Sunnuntain 28.4.2019 Helsingin Sanomissa esiteltiin Antero Vartian Compensate-hanke ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Haluan nyt herätellä it-alaa mukaan keskusteluun ja osallistumaan itse liikkeeseen.

Digitalisaation ilmastovaikutus on nimittäin valtava. Se on ohittamassa päästöiltään esimerkiksi ilmastokeskustelun silmätikun, ilmailualan.

Digitalisaation ilmastovaikutus

Professori Jukka Manner kertoi Ylen haastattelussa jo vuonna 2013, että ict-ala vastasi kymmenestä prosentista brittien sähkönkulutuksesta vuonna 2007. On arvioitu, että globaalista energiankulutuksesta kymmenesosa kului ict-palveluissa vuonna 2010.

Sittemmin digikehitys on kiihtynyt: Joka ikinen länsimainen kuluttaja kulkee älypuhelin kourassa tuottaen ja käyttäen jatkuvasti dataa.

Jokainen yritysprosessi ja kasvavasti myös liiketoimintamalli softautuu. Se tarkoittaa sitä, että koko ajan enemmän ja enemmän dataa ja laskentaa siirtyy pilveen, eli konesaliin. Ja konesalit vaativat toimiakseen energiaa.

Kun katsot videota Viaplaysta, kuluu energiaa. Kun teollisuusyritys valvoo laitteitaan IoT:n avulla, kuluu energiaa. Kun Google miettii, mitä hakutuloksia sinulle näyttäisi, kuluu energiaa. Kun otat valokuvan, se siirtyy usein automaattisesti pilveen ja kuluttaa energiaa.

Tragikoomista on, että todennäköisesti et katso sitä enää koskaan.

”The situation is alarming, we have a tsunami of data approaching”

Tuoreemmat tutkimukset kertovat karuja tilastoja digitalisaation energiankukutuksesta,

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan globaali tieto- ja viestintätekniikka saattaa luoda jo 3,5% prosenttia globaaleista ilmastopäästöistä vuonna 2020 ohittaen kokoluokaltaan ilmailu- ja laivalualan.

“The situation is alarming, we have a tsunami of data approaching. Everything which can be is being digitalised. It is a perfect storm. 5G,  is coming, Internet Protocol traffic is much higher than estimated and all cars and machines, robots and artificial intelligence are being digitalised, producing huge amounts of data which is stored in data centres, ruotsalainen tutkija Anders Andrae kommentoi Climate Change Newsin jutussa vuonna 2017.

Hän arvioi tutkimuksessaan, että ICT-ala voi käyttää 20% prosenttia maailman energiasta vuonna 2025 ja vastata 5,5% prosentista maailman hiilipäästöistä vuoteen 2025 mennessä.

Arvio Internet Protokollan vuosittaisen energiankäytön kasvusta.

 

Sanomattakin on selvää, että it-alan täytyy kantaa vastuunsa ilmastotalkoissa ja että oikea hetki hihojen käärimiseen on nyt.

Compensate pähkinänkuoressa

Compensaten toiminta yrityksen kotisivuilta otetussa käyttöliittymäkuvassa.

Compensate-säätiön toiminta tapahtuu Helsingin Sanomien mukaan seuraavalla tavalla:

  • Meidän on pakko ruveta maksamaan siitä, mitä ihmiskunnan on pakko tehdä. Eli ottaa hiilidioksidia pois ilmakehästä. Se onnistuu vaikkapa puita istuttamalla.
  • Compensate aikoo olla kanava, jolla sitomisesta maksetaan. Koska kyseessä on yleishyödyllinen säätiö, ansaintamallia ei ole. Tilinpito on julkinen, ja kaikilla kompensaatiomaksuilla ostetaan sidottua hiilidioksidia markkinahintaan.
  • Sidottua hiilidioksidia myyvät päästövähennysyksikköinä muun muassa metsitysprojekteja tekevät yhtiöt. Projektien luotettavuutta valvoo esimerkiksi Maailman luonnonsäätiö WWF, jolla on oma sertifikaattinsa metsien istutukseen.
  • Hiiltä on jo nyt ilmakehässä aivan liikaa, ja hiilensidontaprojekteissa on kehittämisen varaa. Metsä voi myös palaa ja vapauttaa hiilensä ilmakehään. Siksi kulutus on muutettava hiilinegatiiviseksi. Säätiö lupaa keräämällään rahalla ylikompensoida aiheutetun päästön jopa viisinkertaisesti.
  • Tällä hetkellä suomalaisen päästöt ovat keskimäärin noin 11 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Sen saa sidottua viisinkertaisesti vain 220 eurolla vuodessa eli 60 sentillä päivässä.
  • Päästöjen kompensointi on yllättävän halpaa, ja se on tarkoitus tehdä ostaessa, netissä tai kassalla. Kotiin tilattu ruoka-annos: 10 senttiä. Bensiinilitra: noin 5 senttiä. Meno-paluulento New Yorkiin: 66 euroa.
  • Vakuutusyhtiöltä saisi autovakuutuksen, jossa ajokilometrit kompensoitaisiin. Luottokorttiyhtiöt voisivat veloittaa päästöjä suoraan ostotietojen pohjalta.
  • Kuluttaja saa aina valita ostaessaan, kompensoiko vai ei.
  • Lakiteitse voitaisiin kuitenkin määrätä vaikka EU:n laajuisesti, että huoltoasemien on tarjottava bensiinille myös hiilikompensoitu hinta.
  • ”Sotkunsa siivoaville” voisi tarjota etuja. Lentoyhtiöt voisivat päästää kompensoineet matkustajat koneeseen ennen muita.
  • Ennen kaikkea: päästöjen hinnan tekeminen näkyväksi vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen.
  • Kun sidotun hiilen kysyntä kasvaa, päästövähennysyksiköiden hinnat nousevat, mutta niin pitääkin. Silloin markkina on syntynyt ja ongelma lähempänä ratkaisua. Rahavirrat on saatava liikkeelle.

Compensaten toimintamalli. Kuva: Helsingin Sanomat.

Miten it-ala saataisiin mukaan Compensateen?

Miten It-ala saataisiin mukaan Compensateen? Liikkeelle täytyy lähteä tilanne mallintamalla.

Aluksi täytyy tunnistaa olennaiset pelurit arvoketjuissa.

Arvoketjuissa energiayhtiöt tarjoavat sähköä konesali, eli pilvipalvelutarjoajille. Nämä puolestaan tarjoavat palveluita b2c ja b2b-ohjelmistojen tarjoajille, jotka puolestaan palvelevat yrityksiä, julkista sektoria ja kuluttajia.

Compensaten mallia voidaan soveltaa useammissa vaiheissa.

Alkuun olennaista on huomata julkisen pilven, eli AWS:n, Microsoft Azuren ja Googlen merkittävä osuus koko pilvimarkkinasta. Nämä pelurit tuottavat tällä hetkellä vain 20% prosenttia palveluistaan vihreällä energialla. On siis selvää, että näiden dominoivien pelureiden päätöksillä on merkittävä vaikutus koko markkinaan. Ne pitäisi saada mukaan päästökompensointiin suoraan.

Toinen huomio koskee maksajaa: päästökompensointia voidaan tarjota kahdella tavalla arvoketjuissaa:

1. Tarjoamalla kompensointimahdollisuutta ketjun lopussa kuluttajille ja yrityksille, jolloin palvelumaksuun tulee vapaaehtoinen lisä. Tämä vaihtoehto vaatii sitä, että kuvan kohdassa ”digitaalisten palveluiden, eli ohjelmistojen tarjoajat” toimivat tahot tuovat kompensoinnin vaihtoehtona myynti- ja laskutusprosessiinsa. Eli esimerkiksi kun ostan kuluttajana C-moren palvelun, tai tilatessani yritykselleni vaikkapa Dropboxin pilvipalvelun, tai taloushallinnon ohjelmiston, voin valita ostoprosessissa kompensoivani konesalipäästöt pienellä lisämaksulla.

2. Tarjoamalla kompensointi kilpailuetua tuottavana palveluna yritysten toimesta. Eli esimerkiksi Dropbox tai C-more voi ilmoittaa loppuasiakkaalle, että palvelun käytöstä aiheutuvat hiilipäästöt on jo kompensoitu. Kompensointi voi myös tapahtua useammassa vaiheessa riippuen yritysten päätöksistä. Jos ketjun alkupäässä oleva konesalitarjoaja tuottaa energiansa täysin päästöttömästi, yritys tekee  päästökompensoinnin erittäin helpoksi ketjun loppupäälle. Tällöin myös kaikki ”vihreää pilveä” hyödyntävän ohjelmistotalon tuottamat palvelut on jo valmiiksi kompensoitu.

Päästökompensointi olisi helppo ottaa osaksi esimerkiksi julkisen hankinnan kilpailutusprosessia yhtenä vaatimuksena. Myös monien ohjelmistotalojen olisi helppoa ottaa kompensointi luonnolliseksi osaksi toimintaansa. Nyt kun kilpailutusrajat ovat nousseet, moni julkinen organisaatio hakee digitalisaatiokumppaninsa suoraan markkinasta. Olisi kätevää, jos päästönsä kompensoineilta tarjoajilta löytyisi Compensate-sertifikaatti, jolla osoittaa palvelutarjoajan toiminnan kestävyys.

Tulen esimerkiksi itse selvittämään seuraavaksi, paljonko Ite wikin ilmastovaikutus on ja kompensoimaan sen kaikille osapuolille. Näin jatkossa kenekään alustan käyttäjän tai asiakkaamme ei tarvitse huolehtia palvelun hiilipäästöistä.

Miten lähdetään liikkeelle?

Koska Compensate-hankkeesta pitää saada laaja ja yhteisöllinen, seuraavaksi pitäisi jäsentää toimintamallit ja osallistuminen it-alan toimijoille.

Ala on kaivannut juuri Compensaten tapaista toimijaa, joka helpottaa ja innostaa lähtemään ilmastotalkoisiin mukaan. Nyt yritykset pitää vain saada konseptiin mukaan. Tarjoan apuani viestinnän toteuttamisessa, koska käyttäjinämme on iso osa keskisuuroista ja suurista it-yrityksistä Suomessa. Voin myös järjestää tapaamisen it-alan sidosryhmien johtajien kanssa, että heidät saataisiin mukaan hankkeeseen ja viestimään siitä eteenpäin alan yrityksille.

Ensimmäisiä merkkejä heräämisestä It-alalla on jo nähty. Vala Group ilmoitti hiljattain kompensoivansa kaikki työntekijöidensä hiilipäästöt Compensatea vastaavan toimijan kautta.

Accountor Enterprisen logo löytyy jo Compensaten verkkosivuilta, mikä viittaa siihen, että yritys on jo täysillä mukana hankkeessa.

Työtä on kuitenkin paljon tehtävänä. Esimerkiksi Ite wikin palkka- ja arvokyselyn vastauksissa työnantajan ympäristöarvojen ja kestävien toimintatapojen merkitys vaihteli hyvin paljon vastaajasta riippuen. Vastaukset kallistuivat vihreään päin, mutta yllättävän isoa määrää asia ei voisi vähempää kiinnostaa: neljäkymmentä vastaajaa kertoi työnantajan ympäristöarvojen merkitykseksi 1/10!

Työnatajan ympäristöarvojen merkitys it-alan työntekijöille. Ite wikin kyselytutkimus 2019, 620 vastausta.

Loppuun

Hesarin Compensate-jutussa tutkimusyksikkö BIOSin Antti Majava suhtautui Compensateen kriittisesti. Hän kirjoitti sähköpostissaan, että  ”Näkisin, että uuden kompensaatiovälineen tuhannen taalan/tonnin kysymys olisi ohjata varoja tutkimukseen, jonka avulla voidaan tuottaa tieteellinen perusta hiilinieluja tukeville markkina- ja politiikkatoimille”.

Kritiikki pohjautuu siihen, että Biosilla nähdään, että Compensaten avulla kuluttamista voi jatkaa, kunhan vain kompensoi.

Majava ja Biosin joukot ovat tässä mielestäni yksiselitteisesti väärässä. Väitän, että Compensaten tapaiset hankkeet nimenomaan laittavat ihmiset muuttamaan elintapojaan- kokonaisvaltaisesti. Ongelma taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on nimenomaan konkreettisetn keinojen ja toimien puute. Tutkimusryhmistä kotitalouksiin ja yrityksiin, kaikkialla tiedetään ja puhutaan että pitäisi.

Compensate taas tulee pystymään osoittamaan analytiikalla vaikuttavuutensa. Samalla se saa helposti ulkopuolisella rahoituksella elävät tutkimusryhmät näyttämään saamattomilta.

Mutta vaikka annan tukeni hankkeelle, olen myös sitä mieltä, että ilmastokeskustelun fokus on suurelta osin väärä. Niin pitkään kun ihmisten absoluuttinen määrä jatkaa kasvuaan, päästöjen prosentuaaliset vähennykset eivät tehoa.

Kaikista tärkeintä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi olisi vähentää maapallon väestönkasvua. Se onnistuu kaikista parhaiten naisten asemaa kehittyvissä maissa parantamalla.

 

Mahdollisia kommentteja, ilmoittautumisia ja näkökulmia voi laittaa Linkedin-julkaisuuni.

 

Johannes Puro – Ite wikin vetäjä joka on opiskellut maantieteitä ja työskennellyt myös suomalaisen Cleantech-viennin edistämiseksi. Toimimme yhteistyössä kaikkien it-alan pääsidosryhmien kanssa Suomessa ja merkittävä osa suomalaisista it- ja ohjelmistoyrityksistä käyttää avointa alustaamme markkinointiviestinnässään.