Joulukuussa 1815 nykyisen Lontoon alueella runoilija lordi Byronin ja hänen vaimonsa Annabella Milbanken perheeseen syntyi tytär, Augusta Ada Byron. Lapsen saaminen ei korjannut vanhempien liitoksistaan narisevaa avioliittoa ja vain muutama viikko myöhemmin Annabella jätti miehensä. Ulkomaille lähtenyt lordi Byron ei koskaan oppinut tuntemaan lastaan, josta myöhemmin kasvoi maailman ensimmäisen tietokoneohjelman kehittäjä.

Teollisen vallankumouksen kynnyksellä syntynyt Ada Lovelace kiinnostui tekniikasta jo varhain. 1800-luvulla matematiikan ajateltiin olevan lähinnä miesten heiniä, mutta Annabella kannusti tytärtään tutustumaan sen maailmaan. Tiukaksi kasvattajaksi luonnehdittu Annabella palkkasi Adalle vuosien saatossa useita kotiopettajia, joista vain harvan kerrotaan täyttäneen heille asetetut tiukat kriteerit matemaattisesta osaamisesta. 

Lovelacen oppi-isäksi nousi matemaatikko Charles Babbage, jonka hän tapasi ollessaan vasta 17-vuotias.”

Lopulta Lovelacen oppi-isäksi nousi matemaatikko Charles Babbage, jonka hän tapasi ollessaan vasta 17-vuotias. Yli 20 vuoden ikäero ei ollut este pitkälle ystävyydelle, joka lopulta muutti Lovelacen elämän.

Kääntäjän merkinnät syntyvät

Babbage visioi laitteita, jotka sittemmin toimivat esikuvina moderneille tietokoneille. Lovelacelle hän esitteli mekaanisen yleistietokoneen eli analyyttisen koneen periaatteen, ja vuosien saatossa Ada tutustui laitteen kehitystyöhön lähietäisyydeltä.

Perhe-elämän myötä ystävysten yhteistyöhön tuli kuitenkin katkos. Ada avioitui vuonna 1835 entisen opettajansa William Kingin kanssa. Hän sai aatelisarvonsa, Lovelacen kreivitär, juuri miehensä kautta. Kingiä voisi luonnehtia moderniksi mieheksi, sillä aikakaudelle epätyypillisesti hän tuki vaimonsa opiskelua. Synnytettyään pariskunnan kolme lasta, Lovelacen kaipuu takaisin matematiikan pariin kasvoikin riittävän suureksi ja hän palkkasi itselleen uuden opettajan.

Lovelace tunsi koneen paljon paremmin kuin Menabrea, joten hän pyrki korjaamaan kaikki artikkelin virheet omilla viittauksillaan.”

1840-luvun alkupuolella Babbage luennoi visioimastaan koneesta Torinon yliopistossa. Kun yleisössä istuneen italialaisen insinöörin Luigi Menabrean aiheesta tekemät muistiinpanot julkaistiin ranskaksi, pyydettiin kielitaitoista Lovelacea kääntämään artikkeli, jotta tutkimus saisi julkisuutta myös sen kotimaassa Englannissa. 

Lovelace tunsi koneen paljon paremmin kuin Menabrea, joten hän pyrki korjaamaan kaikki artikkelin virheet omilla viittauksillaan. Näyttäessään käännöksen Babbagelle, tämä kehotti häntä lisämuistiinpanojen tekemiseen. 

 

Matemaatikko Charles Babbage suunnitteli analyyttisen koneen, jolle Ada Lovelace kirjoitti Bernoullin lukuja laskevan tietokoneohjelman vuonna 1843. Kuva: Science Museum Group Collection

 

Työn valmistuttua vuonna 1843 artikkelin pituus oli kolminkertaistunut alkuperäisestä. Lovelacen Kääntäjän merkinnät (eng. Notes by the Translator) olivat syntyneet. 

Babbagen ajatuksissa analytiittinen kone hoiti laskutehtäviä, mutta Lovelace oli ymmärtänyt sen laajemman potentiaalin. Hän uskoi, että kone pystyisi käsittelemään mitä tahansa symboleiksi muutettua tietoa.

Kuuluisimmassa muistiinpanossaan Lovelace kuvaa tarkasti maailman ensimmäisenä pidetyn tietokoneohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja. Samassa yhteydessä hän pohtii myös tekoälyä. Myöhemmin näihin huomioihin viittasi sen varsinaisiin keksijöihin luettu Alan Turing.

Elämää varjostivat sairaudet

BBC:n dokumentissa Calculating Ada: The Countess of Computing matemaatikko Hannah Fry luonnehtii Kääntäjän merkintöjä yhdeksi tieteen historian upeimmista teksteistä. Lovelace tunnetaankin ennen kaikkea tästä työstä.

Hän oli kuitenkin kiinnostunut monista tieteenaloista ja ehti elämänsä aikana visioida muun muassa höyrykäyttöistä lentävää laitetta lintujen anatomiaa ja lentokykyä tutkimalla. Hänen kirjoituksistaan löytyy myös pohdintoja niin rautateistä kuin eläinten älykkyydestä.

Innovoiva mieli oli kuitenkin saanut taakakseen hauraan kehon. Useat lähteet kertovat Lovelacen sairastelleen läpi elinikänsä. Lopulta hänen kohtalokseen koitui kohtusyöpä vain 36 vuoden iässä.

Lovelacen työn vaikutus modernille tietojenkäsittelytieteelle ja tekniikalle tunnustettiin laajasti vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Nykyisin lokakuun toinen tiistai on nimetty Ada Lovelacen päiväksi. Silloin juhlitaan tekniikan alan naisia.

 

Lähteet: Encyclopedia Britannica , Calculating Ada: The Countess of Computing -dokumentti (BBC), Ada Lovelace: Victorian computing visionary, Ada Lovelacen sivukommenteista syntyi tietokone