Lähestymistapa

Intuitiivinen käyttäjäkokemus on usein synonyymi käytettävyydelle ja käytettävyyden arviointi ja parantaminen on keskeinen osa Design VA:n toimintaa. Yrityksen perustaja, Veera Anttila, korostaa, että sovelluksen käytettävyys on avainasemassa siinä, miten se menestyy: "Kuka tahansa sovelluksen parissa oleva käyttäjä, on hän sitten sovelluksen työkäyttäjä tai satunnaiskäyttäjä, pystyy ottamaan työkalun haltuunsa suhteellisen nopeassa ajassa, ja ei koe siitä merkittävää kognitiivista kuormaa," Anttila toteaa. Tämä tarkoittaa, että sovelluksen tulee olla helppolukuinen, looginen ja visuaalisesti miellyttävä, jotta käyttäjä voi omaksua sen vaivattomasti.

Käytettävyyden arviointimenetelmät

Anttila painottaa käytettävyyden arviointimenetelmien merkitystä. Käyttäjähaastattelut ja testaaminen ovat keskeisiä työkaluja, joilla kerätään sanallista käyttäjädataa. "Käytettävyyttä voidaan arvioida pitämällä yksinkertaisimmillaan esimerkiksi verkkokokous käyttäjän kanssa. Käyttäjä on videoyhteydessä vastuuhenkilöön ja tekee sovelluksessa esimerkiksi tehtäviä," Anttila kertoo.

Testauksessa ilmenee usein tiedostamatonta käyttäytymistä, kuten hiiren harhailua mikä voi viitata käytettävyysongelmiin. Lisäksi heatmap-analyysi auttaa seuraamaan käyttäjän toimintaa ja tunnistamaan yleiset ongelmakohdat.

Käyttäjäpalaute ja UX-suunnittelijan rooli

Käyttäjäpalautetta voidaan kerätä monin eri tavoin, kuten sovelluksen kanavan, Teams-kanavan, sähköpostin tai kasvotusten käytyjen keskustelujen kautta. "Jos sovelluksessa on tosi pieni käyttäjäkunta, niin siihen liittyvien asioiden käsittely kasvotusten on todennäköisesti paras vaihtoehto," Anttila toteaa. Hän kertoo UX-suunnittelijana toimivansa siltana käyttäjien ja kehittäjien välillä, tuoden esiin käyttäjien tarpeet ja ongelmat kehitystiimille.

Käytettävyysongelmien tunnistaminen ja ratkaisu

Käytettävyysongelmien tunnistaminen vaatii systemaattista lähestymistapaa. "Prosessi pyörii taustalla esimerkiksi testauksen yhteydessä. Jos käytettävyysongelmien tunnistamista suoritetaan haastattelun avulla, niin haastattelun rinnalle kuuluu myös käytettävyystestaus," Anttila kertoo.

Tämä yhdistelmä auttaa varmistamaan, että kaikki ongelmat tulevat esiin ja että niihin voidaan puuttua tehokkaasti.

Käyttäjätestauksien hyödyntäminen

Käyttäjätestaukset ovat olennainen osa käytettävyyden parantamista. Anttila korostaa, että testauksen ja haastattelujen yhdistäminen on tärkeää, jotta saadaan kattava kuva sovelluksen toimivuudesta.

"MVP-versio, eli niin sanottu karvalakkimalli, pitää testata käyttäjillä testaustilaisuudessa," hän muistuttaa.

Tällöin voidaan varmistaa, että hypoteesit pitävät paikkansa ja tarvittavat muutokset voidaan tehdä ajoissa.

Käytettävyysongelmien analysointi ja priorisointi

“Numeroilla esitetään usein käytettävyyttä muun muassa rageklikkausten määrällä, käyttäjäpidolla, käyttöajoilla ja niin edelleen. Testaus on tärkeää ja sen avulla voidaan muodostaa asiasta käsitys," Anttila kertoo.

Tämä auttaa priorisoimaan ongelmat ja keskittymään niihin, joilla on suurin vaikutus käyttäjäkokemukseen. Teknisten testien ohella käyttäjäkokemuksen huomioiminen on avainasemassa.

Yleiset käytettävyysongelmat

Yleisimmät käytettävyysongelmat Anttilan mukaan ovat visuaaliset bugit ja responsiivisuus.

"Tosi usein responsiivisuus jää katsomatta kuntoon," Anttila huomauttaa.

Tämä voi aiheuttaa ongelmia erityisesti mobiilikäyttäjille ja heikentää saavutettavuutta. EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan responsiivisuus tulee ottaa huomioon kaikenlaisia ominaisuuksia omaavien käyttäjien palvelemiseksi, mitä saavutettavampi tuote on, sitä tuottavampi siitä myös monesti tulee.

Tiimityöskentely ja neurodiversiteetti

Anttila korostaa tiimin yhteistyön merkitystä käytettävyyden parantamisessa.

"Tiimin kesken pitää vallita luottamus, avoin kommunikaatio," hän toteaa. Tiimeissä voi olla erilaisia persoonia ja neurodiversiteetin huomioiminen on tärkeää, jotta projektin johto ymmärtää helpommin mahdollisia ristiriitatilanteita.

Käyttäjäryhmien erityistarpeet

Erilaisten käyttäjäryhmien tarpeiden huomiointi on tärkeää.

"Kirjaimet, väriyhdistelmät, käyttäjäkokemuskirjoittaminen, värisokeus.. Kielen pitää palvella koko neurodiversiteettiä,"Anttila luettelee.

Saavutettavuus on olennainen osa hyvää käytettävyyttä. Luomalla saavutettavia järjestelmiä tiimi parantaa järjestelmän ymmärrettävyyttä kaikille, eli koko neurodiversiteetin laaja-alaisuus huomioidaan.

Esimerkki onnistuneesta käytettävyyden parantamisesta

Anttila kertoo esimerkin onnistuneesta käytettävyyden parantamisesta, jossa vältettiin “ysärikäytettävyys” ja keskityttiin moderniin, käyttäjäystävälliseen ratkaisuun:

"Tässä on avainasemassa käyttäjätestaus, joka on kaiken a ja o sekä jatkuva prosessi, tai ainakin kerran kuudessa tapahtuvaa toimintaa," hän painottaa.

Lopuksi

Käytettävyys on jatkuva prosessi, joka vaatii tiivistä yhteistyötä ja käyttäjien tarpeiden kuuntelemista. Design V/A:n lähestymistapa varmistaa, että sovellukset ovat helppokäyttöisiä, intuitiivisia ja visuaalisesti miellyttäviä, mikä tekee käyttäjäkokemuksesta mahdollisimman positiivisen.

Kirjoittanut: Maria Ahonen, Kasvu Agency