logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Digibarometri 2019: Suomi sijoittui jälleen vertailun kolmanneksi

20.6.2019 - Suvi Lindström - Digibarometri 2019

Digibarometrin tuloksista julkaistussa raportissa pohditaan muun muassa digialojen energiastrategiaa.

Suomi on sijoittunut kolmanneksi vuoden 2019 Digibarometrissä. Sijoitus on sama kuin vuotta aikaisemmin. Vertailun kärjessä on Yhdysvallat ja toisen sijan nappasi Tanska, joka oli viime vuoden barometrissä sijalla kuusi. Tänä vuonna kuuden kärjen täydentävät Alankomaat, Norja ja Ruotsi.

Vuodesta 2014 lähtien julkaistussa Digibarometrissä digitaalisuuden hyödyntämistä mitataan kolmella tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen). Tasoittain tarkasteltuna Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä (2.sija) ja sektoreittain tarkasteltuna julkisella sektorilla (2.sija).

 

Digitaalisuuden hyödyntämistä kuvaava kokonaisindeksi kaikissa vertailussa mukana olleissa maissa. Kuvakaappaus Digibarometri 2019 -julkaisusta.

 

Vertailun kaikki tulokset ja havainnot ovat luettavissa Digibarometri 2019 -julkaisussa, joka syventyy käsittelemään tarkemmin myös kahta digitalisaatioon liittyvää teemaa: resurssien riittävyyttä sekä massadatan laajempaa hyödyntämistä.

Massadataa hyödynnetään erityisesti isoissa yrityksissä

Julkaisusta käy ilmi, että jo lähes viidesosa suomalaisista yrityksistä (vähintään 10 työntekijää) hyödyntää liiketoimissaan suurista massoista koostuvaa dataa. Vielä pari vuotta sitten osuus oli 15 prosenttia.

Maamme suurista yrityksistä 44 prosenttia hyödyntää massadataa. Keskisuurista yrityksistä osuus on 24 prosenttia ja pienistä yrityksistä vain 17 prosenttia. Massadatan hyödyntämisen ja yrityksen koon välinen yhteys oli samanlainen monissa muissakin vertailussa mukana olevissa maissa. Kuitenkin laajojen tietomassojen hyödyntäminen yleistyy suurissa ja keskisuurissa yrityksissä monessa muussa maassa nopeammin kuin Suomessa.

“Laajojen tietomassojen hyödyntäminen yleistyy suurissa ja keskisuurissa yrityksissä monessa muussa maassa nopeammin kuin Suomessa.”

Julkaisussa todetaan, että yritykset keräävät dataa monista eri lähteistä, joista suosituin on sosiaalinen media. Sitä vastoin datan ostaminen, myyminen ja jakaminen on Suomessa vielä vähäistä. Toimialoista massadataa kerätään eniten informaatio- ja viestintäalalla sekä teollisuudessa.

 

Massadataa ostetaan, myydään ja jaetaan suomalaisyrityksissä vielä vähän. Kuvakaappaus Digibarometri 2019 -julkaisusta.

Teollisuus on heräämässä digitalisaation hyödyntämiseen

Digibarometri 2019 -julkaisun kirjoittajat toteavat, että vielä muutama vuosi sitten joka viides teollisuusyritys katsoi olevansa kokonaan digitalisaation vaikutusten ulottumattomissa. Uusimmat tutkimukset paljastavat, että nyt sitä mieltä on enää joka kymmenes yritys.

Raportin mukaan teollisuusyrityksissä on herätty erityisesti pilvipalveluiden ja robotiikan käyttöön tuotantoprosesseissa. Digitalisaation hyödyntämisellä nähtiin kasvava merkitys myös muotoilussa, jakelussa sekä markkinoinnissa.

”Teollisuusyrityksissä on herätty erityisesti pilvipalveluiden ja robotiikan käyttöön tuotantoprosesseissa.”

Sitä vastoin teollisen internetin kehitys on ollut Suomessa hidasta. Kirjoittajien mukaan tämä osoittaa, ettei teollisuudella ole ollut sille isoja odotuksia.

Digitalisaatio etenee – pysyykö energiantuotanto kehityksen mukana?

Kaupankäynnin siirtyminen verkkoon, 5G, koneoppimisen sovellukset, robottiautot ja suoratoistopalvelujen yleistyminen. Siinä muutamia esimerkkejä julkaisussa esille nostetuista digitalisaation kehitystrendeistä, jotka tulevat vaatimaan yhä enemmän tietoteknistä kapasiteettia ja sähköenergiaa.

Raportissa annetaankin useita esimerkkejä ICT-alan energiankulutuksesta.

“Esimerkiksi Norjaan ollaan parhaillaan rakentamassa erästä erittäin suurta palvelinkeskusta. Sen arvioitu sähköntarve on sama kuin Loviisan ydinvoimalan koko tuotanto!”

“Yhden robottiauton itsenäiseen ohjaukseen vaaditaan nykytekniikalla kymmenien kannettavien tietokoneiden laskentakapasiteetti ja virrankulutus.”

Lopuksi julkaisun kirjoittajat kysyvätkin:

“Voivatko nämä kaikki kehitystrendit toteutua samanaikaisesti vai muodostuvatko laskentatehon ja sähköntuotannon kapasiteetit rajoitteiksi?”

 

Lataa Digibarometri 2019-julkaisu Etlan sivuilta.

 

Lähde: Ali-Yrkkö, Jyrki – Mattila, Juri – Pajarinen, Mika – Seppälä, Timo (2019). Digibarometri 2019: Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit? Helsinki: Taloustieto Oy. http://www.digibarometri.fi

Muita julkaisuja

Heikki Melama - Mallintaminen
Parempaa journalismia mallintamisen kriteerein
Veera Kujansuu - Startupit
7 lupaavinta terveyden ja hyvinvoinnin startupia Suomesta
Suvi Lindström - Drone Olympics 2019
Drone-olympialaiset järjestetään syyskuussa Suomessa
Suvi Lindström - Autot
Suosituimmat automerkit Länsiväylällä
Veera Kujansuu - Digitalisaatio
Suomi on EU:n DESI-digitalisaatiovertailun ykkönen
Suvi Lindström - Internetin trendit
Top 6 internet-trendit 2019 by Mary Meeker
Daniel Pakkala - Digitalisaatio
Digitalisaation uudet ulottuvuudet – digitalisaation vastuut, vaikutukset ja rajoitteet monimutkaistuvat uusien teknologioiden myötä
Suvi Lindström - Digiarvoa 2019
Digiarvoa 2019-kilpailussa etsitään ideoita Suomen digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseksi
Veera Kujansuu - SHIFT 2019
Ääripäitä yhdistelevä SHIFT käynnistää bisnessyksyn
Lataa lisää