Digihankkeita kehittävät yritykset ovat viime vuosina alkaneet ymmärtää, millainen merkitys designilla on hyvän käyttökokemuksen aikaansaamisessa. Ajattelutapojen positiivisen kehityksen ovat pistäneet merkille myös Taisteella työskentelevät Ville Kaisla ja Eeppi Nieminen.

– Palveluiden designiin ja muotoiluun vaikuttaa selkeimmin kaksi trendiä. Kuluttajapuolella kilpailu mobiilisovellusten välillä kovenee päivä päivältä, ja käytettävyyteen on pakko panostaa, jos mielii vakiinnuttaa oman sovelluksen paikan puhelimien näytöillä. Samaan aikaan ihmiset ovat heränneet vaatimaan bisnessoftilta samanlaista laatua kuin parhailla kuluttajapuolen sovelluksilla, Nieminen sanoo.

Kaisla komppaa näkemystä ja muistuttaa, että työelämään on pian rynnistämässä kokonainen diginatiivien sukupolvi, jolle järjestelmien hyvä käyttökokemus on entistä tärkeämpää.

”Ihmiset ovat heränneet vaatimaan bisnessoftilta samanlaista laatua kuin parhailla kuluttajapuolen sovelluksilla.”

– Diginatiivit eivät enää suostu käyttämään hankalaksi koettuja järjestelmiä ja digipalveluja, joten myös isojen organisaatioiden on reagoitava muutokseen. Tulevaisuudessa on aivan mahdollista, että käytettävistä järjestelmistä tulee myös yksi työpaikan valintakriteeri. Jos naapurin yritys tarjoaa käyttökokemukseltaan paremmat digitaaliset työkalut, työntekijä vaihtaa sinne, Kaisla toteaa.

Ajattelutapojen muutoksesta hän antaa esimerkiksi erään tuttavansa, joka oli pohtinut pankin vaihtamista vain koska koki kilpailevan pankin mobiilisovelluksen paremmaksi.

Mistä sitten tietää, että digitaalisen palvelun käyttökokemus on riittävällä tasolla? Kaislan mukaan yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, vaan kaikki riippuu kyseisestä palvelusta. Sen takia on ensisijaisen tärkeää määritellä palvelukohtaiset mittarit, joilla suunnittelun onnistumista arvioidaan.

– Jos tehdään sovellus taksin tilaamiseen, on fiksua mitata käyttökokemuksen onnistumista tarkastelemalla tilauksen tekemiseen käytettyä aikaa: toimiiko käyttöliittymä niin hyvin, että sen voi hoitaa nopeammin kuin kilpailevalla sovelluksella. Toisaalta onnistumista voi mitata myös käyttömäärällä. Jos sovellus on laadukas, se yleensä koukuttaa käyttämään aina tilaisuuden tullen, hän sanoo.

 

Taisteella parityöskentely varmistaa sen, ettei oman osa-alueen ongelmien kanssa tarvitse painia yksin. Jokaiseen projektiin kiinnitetään vähintään toinen kollega sparraamaan toisen tekemistä. Kuvassa Ville Kaisla (vasemmalla) työskentelemässä yhdessä UX-suunnittelija Joona Viljasen kanssa.

 

Esimerkki kuvaa evoluutiota perinteisten softaprojektien teknisistä vaatimuksista kohti tämän päivän modernia palvelumuotoiluprosessia.

Oman haasteensa suunnitteluun tuovat käyttäjät, jotka harvoin ovat samasta muotista tehty ryhmä. Alkuvaiheessa tätä ongelmaa voi taklata määrittelemällä tärkeimpien käyttäjien profiilit.

– Kun syntyy ymmärrys pääkäyttäjäryhmistä, suunnittelua tehdään oikeiden tarpeiden pohjalta ja lopputulos palvelee niitä ihmisiä, jotka palvelua käyttävät, Nieminen jatkaa.

Keskusteleva työkulttuuri luo pohjan käyttökokemuksen rakentamiselle

Kaisla on yksi Taisteen perustajista ja toimii tällä hetkellä yrityksessä suunnittelujohtajana. Puoli vuotta yrityksessä työskennellyt Nieminen puolestaan vastaa liiketoiminnan kehittämisestä. Molemmat miehet ovat yrittäjähenkisiä ja uskovat kokeilukulttuuriin, johon myös Taisteella kannustetaan.

Kaisla kertoo kokemuksen osoittaneen, etteivät suunnittelijan ja koodarin ajatusmaailmat istu välttämättä ongelmitta yhteen. Siksi Taisteella on haluttu keskittyä luomaan vahva designin ja teknologian liitto.

– Onnistuneen digitaalisen palvelun luomiseksi suunnittelijoiden ja koodarien on säännöllisesti yhdessä mietittävä, mitä ollaan tekemässä, hän arvioi.

 

Taisteen avotoimistoilla Helsingissä ja Turussa vetäytymiselle ja tiedon jakamiselle on myös fyysisiltä puitteiltaan hyvät edellytykset. Koronavirusepidemian aikana erilaiset fyysiset tilat on korvattu virtuaalisilla versioilla.

 

Kaisla ja Nieminen peräänkuuluttavat, ettei jokaisen UX-suunnittelijan tarvitse osata ohjelmointia tai koodarin olla visuaalinen velho. Toisen työtä olisi kuitenkin ymmärrettävä edes karkealla tasolla. Aina omaa ideaa ei yksinkertaisesti pysty toteuttamaan sellaisenaan, joten myös kompromisseille on annettava tilaa. Kaislan mukaan työntekijöitä on rohkaistava keskustelemaan keskenään, jotta päästään eroon suunnittelijoiden ja ohjelmistokehittäjien omista poteroista.

”Hyvä käyttökokemus ei synny vain suunnittelijan kädestä, vaan se on yhtä paljon kiinni koodista”

– Hyvä käyttökokemus ei synny vain suunnittelijan kädestä, vaan se on yhtä paljon kiinni koodista, sen laadusta ja palvelun taustajärjestelmästä. Haluamme kannustaa työntekijöitämme vaihtamaan ajatuksia ja tuomaan rohkeasti esille muutosehdotuksia, Kaisla kertoo.

– Kaiken keskiössä on kommunikointi. Täytyy kyetä perustelemaan omat ratkaisunsa siten, että toinen osapuoli ymmärtää ne, Nieminen täydentää.  

 

Suunnittelijoiden ja kehittäjien välistä kommunikaatiota kehitetään usein käytännön esimerkkien kautta muista projekteista saaduilla opeilla.

 

Kuten kaikki työelämätaidot, myös hyvä kommunikointi vaatii harjoittelua. 

– Nykyisin Taisteen Slack-kanavilla käydään aktiivista keskustelua projekteissa koetuista onnistumisista ja pienistäkin oivalluksista, jotta ihmiset oppisivat ääneen ajattelun toimintamallin, Kaisla sanoo.

Puolet suunnittelijoita, puolet koodareita

TechCrunchin pari vuotta sitten julkaisema artikkeli kertoo isojen teknologiatalojen alkaneen panostaa suunnitteluosaamiseen. Uusia designereja on palkattu Piilaaksoon enemmän kuin koskaan aiemmin. Myös Taisteella pyritään siihen, että suunnittelijoiden ja kehittäjien osuus henkilöstöstä pysyisi balanssissa, sillä eri taustaisten tekijöiden suhde vaikuttaa palvelumuotoilun lopputulokseen.

– Jos kahdeksankymmentä prosenttia työntekijöistä olisi ohjelmistokehittäjiä ja kaksikymmentä suunnittelijoita, firman aivot ja kahvipöytäkeskustelut painottuisivat enemmän puheenaiheisiin teknologian ympärillä. Mikäli yritys uskoo vahvasti suunnittelupuoleen, tulisi pyrkiä lähemmäs fifty-fifty-tilannetta, Kaisla perustelee päätöstä.

 

Designin tehtävä ei ole tehdä asioista mahdollisimman kauniita, vaan auttaa keskittymään palvelun todelliseen tarkoitukseen ja puristaa se ulos mahdollismman käytettävänä kokonaisuutena, toteaa Taisteen Eeppi Nieminen.

 

Silti hänkin tunnustaa, että yhtä oleellista on ottaa sekä suunnittelijat että kehittäjät mukaan projektiin heti konseptointivaiheessa. Parhaimmillaan ajoissa aloitettu yhteen hiileen puhaltaminen näkyy nopeampana kehitystahtina.

Entä mitä terveisiä Taisteelta halutaan lähettää niihin yrityksiin, jotka vielä epäilevät designin tarpeellisuutta digihankkeessa?

– Designin tehtävä ei ole tehdä asioista mahdollisimman kauniita, vaan pikemminkin auttaa keskittymään palvelun todelliseen tarkoitukseen ja puristaa se ulos mahdollismman yksinkertaisena ja käytettävänä kokonaisuutena. Päivän päätteeksi pitkäjänteiseen suunnitteluun panostaminen luo parempaa ja käytettävämpää softaa pienemmällä tuotantobudjetilla, Nieminen toteaa. 

 

Taisteen Ite wiki -profiili

Taisteen verkkosivut