Tekoälysovelluksia kehittävä San Franciscolainen OpenAI julkaisi marraskuun 30. päivä ChatGPT -sovelluksen. ChatGPT:n chatti on opetettu antamaan vastauksia ihmisten esittämiin kysymyksiin ja se keräsi heti julkaisunsa myötä merkittävää huomiota kyvyllään antaa laadukkaita vastauksia mitä erilaisimpiin haasteisiin.

Tähän asti esimerkiksi asiakaspalvelijan tehtäviä eri verkkopalveluissa hoitaneet chatbotit ovat aiheuttaneet lähinnä turhautumista käyttäjissään. ChatGPT:n tekoäly nosti kertaheitolla tekoälysovellusten vaatimustason korkealle.

ChatGPT:n verkkosivut esittelevät sovelluksen toimintaa. Itse sovellus toimii myös suomeksi moitteetta.

 

Kysymys ei kuulukaan enää ”pystyykö tekoäly hoitamaan asiakaspalvelijan tehtäviä?” vaan ”missä menevät tekoälyn mahdollisuuksien rajat?”

Muistan jonkun luennoijan ennustaneet noin 7 vuotta sitten, että lakimiehiä ei tarvita enää tulevaisuudessa. ChatGPT osoittaa, että näinkään lennokkaat visiot eivät ole välttämättä täyttä utopiaa. Vähintäänkin tekoäly pystyy toimimaan assistenttina yhä vaativammissa tehtävissä.

Esimerkkejä ChatGPT:n antamista vastauksista

Kysyin ChatGPT:ltä muutamia esimerkkikysymyksiä demonstroidakseni työkalun potentiaalia. Näin sain selville muun muassa sen, mikä on elämän tarkoitus!

Tässä esimerkkejä käymistämme keskusteluista:

Minkälaisiin tarkoituksiin ChatGPT:tä voi käyttää tulevaisuudessa?

”ChatGPT:tä voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin, kuten keskustelujen simulaation, kirjoitettujen tekstien luomisen, tiedonhakun ja tiedon jäsentämisen, kielenkäsittelyn ja tekoälyn avulla toteutettavien sovellusten kehittämisen. Tulevaisuudessa se voi olla hyödyllinen esimerkiksi älypuhelimissa, chatbot-sovelluksissa, digitaalisissa assistenteissa ja robotiikassa.”

Minkälainen on hyvä bloggaus?

”Hyvä bloggaus sisältää seuraavat piirteet:

  1. Kiinnostava aihe: Blogin aihe on valittu huolellisesti ja sillä on kiinnostavaa sisältöä lukijoille.
  2. Hyvä kirjoitustyyli: Bloggaajan kirjoitustyyli on selkeä ja helppolukuinen.
  3. Aktiivinen päivitys: Blogi päivitetään säännöllisesti ja siihen liitetään uusia ja ajankohtaisia aiheita.
  4. Laadukas sisältö: Blogin sisältö on laadukasta ja lukijaa hyödyttävää.
  5. Hyödylliset linkit ja kuvat: Blogiin liitetään hyödyllisiä linkkejä ja kuvia, jotka tukevat tekstin sisältöä ja tekevät lukemisesta miellyttävämpää.
  6. Interaktiivisuus: Blogi tarjoaa mahdollisuuden lukijoiden kommentoida ja osallistua keskusteluun, joka lisää blogin arvoa ja käytettävyyttä.
  7. Optimoitu hakukoneille: Blogi on optimoitu hakukoneille, jotta se löytyy helposti hakukoneiden tuloksista.
  8. Hyvä käytettävyys: Blogin käytettävyys on hyvä, ja se on helppo navigoida ja lukea eri laitteilla.”

Miten venäjän hyökkäys ja sota ukrainassa voitaisiin saada päättymään?

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan voitaisiin saada päättymään kansainvälisellä painostuksella ja neuvotteluilla. Tämä voisi sisältää esimerkiksi taloudellisia pakotteita, diplomaattisia toimia ja mahdollisesti jopa militaarista interventiota. On tärkeää, että kaikki osapuolet pyrkivät löytämään rauhanomaisen ratkaisun ja välttämään väkivaltaa. On myös tärkeää, että kaikki osapuolet noudattavat kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia.”

Mikä on elämän tarkoitus?

”Elämän tarkoitus on subjektiivinen ja voi vaihdella henkilöstä toiseen. Jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen näkemys siitä, mikä elämän tarkoitus on. Joillekin se voi olla perheen ja ystävien kanssa vietetty aika, toisille se voi olla uran saavutukset tai henkilökohtaisen kasvun tavoittelu. Jotkut uskovat, että elämän tarkoitus on saavuttaa jonkinlaista henkilökohtaista tai uskonnollista merkitystä. Toiset saattavat ajatella, ettei elämällä ole tarkoitusta ollenkaan. Tärkeintä on, että jokaisella ihmisellä on oma tapa löytää merkityksellisyyttä elämäänsä.”

Pieniä puutteita, mutta valtava potentiaali

ChatGPT:n antamat vastaukset osoittavat joitain puutteita sovelluksessa, mutta samaan aikaan myös sen valtavan potentiaalin.

Hyvän bloggauksen ominaisuuksia käsittelevässä kysymyksessä ChatGPT sekoittaa yksittäisen bloggauksen, jota kysymys koski, blogiin, jota päivitetään jatkuvasti. ChatGPT:n käyttötarkoituksia koskevassa vastauksessa on muutama kirjoitusvirhe.

Kuitenkin sovelluksella on mainio kyky jäsentää tiiviitä vastauksia hyvin haastaviinkin kysymyksiin, kuten kysymykseen elämän tarkoituksesta.

Vastauksen muotoilu näin ison asian äärellä veisi helposti tunteja asiaan vihkiytyneeltäkin ihmiseltä. ChatGPT kykenee laadukkaaseen tuotokseen minuuteissa.

Samalla käyttäjän mieleen hiipii väkisin kysymys: kuka päättää, mitkä vastaukset ovat oikeita?

Ei auta kuin kysyä sovellukselta itseltään:

Kuka päättää, mitä tietoa ChatGPT:n antamat vastaukset sisältävät?

”Tieto, jonka ChatGPT antaa vastauksissaan, perustuu sen koulutukseen. Koulutusaineiston valitsee ja hankkii OpenAI, joka on kehittänyt ja ylläpitää ChatGPT:tä. Tämä aineisto koostuu erilaisista tekstilähteistä, kuten uutisista, kirjoista ja verkkosivuilla julkaistusta sisällöstä.”

Hieman ympäripyöreäksihän tämä jää. Ei siis auta kuin toivoa, ettei tekoäly-yhtiön listoille pääse esimerkiksi Putinin agentteja tai Trump-mielisiä kiihkoilijoita. Silloin esimerkiksi sotaa tai vaalivilppiä koskevat vastaukset alkaisivat näyttää hyvin erilaisilta.

 

ChatGPT:n verkkosivut