Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Ihmiskuntakeskeinen suunnittelu toimii kompassina digipalvelukehityksessä

BloggausMaailman monimutkaistuessa ja ilmastokriisin edetessä design-ajattelulta vaaditaan yhä monialaisempia ratkaisuja. Ihmiskuntakeskeisen suunnittelun avulla digipalveluiden kehitystyötä päästään tarkastelemaan poikkitieteellisesti, mikä edesauttaa digitalisaation saumattomampaa integroimista osaksi käyttäjien arkea.

Muuttuva maailma vaatii laaja-alaista ongelmanratkaisua

Digipalvelua suunniteltaessa keskitytään tyypillisesti sen loppukäyttäjän välittömiin tarpeisiin. Yksilökeskeisyyden on kuitenkin huomattu aiheuttavan yllättäviä seurauksia ja epäsuoraa vahinkoa niin ympäristön kuin palveluita ympäröivien yhteisöjenkin kannalta. Esimerkiksi yksityishenkilöiden kotien lyhytvuokrauspalvelu AirBnB mahdollistaa käyttäjilleen halpoja, helppoja ja autenttisia lomakokemuksia. Lyhytaikaisen alivuokrauksen suosion kasvaessa sen kuitenkin on huomattu vaikuttavan negatiivisesti muihin asukkaisiin ja jopa kokonaisiin asuinalueisiin. Toisin sanoen, vaikka kokemus olisikin käyttäjälähtöisestä näkökulmasta onnistunut, se voi ihmiskuntakeskeisestä näkökulmasta olla ongelmallinen. Huomioimalla välittömän käyttökokemuksen ympäröivän viitekehyksen suunnitteluvaiheessa, palveluntuottaja voi säästää piilevissä kustannuksissa, sujuvoittaa palvelun käyttöönottoa sekä vahvistaa yrityksen riskien hallintaa.

Viime vuosikymmenten aikana suunnitteluprosessin tueksi on kehitetty uusia, laaja-alaisempien ongelmien tarkasteluun tähtääviä toimintamalleja. Alun perin käyttäjälähtöisestä suunnittelusta (user-centered design) alkunsa saanut suhteellisen tuore lähestymistapa, ihmiskeskeinen suunnittelu (human-centered design), on saanut hiljattain rinnalleen uuden alalajin, ihmiskuntakeskeisen suunnittelun (humanity-centered design). Mitä pidemmälle design-ajattelua laajennetaan, sitä enemmän kehitettävillä palveluilla tavoitellaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja niiden suunnittelu tapahtuu yhdessä kokonaisten yhteisöjen kanssa.

Kuinka laajentaa fokus yksilöstä ympäristöön?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja ihmiskuntakeskeisessä suunnittelussa huomaakin äkkiä paljon yhteistä monen muun laajavaikutteisen suunnittelufilosofian kanssa. Näitä ovat muun muassa elämäkeskeinen suunnittelu (life centered design), ympäristökeskeinen suunnittelu (environment centered design) sekä järjestelmälähtöinen designajattelu (systems oriented design thinking).

Ihmiskeskeisiin suunnitteluprosesseihin verrattuna nämä lähestymistavat laskevat käyttäjät yhdeksi osaksi suurempaa kokonaisuutta (de-centering users). Toisin sanoen käyttäjä on tarkastelussa läsnä, muttei lähtökohtaisesti muita toimijoita tärkeämpi. Tämä voidaan mahdollistaa nostamalla ympäristön edustajat esimerkiksi persoonaprofiilien (non-human personas) avulla käyttäjien kaltaisiksi toimijoiksi tai kartoittamalla ympäristövaikutuksia tuotantoketjun eri osissa.

Holistinen lähestymistapa helpottaa digitaaliseen arkeen siirtymistä

Yksinkertaistettuna: mitä laajemmalle design-ajattelua sovelletaan, sitä varmemmin pystytään vastaamaan mahdollisimman tasa-arvoisesti ihmisten ydintarpeisiin, pelkkien ydinongelmien oireiden käsittelyn sijaan. Kokonaisuuksiin keskittyvä design-ajattelu mahdollistaa eettisemmän digipalvelukehityksen, tuottaa käytettävämpiä palveluita ja edistää ympäristöystävällisempiä käytäntöjä ICT-alalla.

Tällainen holistinen lähestymistapa voi myös auttaa arvioimaan mahdollisia kipukohtia digipalveluiden käyttöönotossa. Etenkin globaalien järjestelmien sovittaminen erilaisten organisaatioiden toimintamalleihin voi olla haastavaa. Hankintojen yhteydessä ihmiskuntakeskeisyys voi vähentää turhien järjestelmien toimeksiantoja, tehostaa liian laajaksi kaavailtuja palveluratkaisuja tai auttaa hahmottamaan kokonaan uusia palveluntarpeita.

Kuka hyötyy ihmiskuntakeskeisyydestä?

Eniten hyötyä laajasta, monitahoisesta näkökulmasta onkin yhteiskunnan peruspilareiden toimintaa kehittävissä hankkeissa, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon. Tällaisia ovat esimerkiksi sote-sektorin, rakennusalan, ja muuta tärkeää infraa kehittävien tahojen toimijat. Yksittäisten verkkokauppojen tai henkilökohtaisten portfoliosivustojen tekijöiden ei siis välttämättä ole mielekästä peilata toimintaansa maapallonlaajuisella skaalalla.

Etenkin alat, joilla on tyypillisesti totuttu hoitamaan asioita ihmisten kesken kasvokkain, voivat hyötyä ihmiskuntakeskeisestä suunnittelusta digitalisaation edetessä. Esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan yleistyessä ihmisläheisillä aloilla, kuten koulutuksessa ja terveydenhuollossa, voi käyttäjille olla vaikeaa sopeutua muutokseen. Ihmiskuntakeskeinen suunnittelu voikin auttaa yhdessä työyhteisöjen kanssa tunnistamaan tapoja ujuttaa digitaalisia ratkaisuja luontevasti osaksi työtehtäviä. Kun teknologia on yhä enemmän eksperttien sijaan tavallisten ihmisten käsissä, on yhä tärkeämpää ymmärtää käyttäjää ympäröivää yhteiskuntakehystä ja ottaa yhteisö mukaan kehitystyöhön.

Lähteet

Dähnert Sandy, Environment-centered UX methods – sustainable personas, user journeys and more, Green the Web –blogi, (2.6.2021)
https://greentheweb.com/environment-centered-ux-methods-personas-user-journeys-and-empathy-mapping-in-sustainable/
Guttentag Daniel, What Airbnb really does to a neighbourhood, BBC, (30.8.2018),
https://www.bbc.com/news/business-45083954
Interaction Design Foundation - IxDF, What is Humanity-Centered Design?, (14.6.2021)
https://www.interaction-design.org/literature/topics/humanity-centered-design
Interaction Design Foundation – IxDF, What is User-Centered Design?, (15.6.2016)
https://www.interaction-design.org/literature/topics/user-centered-design
Lee Seonjin, Kim Hany, Four shades of Airbnb and its impact on locals: A spatiotemporal analysis of Airbnb, rent, housing prices, and gentrification, Tourism Management Perspectives, Volume 49, (2023) https://doi.org/10.1016/j.tmp.2023.101192
Sevaldson Birger & May Cheryl, Systems Oriented Design (SOD), (2022)
https://systemsorienteddesign.net/
Russell, Paul & Buck, Lyndon. Humanity-centred Design - Defining The Emerging Paradigm In Design Education And Practice. (2020)
https://www.researchgate.net/publication/344609351_HUMANITY-CENTRED_DESIGN_-_DEFINING_THE_EMERGING_PARADIGM_IN_DESIGN_EDUCATION_AND_PRACTICE
Ystgaard, K.F., De Moor, K. Envisioning the future: a multi-disciplinary approach to human-centered intelligent environments. Qual User Exp 8, 11. (2023) https://doi.org/10.1007/s41233-023-00064-5
Pinterest

Siirry yrityksen profiiliin Netum Group kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Netum Group - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Netum Group - Muita referenssejä

Netum Group - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia