Miksi DPP-integraatio on yhtä tärkeää kuin itse DPP-ohjelmisto?
Käytännössä kaksi organisaatiota voi ottaa käyttöön saman alustan ja saavuttaa täysin erilaisia tuloksia sen mukaan, miten tieto liikkuu järjestelmien välillä. Yhdessä tapauksessa DPP-ratkaisusta muodostuu olennainen osa yrityksen päivittäistä toimintaa: tiedot päivittyvät jatkuvasti, ja ratkaisu on integroitu ERP-, PLM- ja hankintajärjestelmiin sekä toimittajien työnkulkuihin. Toisessa tapauksessa kyseessä on vain staattinen tietokerros.
Ero ei johdu itse alustasta, vaan sen taustalla olevasta integraatiomallista.
Kukaan ei halua ottaa käyttöön jälleen yhtä alustaa, johon tiedot täytyy syöttää manuaalisesti. Jos EU edellyttää digitaalisten tuotepassien käyttöönottoa, yritysten kannattaa samalla hyödyntää niitä toimintansa kehittämiseen ja tehokkuutensa parantamiseen. Tässä päästäänkin keskeiseen periaatteeseen:
Ohjelmistoratkaisun käytännön hyödyllisyys riippuu siitä, millaiset prosessit ja integraatiot pitävät sen toiminnassa.
Tämä on tärkeää, koska tuotetiedot eivät pysy muuttumattomina. Tuotespesifikaatiot kehittyvät, toimittajat vaihtavat materiaaleja, sertifikaatit vanhenevat, vastuullisuusmittareita lasketaan uudelleen ja sääntelyvaatimukset tarkentuvat jatkuvasti. DPP-ratkaisun on pystyttävä käsittelemään nämä muutokset jatkuvasti.
Esimerkiksi tekstiilivalmistajalla voi olla vakiintunut materiaalitietojen ilmoitusmalli, jota käytetään uusien toimittajien käyttöönotossa. Jossain vaiheessa yritys huomaa, että eri markkina-alueet tai tuoteryhmät edellyttävätkin uusia vastuullisuustietoja tai lisätietoja materiaalien jäljitettävyydestä. Kuka huolehtii näiden muutosten käsittelystä: järjestelmien väliset integraatiot vai palkattu työntekijä, joka hoitaa tehtävän manuaalisesti?
Siksi DPP-hankkeissa integraatiot ovat paljon muutakin kuin järjestelmien yhdistämistä. Ne ratkaisevat muun muassa:
- päivittyvätkö tiedot automaattisesti kaikissa tarvittavissa järjestelmissä vai vaativatko muutokset manuaalisia toimenpiteitä;
- voidaanko toimittajien toimittamat tiedot validoida ja yhdenmukaistaa johdonmukaisesti;
- säilyykö tuotemuutosten jäljitettävyys ajan mittaan;
- kuvastaako DPP-ratkaisu yrityksen todellista toimintaa vai ainoastaan ajoittaisia tilannekuvia;
- voidaanko DPP-tietoja hyödyntää myöhemmin laajemmissa ESG-raportointiin, korjattavuuteen, vastuullisuuteen tai kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa.
Tässä vaiheessa organisaatiot arvioivat usein myös hankkeen laajuutta uudelleen. Kyse ei enää ole vain uuden työkalun käyttöönotosta, vaan tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan operatiivisen toimintakyvyn rakentamisesta tuotetietojen läpinäkyvyyden ympärille.
Räätälöidyn ohjelmistokehityksen ja DPP-toteutuspalveluiden rooli
Kuten muidenkin erikoistuneiden teknologioiden kohdalla, DPP-alustat eroavat toisistaan laajuuden, toimialakohtaisen painotuksen ja luonnollisesti joustavuuden osalta. Osa yrityksistä pystyy ottamaan ne käyttöön suhteellisen vakiomuotoisilla asetuksilla, kun taas toiset tarvitsevat perusteellisempaa mukauttamista omiin tietorakenteisiinsa, toimittajaprosesseihinsa ja muihin erityistarpeisiinsa.
Tässä korostuu räätälöityjen ohjelmistoratkaisujen tarjoajien rooli. Kyse ei ole vain ohjelmistotyökalun kehittämisestä ja tarjoamisesta, vaan myös sen integroimisesta olemassa oleviin järjestelmiin tai niiden laajentamisesta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:
- integraatiokerrosten rakentamista DPP-alustojen sekä ERP-, PLM- ja PIM-järjestelmien välille;
- toimittajille suunnattujen portaalien tai rakenteisten tiedonkeruuprosessien kehittämistä;
- väliohjelmistojen toteuttamista tuotetietojen yhdenmukaistamiseksi ja synkronoimiseksi eri järjestelmien välillä;
- tuotetietojen, materiaalitietojen ja vastuullisuusominaisuuksien validointilogiikan toteuttamista;
- tietojen muuntamista tilanteissa, joissa vanhat tietorakenteet eivät vastaa DPP-tietomalleja.
Joissakin tapauksissa työ on erittäin teknistä. Toisissa kyse on ennen kaikkea liiketoimintaprosessien sovittamisesta siihen, miten tiedon tulisi kulkea järjestelmien välillä.
Kaikissa tapauksissa suurin hyöty syntyy yhteistyöstä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka ymmärtävät haasteen molemmat puolet: sekä ohjelmistoteknologian että yritysten toiminnan käytännön realiteetit.
Digitaalinen tuotepassi operatiivisen toiminnan kehittämisen vauhdittajana
DPP-kokonaisuus on hyvä esimerkki siitä, miten sääntelypaine käynnistää uusia hankkeita. Esimerkiksi kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskeva asetus (ESPR) luo yrityksille uusia vaatimuksia, mutta niiden asianmukainen toteuttaminen voi itsessään tuoda merkittäviä toiminnallisia hyötyjä.
Kun toteutus tehdään oikein.
Yritykset, jotka ratkovat järjestelmien integrointiin, tietojen yhdenmukaistamiseen ja eri osa-alueiden yhteensovittamiseen liittyviä käytännön haasteita, huomaavat usein, ettei keskeinen ongelma olekaan pelkästään DPP-vaatimusten täyttämiseen valmistautuminen. Taustalla on laajempi ongelma: tuotetiedon hajanaisuus eri järjestelmien ja toimintojen välillä. DPP-hanke tarjoaa mahdollisuuden korjata tämän ongelman.
Tuloksena voi olla parempi tuotetiedon laatu, tehokkaampi jäljitettävyys sekä materiaalien ja komponenttien aitouden parempi todentaminen. Lisäksi osastojen välinen yhteistyö ja tiedonkulku paranevat, mikä voi tuoda kustannussäästöjä. Yritykset ovat myös valmiimpia ESG-raportointiin, ja niiden tietoinfrastruktuuri selkeytyy. Tämän ansiosta seuraavien digitaalisten kehityshankkeiden toteuttaminen vaatii vähemmän työtä.
Lisäksi tuotetietojen parempi läpinäkyvyys voi vahvistaa kuluttajien luottamusta.
Nämä hyödyt eivät synny pelkästään siitä, että DPP-työkalu otetaan käyttöön. Ne ovat seurausta integraatioiden kehittämisestä ja tietojen yhdenmukaistamisesta – ja DPP toimii tässä muutoksen vauhdittajana.
Vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi käynnistetty hanke voi kehittyä järjestelmällisemmäksi tavaksi hallita tuotetietoja koko niiden elinkaaren ajan: suunnittelusta ja hankinnasta tuotteen käyttöön, korjaamiseen sekä lopulta uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Johtopäätökset
DPP-hankkeista hyötyvät todennäköisesti eniten ne yritykset, jotka eivät tyydy ottamaan käyttöön pelkkää vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen tarkoitettua työkalua, vaan hyödyntävät hanketta parantaakseen tuotetiedon kulkua järjestelmissään, toimittajaverkostoissaan, tuotantoprosesseissaan ja työnkuluissaan kokonaisvaltaisesti.
Digitaalisissa tuotepasseissa ei viime kädessä ole kyse vain tuotetietojen saatavuudesta. Kyse on siitä, miten tiedot saadaan osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa ja miten niitä hyödynnetään käytännössä.
Jos organisaatiosi selvittää parhaillaan DPP toteutusvaihtoehtoja ohjelmistojen, integraatioiden tai työnkulkujen näkökulmasta, nyt on hyvä hetki kartoittaa nykyinen tuotetietoympäristö ja tunnistaa, missä toiminnan todelliset pullonkaulat todennäköisimmin sijaitsevat.





























