Digitaalisten palveluiden käytön kasvaessa pilvipalvelun valinta aiheuttaa päänvaivaa tietohallinnoille. Onko oikea ratkaisu kotimainen konesali, kansainvälinen pilvitarjoaja vai co-location palvelu?

Ja missä sijaitsevat kymmenet eri tarjoajien SaaS-palvelut, joiden päällä esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin prosessit yhä enemmän pyörivät?   

Telian tytäryhtiön Cygaten Cloud & Data Center -yksikön liiketoimintajohtaja Pekka Järvinen näkee laajan palvelutarjonnan viime kädessä hyvänä asiakkaalle.

– Näkisin, että pilvipalvelut hankitaan kasvavasti kokonaispalveluna, jossa toimittaja vastaa kokonaisuuden toimivuudesta ja ylläpidosta. Raja-aidat sen suhteen, onko palveluympäristö yhdessä paikassa, toimittajan konesaleissa tai julkisessa pilvessä, madaltuvat edelleen. Hybridimalli eli edellisten yhdistelmä yleistyy jo senkin vuoksi, että esimerkiksi sovelluksia hankitaan SaaS-palveluina yhä enemmän. Jotta kokonaisuus saadaan pidettyä toimivana ja tehokkaana, palveluntuottajan rooli on oleellinen.

– Tulevaisuudessa asiakas ei useinkaan näe pakottavaa tarvetta määritellä niin tarkkaan sitä, pyöriikö palvelu tietyssä julkisessa pilvessä, omassa konesalissa vai hybridissä. Uskon, että palvelun tarjoajalle jätetään tilaa määritellä oikeat ratkaisut kuhunkin tarpeeseen. Liiketoiminnan ja yritysten strategioiden entistä nopeammat muutokset tuovat turbulenssia siihen, missä palveluita on kulloinkin järkevin tarjota.

“Raja-aidat sen suhteen, missä pilvessä toimitaan, madaltuvat”

Järvisen mukaan asiakkaalle tärkeintä on tietoturvallinen, laadukas ja jatkuva palvelu. Myös osaavan tukipalvelun tulee olla suomeksi nopeasti saatavilla, 24/7 -periaatteella.   

Datacenter- tai pilvipalvelun tarjoaja arvioi asiakkaan tarpeeseen sopivan kombon, jolla vastataan esimerkiksi skaalautumisen tarpeeseen.

Aiemmin otettiin paljon tiukemmin kantaa siihen, missä palvelu pyörii tai mitä merkkiä tietty laite tai palomuuri on.  Nyt halutaan ostaa enemmän kokonaisuuksia palveluna. Asiakkaat toivovat Järvisen mukaan pilvityyppistä, korkeasti automatisoitua toimintamallia myös kotimaisiin konesalipalveluihin.  

– Asiakasta kiinnostaa luonnollisesti palvelun maantieteellinen sijainti. Tietoturvan merkitys nousee kaiken aikaa ja mitä kauemmas palveluympäristöä ollaan viemässä, sitä tärkeämmäksi sen rooli muodostuu. Hankinnan helppous, kustannukset ja laatu eli ominaisuudet ovat keskiössä pilvi- tai konesaliratkaisua haettaessa. Olennaista on myös se, miten herkkiä asiakkaan järjestelmät ja sovellukset ovat tietoliikennekaistan ja latenssien suhteen. Tarkat toleranssit niiden suhteen voivat vaatia paikallista palveluntuottajaa.

Asia on ollut pöydällä jo ulkoistuksen alkuajoista lähtien, sillä loppukäyttäjä kärsii, jos softa ei reagoi hiiren klikkaukseen tarpeeksi nopeasti. Esimerkiksi sähköpostin kanssa ei ole niin väliä, reagoiko ohjelmisto sekunnissa vai puolessa, mutta joissain järjestelmissä sillä on valtava merkitys.

– Tällä hetkellä yhtenä muutosvoimana toimivat erilaiset anturiteknologiat ja IoT:hen liittyvät palvelut, jotka nostavat myös latenssiasiat taas tapetille. Ajatellaan vaikkapa itsestään ajavia autoja. Ne perustuvat ideaan, että autojen ei pidä keskustella ainoastaan konesalin kanssa, vaan myös keskenään ymmärtääkseen toistensa liikkeet. Tällaisissa käyttötapauksissa sillä on kriittinen merkitys, onko konesali toisella mantereella tuhansien kilometrien päässä vai lähialueella, koska millisekuntien osat voivat olla ratkaisevia turvallisuuden kannalta.  

“Asiakkaat eivät voi ajatella, että kaikki siirtyisi julkiseen pilveen Amazonille ja Googlelle”

Siksi on epärealistinen ajatus, että kaikki siirtyisi julkiseen pilveen, kuten Googlen ja Amazonin pilvipalveluihin, kauas loppukäyttäjistä. Tiedonkäsittelytarpeet ovat niin moninaiset ja datan määrä kasvaa niin huikeaa tahtia, että heikompaa huimaa. Reaaliaikaista statistiikkaa löytyy esimerkiksi Internet Live Stats -sivustolta . Yhdessä sekunnissa lähetetään 2,5 miljoonaa sähköpostia, yhdessä päivässä siitä tulee yli 9 miljardia postia. Uusien tekniikoiden myötä datamäärän ennustetaan kasvavan yhä kiihtyvämpää tahtia. 

Tärkeä syy paikallisille toimijoille löytyy myös asiakkaiden entistä monimutkaisempien ympäristöjen arkkitehtuurin suunnittelussa ja toteutuksissa. Tulevaisuudessa järjestelmähierarkialla tulee olemaan tärkeä merkitys palveluketjun toimivuudessa.

 

 

– Pilvipalvelun tarjoajan pitää ymmärtää asiakkaan arkkitehtuurin rakenne – minkälaisia järjestelmiä voi olla lähellä ja minkälaisia kauempana. Silloin tarvitaan kokonaisuuden ymmärrystä, integrointikumppaneita ja osaavia toimijoita, jotka pystyvät toteuttamaan ja ylläpitämään asiakkaiden yhä nopeammassa syklissä kehittyvää palvelukokonaisuutta. Hybridimalli alkaakin olla jo valtavirtaa konesalipalveluissa – meillä on erilaisia konesaleja ja hybridiympäristöjä, joissa pystytään hallinnoimaan ja ylläpitämään asiakkaiden palveluita heidän toivomallaan tavalla.

Osa palveluista pyörii siis palvelutarjoajan omissa konesaleissa, osa saman toimittajan hallinnoimassa julkisessa pilvessä, osa taas SaaS-ohjelmistojen tarjoajilla.

Asiakkaan oma tuotantovastuu helpottuu, mutta palvelun tuottajilta edellytetään uusia kyvykkyyksiä, että homma pysyy kasassa.

– Juuri tähän liittyy palvelun automaatiotarve, jota meilläkin ollaan tämän vuoden aikana kehittämässä. Tarkoitus on pystyä ylläpitämään hybridiympäristöjä entistä tehokkaammin.

Palveluita tuotetaan tarvittaessa myös asiakkaan omaan konesaliin.

– Tästä esimerkkinä toimivat tehdasjärjestelmät. Jos palveluita tuotetaan etäältä asiakkaan kohteeseen ja joku katkaisee yhteydet ja varayhteydet, tehdas joudutaan ajamaan pahimmillaan alas. Se maksaa miljoonia. Tällöin paikallinen automatisoitu ja etähallittu konesali, jota valittu palveluntarjoaja pyörittää etänä, on tärkeä. Jos asiakas haluaa itse ylläpitää laitteita, myös co-location onnistuu meidän konesaleissamme.

“Jos valokuitu menee poikki ja tehdas ajetaan alas, se maksaa miljoonia.”

Pilvipalveluiden tarjonnassa korostuva elementti on tietoturvaosaaminen. Järvisen mukaan mitä enemmän mennään julkisen verkon puolelle ja pilveen, sitä vähemmän on kontaktipintaa ympäristöön. Tällöin on tärkeää varmistaa, että perusta on riittävän tietoturvallinen.

– Jos joku alkaa koputella “reunoja” se näkyy meillä heti lokeissa, ja mikä tärkeintä, siihen reagoidaan heti. Ulkoistuskumppanilla täytyy olla tietoturvaosaaminen ja kyky reagoida muutoksiin. Viimeksi tämä näkyi, kun ilmoituksia WannaCry-kiristyshaittaohjelmasta alkoi sataa. Meidän lokistamme tuli samantien ilmoituksia omalle henkilöstölle ja aloimme toimia erityisen varovaisesti tietyissä asioissa, Järvinen lopettaa.

Telia rakentaa Helsingin Pitäjänmäkeen Suomen suurimmaksi, moderneimmaksi ja energiatehokkaimmaksi kuvaamansa avoimen datakeskuksen, joka tarjoaa laajasti palveluita yrityksille ja julkisille organisaatioille. Datakeskus valmistuu vuonna 2018 ja sen rakennuttaminen maksaa arviolta 130–150 miljoonaa euroa työllistäen satoja työntekijöitä seuraavien vuosien aikana.

Cygaten ite wiki -profiili ja kotisivut
Telian ite wiki -profiili ja kotisivut

Lue myös: Kyberturva on vaativa joukkuelaji