Uusi teknologia haastaa infra- ja liikennealan

3.10.2018 - Suvi Lindström - Infrarakentamisen tulevaisuus

Älykkäät autot tarvitsevat myös älykkäitä teitä.

Uusi teknologia haastaa infra- ja liikennealan

Tekniikan vieminen liikenteen sekaan on yksi tämän hetken kuumimmista aihepiireistä ja sen ympärillä tapahtuu kiihtyvällä tahdilla uusia asioita. Myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan alkuvuodesta julkaisemassa Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 –raportissa nostetaan merkittävästi esille liikenteen robotisoitumisen vaikutuksia kaupunkirakenteeseen ja yhteiskuntaan.

Miten liikenneala oikeastaan muuttuu ja millainen tieverkosto tarvitaan palvelemaan tulevaisuuden älyautoja? Jututimme aiheesta Ilkka Tuunasta liikenteen teknologia- ja IoT -ratkaisuihin erikoistuneesta Nodeonista.

-Tulevina vuosina uusi teknologia ja digitalisaatio muuttavat liikennealaa erittäin paljon. Jo nyt tilanne on se, että kaikesta mitä infrassa tapahtuu, pitäisi pystyä muodostamaan tilannekuva. Onko liikenteessä ruuhkia ja voitaisiinko autot ohjata automaattisesti toiselle reitille. Samaan aikaan autot kehittyvät koko ajan älykkäämmiksi ja tulevaisuudessa on mahdollista, ettei kuljettajaa tarvita enää ollenkaan. Autonominen liikenne vaatii kuitenkin seurakseen myös älykkäitä teitä, Tuunanen kertoo.

Toinen selkeä muutos on tapahtumassa jakamistalouden ja liikkumisen palveluiden yleistyessä:

-Tulevaisuudessa ajoneuvon omistaminen voi tulla tarpeettomaksi, kun erilaiset liikkumisen palvelut yleistyvät nykyisestä. Ihminen voi esimerkiksi ostaa kuukausimaksulla liikkumisoikeutta tai käyttää vuokra-autopalveluja. Uusia yrityksiä ja kokeiluja tulee tällä puolella isolla tahdilla lisää.

Omat haasteensa tuovat tieliikenteeseen liittyvät henkilöturvallisuusvaatimukset sekä kyberturvallisuus. Tuunanen toteaa, että yhdessä ne muodostavat entistä monimutkaisempia järjestelmiä ja suurempia vaatimuksia kuin keskityttäessä ainoastaan henkilöturvallisuuteen. Silti kyberturvallisuutta ei voida enää sivuuttaa:

-Kun kaikki tieto menee verkkoon ja on yhteyden päässä, laitteisiin voidaan murtautua ja saada aikaiseksi vahinkoa. Kiinteistöpuoli on esimerkki alasta, jolla kyberturvallisuus ei ole ollut perinteisesti keskiössä. Niiden automaatiojärjestelmiin on pystytty murtautumaan tai verkkoon liitettyjen laitteiden avulla on tehty palvelunestohyökkäyksiä. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiin on päästy vaikuttamaan ja jäähallin jää on sulanut tällaisen toiminnan seurauksena.

 

Tekniikka tulee infrarakentamisen keskiöön

Palataan takaisin siihen, että älyautot tarvitsevat alleen älykkäitä teitä. Infrarakentamisessa tekniikan hyödyntäminen on ollut perinteisesti pienemmässä roolissa, mutta tulevaisuudessa sen merkitys väistämättä kasvaa. Se, miten tie ja muu infra saadaan tukemaan tulevaisuuden ajoneuvoja, on vielä osittain hämärän peitossa.

-Robottiautot vaativat jonkinlaista palvelua myös liikenneympäristöltä. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi riittävän tarkkaan gps-paikannukseen perustuva ratkaisu. Oleellista on, että auto pystyy lukemaan kaistatiedot myös talvella tai muissa olosuhteissa, joissa ne eivät ole nähtävillä. Tiehen voitaisiin mahdollisesti upottaa jotakin, jonka perusteella auto tietää, missä se kulkee. Lisäksi tien kunto ja muu tieympäristö tulee pystyä tunnistamaan, Tuunanen visioi.

 

Ilkka Tuunanen muistuttaa, että infrarakentamisen hankkeissa pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Robottiautot näet vaativat alleen älykkäitä tieverkostoja.

 

Tunnelirakentamiseen tekniikka tuli kunnolla mukaan jo parikymmentä vuotta sitten, kun tunneleista haluttiin tehdä aiempaa turvallisempia.

-Aiemmin on tapahtunut aika pahoja onnettomuuksia, kun tekniikkaan ei panostettu riittävästi. Tunnelirakentamiseen liittyviä turvallisuusjärjestelmiä on kehitetty jo pidempään ja nykyisin niiden avulla pystytään tunnistamaan esimerkiksi tulipaloja tai liikenteen häiriötekijöitä, kuten onnettomuuksia.

Tuunanen painottaa sitä, että infrarakentamisen hankkeissa pitäisi katsoa aktiivisesti tulevaan ja ennakoida, millaisia teknologiamurroksia tapahtuu. Muutoin kalliita investointeja pitää tehdä myöhemmin:

-Jos tehdään moottoritie, joka maksaa 500 miljoonaa, ei välttämättä riitä, että se vain laitetaan pystyyn. Onhan se hyvä baana, mutta ei tuekaan tulevaisuuden robottiautoja tai co-operative -systeemejä. Tällä hetkellä panostetaan vaikkapa kaapelointeihin ja tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen. Pitää koko ajan haistella, mitä uutta on tulossa ja millä vaatimuksilla. Tekeminen on kuitenkin aina halvempaa etukäteen kuin jälkikäteen. Isoja infrahankkeita on myöhästynytkin vuosilla, kun tekniikkaan ei olla osattu panostaa alusta asti riittävästi, Tuunanen sanoo.

 

Avoin data ja ennakoivat algoritmit voivat jatkossa ehkäistä liikenneonnettomuuksia

Pari vuotta sitten Helsingissä tapahtui jäätyneellä moottoritiellä iso ketjukolari, kun tiellä liikkuville autoilijoille ei saatu riittävän ajoissa tietoa tapahtuneesta ja aina uusia ajoneuvoja törmäsi kolarisumaan.

Tuunasen mukaan liikenteen mittaamisesta ja tilannekuvien muodostamisesta tulee jatkossa entistä arkipäiväisempää liikenteenohjauksen saralla. Laitteet ja sensorit pystyvät keräämään dataa, jonka avulla vastaavia ketjukolareita tapahtunee yhä harvemmin.

-Isosta määrästä julkisomisteista dataa on tehty kaikille avointa. Tämä on hyvä kehityssuunta, jota tulee jatkaa ja laajentaa entisestään. Näin pystytään kehittämään esimerkiksi ennakoivia algoritmeja ja ajoneuvoihin voidaan välittää tietoa poikkeavista tilanteista.

Tuunanen löytää Suomen neljästä vuodenajasta myös selkeän valttikortin teknisesti toimivien infrahankkeiden kehittämiselle:

-Pohjoiset olosuhteet luovat haasteita autonomiselle liikenteelle. Etelässä käytetyt tunnistustekniikat eivät sovellu meille Suomeen. Meillä onnistuu kuitenkin eri olosuhteissa testaaminen, koska huonompia kelejäkin riittää.

 

Nodeonin ite wiki -profiili

Nodeonin verkkosivut

« Palaa blogin etusivulle

Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Windows 10
Microsoft tuo Windows kymppiin Android-sovellusten peilaamisen
Veera Kujansuu - Tuotteet
Google julkaisee uuden puhelimen, tabletin ja laturin
Veera Kujansuu - Startupit
27 miljoonaa euroa rahoitusta suomalaisille vr-laseille
Veera Kujansuu - Sosiaalinen media
Google+ suljetaan
Johannes Puro - ERP
Jokaisella yrityksellä täytyy olla hyvä digisydän
Veera Kujansuu - Teknologiayritykset
Eniten kasvaneet ja kutistuneet teknologiayritykset Suomessa viime vuonna
Johannes Puro - Hakutyökalut
AddSearch tuo vapaan haun kaikille verkkosivuille – myös Googlen kotikaupunki valitsi suomalaisen hakutyökalun
Johannes Puro - Tapahtumat
NBF 2018 analyysi: Selfieitä, naapurikateutta ja tulevaisuuden bisnesverkostoja
Johannes Puro - Mobiilikehitys
Googlen PWA-teknologia tukee Mobile always -tekemistä
Lataa lisää