MITÄ OTTAA HUOMIOON QA-KUMPPANIN VALINNASSA?
Useimmat yritykset haluavat omistajuuden omien digipalveluiden kehityksestään. Samalla varsinkin pienen tai keskikokoisen yrityksen ei välttämättä ole järkevää rakentaa itse kyvykkyyksiä ohjelmistojen laadunvarmistukseen tai automaation rakentamiseen. Myös oikeiden osaajien rekrytointi saattaa olla erittäin haastavaa. Tällöin kyseeseen tulee QA-kumppanin valinta. Kumppanin valinnassa on syytä olla tarkkana, koska hyvä kumppani on aidosti kullanarvoinen löytö, josta kannattaa pitää kiinni. Lisäksi hyvät ja luotettavat toimittajat tuppaavat tulemaan pitkässä juoksussa myös halvemmaksi. Tässä kirjoituksessa pohdin muutamalta eri kantilta hyvän kumppanin ominaisuuksia.
1. Aito halu kehittää toimintaa jatkuvasti
Tärkein ensimmäiseksi. Ohjelmistojen laadunvarmistus ei ole yksittäinen projekti, jossa on alku ja loppu, vaan se on yli ajan kestävä iteratiivinen prosessi, joka tähtää kestävään liiketoimintaan hyvin toimivien palveluiden kautta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että QA-kumppanin on oltava proaktiivinen, ja aktiivisesti kehitettävä prosesseja, työkaluja ja toimintatapoja eteenpäin asiakasorganisaatiossa.
Liian usein olen törmännyt yrityksiin, jotka tekevät vielä saman kumppanin kanssa lähinnä manuaalista testausta ja perustelevat automaation vähyyttä vaikealla ympäristöllä ja niitä tukemattomilla toimintatavoilla. Tämä on mielestäni älyllistä laiskuutta. On totta, että testiautomaation tuominen mukaan ohjelmistokehitysprosessiin ei ole ongelmatonta, ja vaatii välillä paljonkin muutosjohtamista. Se ei kuitenkaan mielestäni kelpaa tekosyyksi olla siirtymättä aidosti nopeampaan ja modernimpaan tapaan tehdä testausta. Ja tässä kohtaa kokenut kumppani, joka pystyy välttämään useimmat sudenkuopat, on aivan avainasemassa.
2. Kaikki palvelut yhdeltä luukulta
Valittaessa kumppania on hyvä muistaa, että ohjelmistojen laadunvarmistus ei ole pelkästään manuaalista testausta tai testitapausten automatisointia. Hyvän kumppanin tunnistaa siitä, että se: osaa antaa realistisen kuvan nykytilasta, ehdottaa parannuksia kehityksen prosesseihin sekä nostaa aktiivisesti esiin laadun tiellä olevia haasteita. Lisäksi raportoinnin kehittäminen ja mittareiden (järkevä) asettaminen pitäisi olla itseään kunnioittavalle laatutalolle tuttua kauraa. Itseäni häiritsee välillä se, että yritykset tyytyvät ostamaan yksittäisiä testaajia pelkiksi käsipareiksi tuntihinnalla, kun osaavan kumppanin huomassa asiakas pääsee hyötymään vuosikymmenien kokemuksesta parhaiden käytäntöjen suhteen.
Hyvän kumppanin tunnistaa siitä, että se: osaa antaa realistisen kuvan nykytilasta, ehdottaa parannuksia kehityksen prosesseihin sekä nostaa aktiivisesti esiin laadun tiellä olevia haasteita.
3. Tekniset kyvykkyydet ja vaatimustaso
Valitettavan usein näen asiakasorganisaatioita, joissa testiautomaatiota on tehty jo useampi vuosi vailla selkeää konseptia ja tietä voisi kuvata vähintäänkin kivikkoiseksi. On lähdetty liikkeelle liian lyhytjänteisellä otteella ja tulevaisuuden tarpeet huomioiva arkkitehtuurisuunnittelu on unohtunut. Testien rakentamisessa on käytetty oikopolkuja, jonka seurauksena niiden ylläpidettävyydestä on tullut aikaa ja resursseja syövä taakka organisaatiolle. On käynyt niinkin, että 3-4 vuoden kehitystyön jälkeen kaikista kustannustehokkain ratkaisu olisi heittää aikaisempi työ roskakoriin ja aloittaa koko homma alusta. Ja tämä kirpaisee, niin rahallisesti kuin henkisesti.
Testiautomaation rakentamista voisi verrata vaikka omakotitalon rakentamiseen. Kun pohjatyöt on tehty huolellisesti ja asunnon rakennuksessa on käytetty laadukkaita materiaaleja sekä osaavaa rakennuttajaa, pitenee asunnon elinikä huomattavasti ja ylläpito muuttuu helpommaksi ja kustannustehokkaammaksi.
Varsinkin asiakkaiden, joilla on vähäinen tai olematon kokemus kestävien automaatioratkaisuiden rakentamisesta, on haastavaa arvioida työn tuloksia. Hyvä kumppani käy yhdessä asiakkaan kanssa läpi toimitettavan ratkaisun. Lisäksi erityisesti ohjelmistoalalla asiakkaan olisi lähtökohtaisesti tärkeä omistaa työn tulokset, sillä pitkällä aikavälillä asiakkaalla on oltava mahdollisuus ottaa kehitystoiminta omaan haltuun tai tarvittaessa vaihtaa toimittajaa, jos nykyiseen ei olla tyytyväisiä. Toimittajaloukku oli 2000-luvun alkua, ja siihen ei toivottavasti tarvitse enää palata.
4. Astetta parempaa asiakaspalvelua
Kuten minkä tahansa ihmissuhteen, pitkäjänteisen asiakassuhteen ydin on tasa-arvoinen, kunnioittava sekä rehellinen suhde. Palvelussa on aidosti pidettävä asiakkaan etu mielessä, eikä laskutusta saa maksimoida myymällä asioita, joita ilman asiakas pärjäisi. Hyvä kumppani ymmärtää asiakkaan budjettirajoitteet ja kunnioittaa niitä, suhteuttaen tarjottavat palvelut niin, että annetuissa rajoissa budjetista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä irti. Harvoin asiakasta kiinnostaa teoreettinen ”näin paljon pitäisi investoida testaukseen ym.” -kiihkoilu. On parempi hyväksyä realiteetit ja pyrkiä niiden puitteissa maksimoimaan tuotto investoinnille.
Kuitenkin, hyvässä asiakassuhteessa, kuten taas kerran muissakin ihmissuhteissa, on myös välillä puhuttava suoraan. Asiakkaalle on uskallettava sanoa, jos he ovat menossa väärään suuntaan suunnitelmissaan. Asiakkaalla on aina vastuu lopullisesta päätöksestä, mutta hyvä kumppani tarjoaa kriittistä sparrausapua ja yrittää tuoda oman, kokemukseen perustuvan näkökulman, asiakkaan päätöksenteon tueksi.
Harvoin asiakasta kiinnostaa teoreettinen ”näin paljon pitäisi investoida testaukseen ym.” -kiihkoilu.
5. Halvalla harvoin saa hyvää
Usein QA:n roolia on väheksytty ja sitä pidetään välttämättömänä pahana, jonka voi tarvittaessa ulkoistaa ulkomaille halvimman hinnan perässä. Onko kuitenkaan parasta rahankäyttöä tehdä ohjelmistoa ketterästi Suomessa, jonka joku erillinen yksikkö testaa manuaalisesti halvan työvoiman maissa. Tällöin testauksesta saatava informaatio jää yleensä tasolle ”toimii vaatimusten määrittämällä tavalla”.
Testausta ja laadunvarmistusta pitäisi mieluummin miettiä tuotekehityksen osana, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tuottaa kehitystiimille jatkuvasti informaatiota tuotteen tai palvelun laatuun, käytettävyyteen ja toimivuuteen liittyen. Tällöin testauksen rooli on muutakin kuin toiminnallisten testien ajamista vaatimuksien pohjalta. Parhaimmassa tapauksessa jouhevasti toimiva QA-prosessi höystettynä testiautomaatiolla sekä taitavalla tutkivalla testauksella, takaa mukavan turvaverkon kehittäjille kehittää palvelua mahdollisimman ketterästi ja nopeasti, ilman jatkuvaa pelkoa piilevistä bugeista.
Kirjoittaja:
Teemu Pesonen on VALA Groupin Laatu- & Automaatiopalveluiden johtaja. Ohjelmistojen laatu on Teemun sydäntä lähellä ja verenpaine nousee helposti, jos hän näkee huonolaatuisia tai käyttäjäkokemukseltaan surkeita sovelluksia tai ihmisiä tekemässä manuaalisia tehtäviä, jotka voisi helposti automatisoida. Ehkä juuri tämän takia Teemun intohimona on auttaa yrityksiä laatulähtöisemmiksi, jotka pystyvät automaatiolla saavuttamaan ketteryyttä kehitystyöhön.
VALA Group - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
VALA Group - Muita referenssejä
VALA Group - Muita bloggauksia
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
ite wikin referenssihaku »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin julkaisuhaku »
