Samaan aikaan, kun 3d-tulostamisen aloittaminen on periaatteessa mahdollista kenelle tahansa, moni pohtii vielä miten ja mihin 3D-printtereitä oikein voi käyttää.

Ohjelmistotalo Rakettitieteen Jari Tulilahti järjesti keväällä Turso Bootcamp -tapaamisen, jossa miehen kollegat pääsivät perehtymään kolmiulotteisen tulostamisen konseptiin.

– Meillä oli bootcampia varten tilattuna 5 kappaletta 3D-tulostimia, ja niitä sitten yritettiin saada Jartzan johdolla kasaan. Porukkamme muodostuu ohjelmistokehittäjistä, eli teemme näitä juttuja lähinnä harrasteena työn ohessa, kertoo Rakettitieteilijöiden operatiivinen johtaja Timo Aittoniemi, joka kävi bootcampillä seuraamassa printtereiden kokoamista.

Pyysimme Tulilahtea avaamaan meille 3D-tulostamisen perusteita, joten hyvät naiset ja herrat -tässä tulee 3D-tulostus for dummies by Rakettitiede ja Jari Tulilahti!

 

 

Minkälaisia 3D-tulostimia markkinoilla on kotikäyttöön?

– 3D-tulostamisen maailma on kaksijakoinen. Markkinoilla on paljon käyttövalmiita tulostimia, ja sitten ihan oma maailmansa ovat tulostimien rakennussarjat, jotka tulevat kaikki Kiinasta.

– Jos puhutaan sellaisesta valmisratkaisusta, jolla tekee jotain, hinta lähtee 1500 eurosta ylöspäin. Jossain Motonetissä voit nähdä 700 euron valmiin tulostimen, mutta niistä ei ole kuultu kauheasti hyvää. Koottavien laitteiden hinnat liikkuvat noin 200-700:ssä eurossa. Rakettitieteen bootcampin laitteet maksoivat tulleineen ja ALV:eineen 250 euroa kappale.

– Tällä hetkellä valmiissa tulostimissa on vähän sellainen ongelma, että täydellistä pakettia ei ole vielä keksitty, ainakaan harrastelijalle järjellisessä hintaluokassa.

 

3D-printterit odottavat kokoamistaan.


– Itse lähdin liikkeelle rakennussarjasta oikeastaan siksi, että halusin oppia miten se vekotin toimii. Kävi ilmi, että laite on sekä mekaanisesti että älyltään aika yksinkertainen.

– Näiden kiinalaisten rakennussarjojen kokoaminen on oma taiteenlajinsa, en ole nimittäin nähnyt 3D-tulostimen mukana tulleen vielä kertaakaan päteviä englanninkielisiä ohjeita. Rakennussarjoissa on myös tiettyjä puutteita, jolloin täydellisen tulostimen haluava saattaa joutua vielä tilaamaan lisäosia erikseen. Kokonaishinta voi kivuta 400 euron kieppeille. Lisäksi rakennussarjojen kanssa pitää ihan paloturvallisuudenkin vuoksi tietää, mitä on tekemässä – ohjekirja ei tässä useinkaan auta.

– Etuna on se, että tällaisella rakennussarjalla – kun sen kokoaa huolellisesti ja oikein – voi päästä tulostusjäljessä samaan laatuun kuin 1500 euron valmistulostimella.

 

Turso Bootcamp

 

Miten 3d-tulostin toimii?

– 3D-tulostin on hyvin läheistä sukua CNC-jyrsimille, jotka muotoilevat isosta määrästä materiaalia toivotun muotoisen objektin poistamalla (jyrsimällä) materiaalia. 3D-tulostin taas valmistaa asioita lisäämällä materiaalia mallin mukaan. 3D-printterit hyödyntävätkin samaa ohjauskoodia kuin CNC-jyrsijät.

– Kyseessä on pohjimmiltaan aika tyhmä laite: sitä ohjataan siirtämään x-akseli tuohon ja y-akseli tuonne, ja samalla käsketään, paljonko muovinarua tulee pursottaa. Kaikki pohjaa teknologiaan, jossa objektia tulostetaan kerros kerrokselta. Itse älykkyys syntyy ns. viipalointiohjelmassa, jolla 3D-malli viipaloidaan tulostettaviksi kerroksiksi ja luodaan G-code -ohjauskoodi, jota tulostin tottelee.

– Kun lähdet tulostamaan esinettä, tarvitset siitä 3D-mallin. Malli pitää luoda 3D-suunnitteluohjelmalla eli CAD-ohjelmilla. 3D-mallinnussoftista löytyy ilmaisversioita harrastajille, mutta jos ei ole tehnyt koskaan 3D-suunnittelua, oppimiskynnys voi olla aika korkea.  

– Mallin suunnittelun vaihtoehtona on hyödyntää valmiita 3D-malleja. Valmismalleja on niin ilmaisia kuin kaupallisiakin.

– 3D-mallien markkinassa on tietysti samat haasteet kuin ohjelmistoteollisuudessakin: kun myyt yhden mallin, se leviää pian ilmaiseksi.

 

3D-tulostettu spinneri

 

Mihin 3D-tulostinta voi käyttää?

– Kun ryhdyin tutustumaan 3D-tulostukseen, en ollut oikein varma siitä, mihin sitä voisi käyttää. 3D-tulostaminen on kuitenkin jännä ilmiö, koska ajattelutapa muuttuu, kun siihen pääsee sisälle.

– Nyt kun minulla on useampi printteri kotona, iso osa käsillä olevan ongelman ratkaisusta lähtee siitä, voisiko ongelman ratkaisussa hyödyntää 3D-tulostinta?

– Esimerkiksi vaimoni osti kylppäriin lokerikon, mutta eihän se seiso neljällä jalalla suorassa kallistusten vuoksi.

– Otin softan, suunnittelin kappaleet, joilla jalkojen korkeudet voi säätää ja tulostin ne itse. Nyt se lokerikko pysyy suorassa. En oikein tiedä millaisen virityksen olisin tehnyt ilman 3D-tulostinta, varmaankin jokin puukiila jalan alla, mikä ei vaikuttanut kivalta idealta. Lapseni puolestaan harmitteli kun tablettitietokonetta täytyy aina pitää kädessä ja kädet väsyvät, joten kopioin lastenkirjasta elefantinkuvan 2D:nä ja venytin 3D:ksi muodostamaan norsunmallisen jalustan padille.

 


– Samaan tapaan esimerkiksi design-alan yritykset voivat testata ideoitaan aitoa vastaavilla malleilla.

– Kun näkökulmaa avarretaan, aletaan löytää lukuisia hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Tyypillinen esimerkki on se, että halutaan testata prototyyppejä nopeasti. Kyseessä voi olla jopa mekaaninen laite, jonka valmistusta firmat testaavat saadakseen sen muodon oikein. Esimerkiksi moottorien ja rattaiden osia tulostetaan ensin, jotta nähdään koneiston pyörivän kuten pitää.

 

Norsuksi muotoiltu iPad-tukijalka 3D-printterissä.


– 3D-tulostamalla kokeileminen on paljon edullisempaa kuin prototyyppaaminen oikeilla osilla. 3D-printtaamalla voidaan siis kokeilla asioita oikeassa koossa – esimerkiksi arkkitehtitoimistot voivat tulostaa rakennusten pienoismalleja.

– 3D-printtauksen vahvuus prototyyppauksessa on se, että on todella mielenkiintoista ja silmät avaavaa saada todellisuutta vastaava malli käsin kosketeltavaksi.

– 3D-tulostus muuttaa jo nyt logistiikka-alaa ja erilaisia rakentamiseen, teollisuuteen ja varaosiin liittyviä toimintoja. Tuotteiden sijaan voidaan kuljettaa materiaalia, joka tulostetaan sopiviksi osiksi lähempänä osan tarvitsijaa.  Esimerkiksi hammashoitoalalla ja autoteollisuudessa osat tehdään jo osassa yrityksiä paikallisesti tulostamalla.

 

 

Internetissä levisi hiljattain video, jossa 3D-tulostettiin rakennus. Onko vastaasi tullut muita yllättäviä hyödyntämiskohteita?

– Nykypäivänä tulostetaan myös suklaata ja jälkiruokia! Periaatteessa mitä vain ainetta, jota voidaan pursottaa, voidaan tulostaa.

– Olen itse näin elektroniikkapuolen harrastajana miettinyt, että olisi hienoa, että kaikille laitteille löytyisi oma sopiva kotelo. Niinpä suunnittelen sellaisen nykyään itse jokaiselle laitteelle.  

 

 

– Toteutimme Rakettitieteellä myös Granlundille ohjelmiston ja laitteiston neuvotteluhuoneiden, koulujen ja päiväkotien ilman laadun mittaamiseen. Toteutin samalla kertaa 3D-tulostamalla räätälöidyn kotelon ilmanlaatumonitorille.

 

 

Rakettitiede on vuonna 2011 perustettu ohjelmistokehitysyhtiö. Rakettitieteilijät ovat alansa eturivin ohjelmistokehittäjiä, joilta sujuu niin asiakkaan konsultointi kuin tekninen kehitystyökin. Rakettitieteilijät mukana asiakkaidensa vaihtelevan pituisissa tuotekehitysprojekteissa, referensseinään mm. Suunto, SSH Communications ja Caverion. Lisäksi Rakettitiede tekee prototyyppiluonteisia tuoteideoiden toteutuksia sekä omia startup-projekteja, joista tuoreimpana HR-ohjelmistotuote VibeCatch. Sekä asiakkaat että työntekijät arvostavat Rakettitieteessä laadukasta tekemistä hyvällä tiimillä, unohtamatta myöskään jäljittelemätöntä rakettihuumoria.

 

Rakettitiede ite wikissä
Rakettitieteen kotisivut