Kauppalehden mukaan finanssikonserni Nordeassa yksin tänä vuonna tuhat työtehtävää siirtyy robottien hoidettavaksi. Korkean automatisaation ja digitalisaation kehityskulussa oman osaamisen kehittäminen ei ole enää vain rekrypuhetta, vaan uusien taitojen opettelusta on tullut työelämässä välttämätöntä.

– Kun työtehtävät vaativat luovuutta ja erikoistaitoja, osaaminen on kilpailutekijä niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin kesken, selittää Valamiksen Jari Järvelä.

Järvelä on tehnyt uraansa digitaalisen oppimisen parissa, ja herättelee ihmisiä muutoksen nopeuteen.

– Michael Simmons kirjoitti taannoin, että pysyäkseen mukana kehityksessä, ihmisen pitäisi opiskella viisi tuntia viikossa. On suorastaan vastuutonta, jos näin ei tee.

– Maailma muuttuu niin nopeasti. Parissa vuodessa osaamisvaatimukset ovat eläneet oman talon sisälläkin melkoisen paljon, Järvelä kertoo.

Aikaisemmin Arcusysina tunnettu Valamis on digitaalisen oppimisen ja tietotyön asiantuntijayritys, joka tuottaa ratkaisuja oppimisen tueksi. Joensuusta ponnistaneen Valamiksen tärkein tuote on digitaalinen oppimisympäristö Valamis – Learning Experience Platform, jonka pääasiallinen asiakaskunta muodostuu suurista, yli 10 000 hengen organisaatioista.

Valamis-oppimisympäristö voitti vuoden alussa kultaa Brandon Hall Groupin vuoden 2017 Excellence Awards -kilpailun Learning Technology-sarjassa. Viimeisimpänä tunnustuksena Gartner valitsi toistamiseen Valamiksen Representative Vendoriksi Market Guide for Corporate Learning Suites -oppaaseensa toukokuussa Valamis-ympäristönsä kanssa.

Järvelän mukaan oppimisalustan kilpailukyky perustuu vahvasti analytiikkaan: Alusta kerää tietoa oppimistapahtumista, ja arvioi sen perusteella minkälaisia vaikutuksia oppimisella on esimerkiksi henkilön suoriutumiseen työstään.

– Oma Data Science ja analytiikka -yksikkömme katsoo, mitä kunkin asiakkaan kohdalla kannattaisi lähteä mittaamaan. Emme siis tarjoa pelkkää verkkokurssia, vaan kokemus on yhdistelmä vertaisoppimista, kommentointia ja oppimisen tuomista ihmisten arkeen, hän avaa.

 

Jari Järvelän mukaan oppimista tulee tarkastella laajempana kokonaisuutena, ei vain yksittäisenä kurssisuorituksena.

 

Jari Järvelä painottaa, että digitaalista ja perinteistä oppimista ei voi enää erotella:

– Kaikki oppiminen on nykyään digitaalista. Ei ole järkeä puhua vain formaalista kurssimuotoisesta oppimisesta, jossa mennään luokkaan ja tullaan ulos kun tarpeellinen on opittu. Oppiminen on tänä päivänä vuorovaikutteista, sosiaalista ja jaettua – kaikki asiantuntijat ja ihmiset ympärilläsi vaikuttavat sinuun.

Esimerkiksi Järvelä nostaa nuorison, jonka sosiaalisten ja viestinnällisten työkalujen hyödyntäminen siviilissä ulottuu myös työelämän oppimiseen.

 

Millaista on tämän päivän oppiminen?

Järvelän mukaan tämän päivän oppiminen mukailee paljon ympäröivää kulttuuria ja tapaa elää. Hän nostaa esiin neljä opiskelua määrittävää seikkaa, jotka myös yritysten on hyvä tunnistaa:

– Ensinnäkin oppiminen on hyvin henkilökohtaista. Mietitäänpä vaikka millaisia viihdepalveluita ihmiset käyttävät? He ovat tottuneet personoituun sisältöön, kuten vaikkapa Spotifyssa tai Netflixissä. Myös digitaalinen oppiminen vaatii personointia, Järvelä selittää.

– Toisekseen oikea-aikaisuudesta on tullut elintärkeää. Ihmisillä ei ole aikaa odottaa viikkoja kurssia alkavaksi hankkiakseen jonkin työssä tarvitsemansa taidon. Digitaaliset työkalut mahdollistavat reaaliaikaisuuden.

“Ihmisillä ei ole aikaa odottaa viikkoja kurssia alkavaksi hankkiakseen jonkin työssä tarvitsemansa taidon.”

– Kolmanneksi on huomioitava, että nykyisin oppiminen on mobiilia. Älypuhelimet ja niille suunnitellut kirjavuokraussovellukset tuovat ihmisten ulottuville tietoa huiman paljon nopeammin kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa.

– Viimeiseksi kannattaa muistaa, että oppimista tulee mitata. Oppimisesta voidaan tuottaa valtavasti dataa, jonka pohjalta saadaan tietoa vaikuttavuudesta.

Oppimisen kulttuuri koskettaa organisaatioiden toimintaa, strategiaa ja tavoitteita, ja se on Järvelän mukaan tärkeä tapa pitää yllä kilpailukykyä.

– Relevanttia tietoa kasvattamalla voidaan synnyttää parempia innovaatioita, hän linjaa.

Ennen kaikkea Järvelä painottaa itseohjautuvuutta. Työntekijää tuetaan hakeutumaan esimerkiksi verkkokursseille itsenäisesti ja tarjotaan työkalut oman kompetenssin kehittämiseen. Oppimista ei voi pakottaa.

Jos organisaatio on valmis kehittämään toimintaa ja prosesseja oppimista tukevaksi, sillä on

  • 46 % suurempi todennäköisyys saada tuote markkinoille ennen kilpailjoita,
  • 37 % parempi työntekijöiden tuottavuus,
  • 58 % parempi mahdollisuus vastata tulevaisuuden tarpeisiin sekä
  • mahdollisuus houkutella ja kehittää huippuluokan osaajia


– Tutkimukset osoittavat, että jopa 94 % työntekijöistä pysyy talossa mieluummin, jos koulutukseen on panostettu, Järvelä summaa.

“Jopa 94 % työntekijöistä pysyy talossa mieluummin, jos koulutukseen on panostettu”

Järvelä muistuttaa, että suutarin lapsella on oltava kengät. Valamiksella sovelletaan henkilöstön opiskeluun Forest of Development -mallia, jossa muodollinen koulutus on vain pienessä osassa. Työntekijöillä on käytössään paljon omia työkaluja, kuten oma ammattikirjasto, josta voi lainata kirjoja. Lisäksi työntekijät tekevät mikro-oppimismoduuleja, joita he jakavat myös kollegoille.

– Vahvan oppimisen kulttuurin taloissa johto keskittyy yhtä paljon talenttiin kuin talouteen tai strategisiin kysymyksiin.

– Ihmisiin sisältyy niin paljon pääomaa, että se pääoma kannattaa laittaa töihin, hän kuvaa.

 

Millä tavoin oppimisen ja osaamisen muuttuminen tuloksiksi todennetaan?

Järvelän mukaan esimerkiksi ymmärryksen kasvua on myös digitaalisen oppimisen historiassa mitattu perinteisellä lopputentillä, mutta yhtä lailla olennainen tieto voi olla se, kuinka positiivinen itse oppimiskokemus oli?

Monissa oppimisympäristöissä on tähän jo valmiit työkalut.

– Datan avulla voidaan myös tehdä ennusteita, ja toisaalta nähdä millaisia ongelmia kouluttautumisen jälkeen tulee vastaan. Datasta saamme vastauksia muun muassa siihen, suoriutuuko henkilö työprosesseistaan aiempaa paremmin tai mikä toiminnassa on muuttunut?

“Voimme jopa mitata sitä, millaisia vaikutuksia oppimisella on liiketoimintaan.”

Jos koulutetaan esimerkiksi myyjiä tuloksellisten myyntipuheluiden tekemisessä, luontevat mittarit voivat löytyä tentin läpäisemisen ohella kylmäsoittojen määrän noususta tai siitä, kuinka paljon follow-upit lisääntyivät.

– Voimme jopa mitata sitä, millaisia vaikutuksia oppimisella on liiketoimintaan. Lisääntyikö esimerkiksi myynnin kokonaistulos myyjien kouluttamisen myötä? Kunkin organisaation pitää miettiä, millaiset mittarit ja tavoitteet ovat heidän kohdallaan.

 

Jari Järvelä

 

Oppimisen merkitys kilpailuvalttina alkaa olla selvä, mutta millaisia terveisiä Jari Järvelä lähettäisi yritysten johtoryhmiin?

– Miettikää, miten saada oppimisen kautta enemmän hyötyjä. Mitkä ovat keskeiset liiketoiminnan tavoitteet ja millaista osaamista eri tiimien olisi kasvatettava jotta nuo tavoitteet saavutettaisiin paremmin. Oppimista tulee katsoa laajempana kokonaisuutena, ei vain kurssisuorituksena. Sillä on kriittinen merkitys koko liiketoiminnan kannalta. Ennen kaikkea, miettikää tapoja, joilla saatte ihmiset jakamaan tietoa ja oppimaan toisiltaan, Järvelä päättää.

 

Valamiksen ite wiki -profiili
Valamiksen kotisivut

Onko yrityksellänne mielenkiintoinen juttu kerrottavaksi, ohjelmisto esiteltäväksi tai osaava digitalisaation asiantuntija haastateltavaksi? Ole yhteydessä ite wikin toimitukseen johannes.puro@itewiki.fi, niin tehdään artikkeli!