käytännössä - valmistettavan tuotteen CO2-laskelma
![](https://www.itewiki.fi/write/post_images/25800.jpg)
Päästölaskenta käytännössä – miten tuotekohtainen päästölaskelma tehdään mahdollisimman helpoksi valmistavan teollisuuden yrityksessä?
Kirjoitin aiheesta lyhyen artikkelin, jossa käyn vaihe vaiheelta läpi periaatteet, miten Monitor ERP-järjestelmässä lasketaan valmistettavan tuotteen hiilijalanjälki.
16.1.2024
Antti Tervo, Myynti
antti.tervo@monitorerp.com
Päästölaskenta käytännössä - valmistettavan tuotteen CO2-laskelma
Päästölaskennan pitää olla mahdollisimman vaivatonta. Kun tuotteen hiilijalanjälki lasketaan automaattitoiminnolla, sen raportointi omille asiakkaille, rahoittajille, sijoittajille helpottuu, ja sen käyttö oman ympäristötyön tukena on tehokasta. Näin hiilijalanjälkilaskennasta tulee luonteva osa omaa arkea ja keskustelu eri sidosryhmien kanssa yksinkertaistuu.
Tuotannonohjausjärjestelmä on järkevä paikka hoitaa valmistetun tuotteen tuotekohtainen hiilijalanjäljen laskenta. Järjestelmässä olevat tiedot valmistettavan tuotteen valmistusvaiheista ja materiaaleista ovat hyvä pohja laskennalle. Artikkelissa syvennytään siihen, miten tuotteen hiilijalanjälki lasketaan Monitor ERP-järjestelmässä.
Päästölaskelman neljä osaa
Monitor ERP muodostaa laskelman neljän eri osa-alueen perusteella:
- yleispäästöt (overhead, OH),
- valmistuksen päästöt,
- materiaalin päästöt ja
- logistiikan päästöt.
Laskelmassa huomioidaan sekä suorat että epäsuorat päästöt. Tämä malli huomio tuotteen valmistamisesta aiheutuvat suorat ja epäsuorat päästöt (cradle-to-gate). Käytönaikaiset elinkaaripäästöt ja hävittämisen päästöt huomioidaan tuotteen hankkivan tahon laskelmassa (cradle-to-grave).
Yrityksen hankkiman energian osalta järjestelmän kirjataan tiedot energiajakaumasta: ostettu sähkö vs. oma tuotanto (esim. omat aurinkopaneelit) tai kaukolämpö vs. oma lämpökeskus. Jokaiselle energiamuodolle annetaan oma päästökerroin, jonka laskelma huomio energiajakauman mukaisesti.
Teollisuusyrityksen yleispäästöt
Kaikki laskenta lähtee pohjatiedoista – näin on myös päästölaskennan kohdalla. Tässä yhteydessä pohjatiedoilla tarkoitetaan yrityksen toiminnasta aiheutuvia kokonaispäästöjä. Näitä ovat mm. yritysrakennusten ja -ajoneuvojen aiheuttamat päästöt, ostetun energian (sähkö, kaukolämpö, kaasu) päästöt ja yhtenä kuriositeettina vaikkapa hävikki.
Ostetun sähköenergian päästötiedot löytyvät usein suoraan sähkölaskusta tai sähköyhtiön asiakasportaalista. Tyypillisessä valmistusyrityksessä valtaosa sähköstä kulutetaan tuotannossa ja käsitellään osana valmistuksen päästöjä. Yleispäästöinä otetaan silloin huomioon kaikki muu sähkönkulutus, jota ei suoraan voida jyvittää esimerkiksi tuotantokoneille.
Tyypillisessä valmistusyrityksessä valtaosa energiasta kulutetaan tuotannossa
Energiajakaumaa ja kokonaispäästöjä koskevat tiedot tallennetaan Monitor ERP-järjestelmän perustietoihin. Yleispäästöt viedään kappaletasolle jakamalla vuositason jyvitettävät päästöt tuotettujen kappaleiden määrällä. Määräyksikkö voi olla kappaleiden määrä, tuotettujen kappaleiden kokonaispaino tai tuotannon kokonaisaika.
Valmistuksen päästöt
Valmistuksen energiankulutustietojen keräämiseen on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen, joskin melko harvinainen, vaihtoehto on hyödyntää konekohtaista virtamittaria, jolloin saadaan täsmällinen tieto kuormitusryhmän koneen tai koneiden käyttämästä sähköenergiasta. Toinen vaihtoehto on laskea arvioitu keskimääräinen kulutus. Se lasketaan kuormitusryhmän koneen nimellistehon ja keskimääräisen käyttötehon tulona (esim. koneen nimellisteho 5 kW ja käyttöteho keskimäärin 67 % => kuormitusryhmän sähkönkulutus keskimäärin 3 kWh).
Suoran energiakulutuksen lisäksi huomioidaan kuormitusryhmän aiheuttamat muut päästöt. Näitä ovat esimerkiksi itse koneen valmistuspäästöt jaettuna elinkaaren ajalle per käyttötunti ja yleistason apuaineiden kulutus (esim. koneen käyttämät voiteluaineet, muut apuaineet kuten leikkauskaasut, hitsauslanka jne.). Muut päästöt määritellään kilogrammoina CO₂e/käyttötunti.
Valmistuksen päästöt lasketaan näiden kolmen tekijän tulona:
1. kuormitusryhmän energiakulutus ja yleispäästöt,
2. kappaleen työstöaika tai työvaiheen kesto,
3. yrityksen käyttämä energiajakauma.
Materiaalin päästöt
Osalle materiaaleista on saatavilla vakiintuneita päästöarvoja erilaisista palveluista. Täsmällisin tieto materiaalin CO2-päästöarvosta saadaan usein materiaalin toimittajalta. Tuotekohtaisella Tuotteen päästölaskelmalla huomioidaan tuoterakenteen mukainen materiaalimäärä (materiaalin päästötiedot x tuoterakenteen materiaali).
Neitseellinen materiaali ja mahdollinen kierrätysmateriaali on tärkeää erottaa toisistaan, koska niiden päästöarvot ovat usein hyvin eri tasolla. Toisaalta kokonaisuuden kannalta pitää ottaa huomioon, että kierrätysmateriaalin käyttö saattaa vaikuttaa valittaviin tuotantomenetelmiin ja sitä kautta päästöihin.
Logistiikan päästöt
Tavaroiden liikuttelu vaatii energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Osa tulee laivarahtina, toiset rautatiekuljetuksena, välillä kumipyörät kuljettavat tavaraa koko matkan tai osan matkasta vaikka satamasta hallille. Pikatilanteissa voidaan joutua lennättämään komponentteja tai raaka-aineita. Kaikilla kuljetusmuodoilla on omat ohjeelliset päästöarvonsa ja jokaisella logistiikkakumppanilla voi olla tämän lisäksi omia päästökertoimia eri kuljetusmuodoille. Ne ilmoitetaan tyypillisesti g CO₂e /tkm -muodossa. Kuljetuspäästöjen laskennassa otetaan huomioon myös kuljetettavan kappaleen paino.
Oman logistiikan osalta eli lähinnä oman varaston päästöt on helpointa huomioida osana yleispäästökerrointa. Jos logistiikka on omana työvaiheena, se voidaan ottaa huomioon myös suorina päästöinä valmistuksen työvaiheiden tapaan. Alihankintaan liittyvä kuljettaminen huomioidaan päästölaskelmassa, jos tuote käy alihankkijalla osana valmistusta.
Kuljetuspäästöjen osalta on tärkeä sopia sekä toimittajien että asiakkaiden kanssa, kumpaan laskelmaan toimituksen päästöt kuuluu – omaan vai asiakkaan? Rajanvedot ovat välillä hankalia, ja yhteispeli on todella tärkeää, etteivät päästöt kumuloidu laskelmiin.
Valmis CO2-päästölaskelma
Päästöt on helppo raportoida omalle asiakkaalle tai muille sidosryhmille.
Monitor ERP-järjestelmä muodostaa näiden neljän osa-alueen tietojen pohjalta laskelman yksittäiselle tuotteelle. Päästölaskentatoiminto huomauttaa, jos joltakin työvaiheelta tai materiaalilta puuttuu päästötiedot. Näin tahattomia virheitä ei pääse syntymään.
Tuotekohtainen CO2-arvo voidaan raportoida omalle asiakkaalle tai muille sidosryhmille. Asiakas voi viedä tiedon omaan raportointityökaluun, joka on esimerkiksi ympäristöraportointiohjelma, toiminnanohjausjärjestelmä, tuotannonohjausjärjestelmä tai taloushallintojärjestelmä. Asiakas voi hyödyntää tietoa itse omassa raportoinnissaan, jos on raportointivelvollinen – kuten pörssiyhtiö – tai käyttää toimitettua päästöarvoa raportoidessaan oman toimintansa päästöjä arvoketjussa eteenpäin.
Lisätietoja: https://www.monitorerp.com/fi/kestaevae-kehitys/
![Monitor ERP System Finland AB logo](https://www.itewiki.fi/thumb.php?src=https://www.itewiki.fi/write/logos/monitor-erp-system-finland.png&size=x100)
Lisätietoja
Tagit
Liiketoimintaprosessi
![]() |
BI ja raportointi |
![]() |
Laatu, turvallisuus ja ympäristö |
![]() |
Toiminnanohjaus ERP |
Erikoisosaaminen
![]() |
Big Data |
Toimialakokemus
![]() |
Valmistava teollisuus |
Tarjonnan tyyppi
![]() |
Johtamistyö |
![]() |
Konsultointi |
![]() |
Koulutus |
![]() |
Tuki- ja ylläpitotyö |
Omat tagit
Monitor ERP System Finland - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Monitor ERP System Finland - Muita referenssejä
Monitor ERP System Finland - Muita bloggauksia
It- ja ohjelmistoalan työpaikat
- Netum Group Oyj - Kokenut integraatioasiantuntija
- Laura - Integration Engineer
- Laura - Configuration Management Engineer
- Netum Group Oyj - Oracle-taitoinen ohjelmistokehittäjä
- Netum Group Oyj - AI-arkkitehti tai kehittäjä GenAI-painotuksella
- Laura - Senior IT Systems Engineer – Core Infrastructure Services
- Laura - ICT-arkkitehti: ICT-yksikkö, Joensuu (id8937)
Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit
- Etteplan - Pitkäjänteinen kumppani kehittämään moderni ERP-järjestelmä JIS-Automationin tarpeisiin
- Etteplan - Tarkan paikannuksen kehittäminen vauhdittaa Kalmarin tutkimusprojektia – apuna Etteplan Rugged Evaluation Platform
- Advania Finland Oy - Virtuaalinen työpöytäratkaisu paransi Keusoten loppukäyttäjäkokemusta ja vähensi IT-kustannuksia
- Advania Finland Oy - Toimintavarma Genesys Cloud -asiakaspalveluratkaisu sopii hälytyskeskuksen vaatimuksiin
- Advania Finland Oy - Poikkeamaportaalin käyttöönotto paransi Skanskan rakennustyömaiden turvallisuudesta kerättävän tiedon määrää ja laatua
- Advania Finland Oy - Teknologian hyödyntäminen vie Pelicansin uusiin ulottuvuuksiin jäällä ja sen ulkopuolella
- Netum Group Oyj - Postin logistiikkajärjestelmän kehittäminen on Netumin osaavissa käsissä
Tapahtumat & webinaarit
Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset
- Nordea - Kyberturvallisuusmatka Nordealla: Linda Milvin tarina
- Ready Solutions Oy - Mitä on luottoriskien hallinnan data-analytiikka?
- Nordea - Nordea x Women in Tech: Data ja Analytiikka Nordealla
- Timeless Technology - ControlByWeb - Web-pohjaiset "drop-in" ratkaisut etäohjaukseen ja -monitorointiin.
- Rakettitiede Oy - Sinustako Rakettitieteen konsultti?
- Rakettitiede Oy - Rakettitieteen arvot – no bullshit ja viisi muuta teesiä
- Etteplan - Väsymätön ja tarkka diagnostikko – koneoppiminen ravistelee terveydenhoitoa
![]() |
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |