Tiedon johtaminen vai tiedolla johtaminen? Kaksi eri asiaa, ja molemmat tarvitaan
Suomalaiset yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan. CRM täyttyy asiakastiedoista, ERP pyörittää operaatioita, taloushallinto tuottaa raportteja. Silti vain 16 % yrityksistä on aidosti data-driven eli sellaisella tasolla, jossa tieto on integroitu päätöksentekoon organisaation joka tasolla (SD Times). Loput tekevät päätöksiä tavalla, jota on vaikea myöntää ääneen: kokemuspohjalta, mutulla ja sen perusteella, kenen ääni kuuluu kokouksessa kovimpana.
Ongelma ei ole datan määrä. Ongelma on se, miten sitä käytetään.
Numerot kertovat kuilusta
61 % C-tason johtajista myöntää, että heidän yrityksensä päätöksenteko on vain heikosti tai harvoin datapohjaista. Silti 90 % organisaatioista sanoo datan olevan kriittistä menestykselle (Passive Secrets). Tiedetään, mutta ei tehdä.
Kansainvälinen vertailu on selvä. Yhdysvalloissa 77 % yrityksistä raportoi tekevänsä datapohjaisia päätöksiä. Saksa ja Iso-Britannia yltävät 69 %:iin, Ruotsi 48 %:iin. Suomessa Tilastokeskuksen mukaan data-analytiikkaa teki 41 % yrityksistä vuonna 2023 — mutta vain 32 % omalla henkilöstöllä. BI-ohjelmisto, siis se työkalu jolla datasta oikeasti tehdään päätöksiä, oli käytössä 39 %:lla. Pienimmissä yrityksissä luku putoaa 26 %:iin.
Käytännön kokemus tarkentaa kuvaa vielä yhdellä tavalla: vaikka BI-työkalut olisivat käytössä, johtaminen on silti harvoin tietopohjaista. Työkalujen potentiaalista otetaan irti liian vähän — osittain siksi, että data on niin hajanaista, että hyödyntäminen on hankalaa. Lähes jokainen tunnistaa omalta työpaikaltaan ne kymmenet tai sadat Excelit, jotka eivät ole millään tavalla toistensa kanssa yhteensopivia.
Käsite, joka jää usein puheen tasolle
Tietojohtamisesta on puhuttu yrityskulttuurissa pitkään, mutta useimmiten se on jäänyt tahtotilaksi eikä rakennetuksi johtamisen malliksi.
Yksinkertaistettuna tietojohtaminen tarkoittaa kahta asiaa yhtä aikaa: tiedon hallintaa (tiedon johtaminen) ja tiedon avulla johtamista (tiedolla johtaminen). Nämä ovat kaksi eri asiaa, ja juuri tässä useimmat kompastuvat. Samasta aiheesta puhutaan eri kielillä — tai pahimmillaan ei puhuta lainkaan.
Toimiva kokonaisuus vaatii koordinointia johdon ja IT:n välillä. Johto tietää mitä tietoa päätöksenteko vaatii, IT tietää miten se rakennetaan tehokkaasti. Kun nämä keskustelevat, syntyy jotain käyttökelpoista. Kun ne toimivat omissa siiloissaan, syntyy lisää Excelejä ja turhia dashboardeja.
Tiedon johtaminen: mitä dataa meillä on ja missä se on?
Tämä on tekninen ja operatiivinen perusta, jonka päälle kaikki muu rakentuu. Ydin on yksinkertainen: oikea tieto oikeassa paikassa oikeaan aikaan — ja riittävän luotettavana, että siihen uskaltaa nojata.
Data-arkkitehtuuri
Luo tekniset puitteet ja rakenteet: miten dataa kerätään, mihin se tallennetaan ja miten järjestelmät keskustelevat keskenään. Hyvin rakennettu arkkitehtuuri on kuin talon runko — se ei näy, mutta ilman sitä kaikki on epävakaalla pohjalla.
Tiedonhallinta (data governance)
Varmistaa datan laadun, turvallisuuden, eheyden ja saatavuuden. Sisältää säännöt, prosessit ja vastuut, joilla data pysyy luotettavana koko elinkaarensa ajan. Kuka omistaa minkäkin datan? Miten virheet korjataan? Mikä on se yksi totuus, johon kaikki voivat luottaa? Ilman vastauksia jokainen osasto toimii omalla totuudellaan.
Data-analytiikka
Muuntaa raakadatan ymmärrettäväksi tiedoksi: tunnistaa trendejä, löytää poikkeamia, tuottaa oivalluksia. Tässä kohtaa data alkaa puhua — mutta vain jos kaksi edellistä on kunnossa. Maailman hienoin analytiikkatyökalu tuottaa roskaa, jos syöte on epäluotettavaa tai hajanaista.
Testi, jonka voi tehdä tänään
Ota CRM:stä raportti ulos ja katso missä muodossa data on: miten päivämäärät on kirjattu, miten asiakasnimet on syötetty, miten numerot on muotoiltu. Avaa sitten se Excel, johon myyntitiimi seuraa omia lukujaan. Todennäköisesti nämä kaksi eivät ole vertailtavissa ilman merkittävää käsityötä.
Strukturoimattomat Excelit ovat tästä tyyppiesimerkki. Jokainen tekee omansa omalla logiikallaan, omilla otsikoinneillaan ja muotoiluillaan, eikä yhteisistä pelisäännöistä sovita. Vuoden päästä yrityksellä on kymmenien tiedostojen viidakko, josta kukaan ei löydä totuutta eikä varsinkaan pysty vertailemaan lukuja ristiin. Tämän purkaminen on käytännössä datan yhtenäistämistä ja rakenteen rakentamista, ei analytiikkaprojekti.
Tiedolla johtaminen: miten tieto ohjaa toimintaa?
Jos tiedon johtaminen on raaka-aineen tuotantoa, tiedolla johtaminen on se hetki, kun raaka-aineesta tehdään jotain merkityksellistä. Päätökset perustuvat dataan — eivät mutuun, eivät kokemukseen yksinään, eivätkä siihen kenen ääni kantaa palaverissa.
Käytännössä: kun myynti laskee, ei arvata syytä vaan katsotaan datasta. Kun lanseerataan uusi tuote, ei luoteta fiilikseen vaan tutkitaan asiakasdata. Kun budjetoidaan ensi vuosi, ei ekstrapoloida viime vuoden Excelistä vaan analysoidaan trendejä ja skenaarioita.
Otetaan esimerkki. Toimitusjohtaja huomaa, että asiakaspoistuma on kasvanut. Perinteisessä mallissa asiasta keskustellaan johtoryhmässä, kukin esittää näkemyksensä ja lopulta päätetään jotain — enemmän tai vähemmän tunteella. Tiedolla johtavassa yrityksessä katsotaan ensin data: missä segmentissä poistuma kasvaa, milloin asiakkaat lähtevät suhteessa ostopolkuun, löytyykö yhteinen nimittäjä toimialasta, koosta tai tuotteesta. Päätös tehdään vasta sen jälkeen, ja se perustuu todellisuuteen eikä oletuksiin.
Tämä ei tarkoita kokemuksen heittämistä romukoppaan. Päinvastoin — parhaat päätökset syntyvät, kun vuosien kokemus ja kova data käyvät dialogia. Data kertoo mitä tapahtuu, kokemus auttaa ymmärtämään miksi.
Suurin este ei tässä kohtaa ole teknologia vaan kulttuuri. Tiedolla johtaminen vaatii, että päätökset ovat perusteltavissa, ja se voi tuntua epämukavalta erityisesti johtajasta, joka on tottunut luottamaan kokemukseensa. Data haastaa oletuksia ja osoittaa joskus, ettei vuosia tehty asia ollutkaan niin tehokas kuin luultiin. Se vaatii rohkeutta ja organisaatiokulttuuria, jossa dataa käytetään oppimiseen eikä syyttämiseen.
Saman kolikon kaksi puolta
Tiedon johtaminen ja tiedolla johtaminen eivät kilpaile keskenään. Toinen rakentaa perustan, toinen hyödyntää sen. Ilman laadukasta dataa ei voi johtaa tiedolla, ja ilman tiedolla johtamisen kulttuuria laadukas data kerää pölyä palvelimilla.
Jos tiedon johtaminen on kunnossa mutta tiedolla johtaminen puuttuu, yrityksellä on hieno instrumenttikojelauta — jota kukaan ei katso ajaessaan. Jos taas tahtotila on olemassa mutta tiedon johtaminen on retuperällä, päätöksiä tehdään epäluotettavan datan pohjalta. Molemmat ovat yhtä vaarallisia.
Mitä hyvin tehty tietojohtaminen tuottaa
Havainnollinen esimerkki löytyy tapahtumasektorilta. NFL-joukkue San Francisco 49ersin kotiareena Levi's Stadium rakensi Executive Huddle -nimisen ohjauskeskuksen, joka kerää reaaliaikaista dataa yli kymmenestä lähteestä: lipunmyynnistä, ravintolapisteistä, fanituotekaupoista ja sosiaalisesta mediasta. Kaikki visualisoitiin SAP Hana -alustalla johtoryhmän käyttöön kesken ottelun.
Käytännössä tämä tarkoitti, että ruuhkautuvasta nakkikioskista tulee hälytys ja henkilökuntaa siirretään heti. Kun fanituote alkaa loppua tietyllä sektorilla, täydennys tilataan ennen kuin myyntiä menetetään. Päätöksiä ei tehdä seuraavan maanantain palaverissa vaan sillä hetkellä, kun ne vaikuttavat.
Tulokset olivat mitattavia: ravintolamyynti per henkilö kasvoi 35 % ja pelipäivän asiakastyytyväisyys 43 %. Molemmat korreloivat suoraan liikevaihdon kasvuun.
Tutkimuspuoli tukee samaa. McKinseyn mukaan dataohjautuvat organisaatiot ovat 23 kertaa todennäköisemmin kilpailijoitaan edellä asiakashankinnassa, pitävät asiakkaansa kuusi kertaa todennäköisemmin ja ovat 19 kertaa todennäköisemmin kannattavia. BARC:n tutkimuksessa dataa hyödyntävät yritykset saavuttivat keskimäärin 8 %:n kasvun tuloksessa ja 10 %:n kustannussäästöt (Keboola).
Arjessa hyödyt näkyvät vähemmän dramaattisesti mutta yhtä konkreettisesti: päätökset nopeutuvat, ongelmat havaitaan aikaisemmin ja resurssit kohdistuvat oikein.
Mistä aloittaa
Tietojohtaminen voi kuulostaa isolta projektilta. Se voi sellainen ollakin, jos yrittää tehdä kaiken kerralla. Ei tarvitse.
Lähtökohta on yllättävän yksinkertainen. Mieti, mistä olette kaivanneet tietoa päätöksenteon tueksi. Mikä on se kysymys, johon johtoryhmässä ei ole koskaan ollut kunnollista vastausta? Mikä on se raportti, jota joku koostaa käsin joka viikko tuntikausia? Mikä on se mittari, josta ollaan eri mieltä, koska jokainen katsoo eri lähteestä? Siitä kohdasta lähdetään.
Kerroksia kannattaa rakentaa yksi kerrallaan, koska jokainen tuo hyötyjä jo ennen kuin kokonaisuus on valmis. Ensin data kuntoon: yhtenäinen rakenne, luotettavat lähteet ja järjestelmät keskustelemaan keskenään. Sitten analytiikka: tieto muotoon, josta olennaisen näkee yhdellä silmäyksellä ilman tuntien Excel-pyörittelyä. Vasta sen päälle tiedolla johtamisen kulttuuri.
Jos toistuva raportinkoonti vie viikoittain tunteja, se kannattaa ottaa erikseen käsittelyyn — manuaalisen välivaiheen poistaminen vapauttaa usein enemmän aikaa kuin itse analytiikan kehittäminen.
Kaksi konkreettista sääntöä heti käyttöön
Sopikaa Excel-pelisäännöt. Jos Excelit ovat vielä arkipäivää — kuten useimmissa yrityksissä ovat — tehkää yksi strukturoitu pohja, jossa nimikenttien muoto, päivämääräformaatti ja numeroiden rakenne ovat kaikkialla samat. Kuulostaa pieneltä, mutta on konkreettinen askel kohti dataa, jota voi oikeasti vertailla.
Pitäkää data ja visualisointi erillään. Exceliin raakadata rivi riviltä puhtaassa muodossa: ei värityksiä, ei yhdistettyjä soluja, ei muotoiluja. Visualisoinnit ja yhteenvedot rakennetaan erikseen. Näin ERP ja CRM toimivat datan kanssa joka tapauksessa.
Matka alkaa yhdestä kysymyksestä. Tärkeintä on, että se alkaa.
Mikä on se kysymys, johon teillä ei ole kunnollista vastausta? Nordo auttaa muuttamaan hajanaisen datan päätöksenteon tueksi — emme myy teknologiaa teknologian vuoksi, vaan tunnistamme ne kohdat, joissa tiedolla johtaminen tuo eniten arvoa. Ensimmäinen keskustelu on maksuton.
Laajempi versio artikkelista →
Lähteet: SD Times (2024) · Passive Secrets (2025) · Tilastokeskus (2023) · Keboola (2023)





























