Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Laura Snellman-Junna: Kun kehitystiimi tuntee käyttäjän todellisuuden, oikeat ratkaisut syntyvät kuin itsestään

BloggausIT Insider -verkkotapahtumassa perjantaina 9.6.2023 oli haastateltavana Wonnan perustaja DI Laura Snellman-Junna, jota haastatteli TIVIAn hallituksen jäsen Maaret Pyhäjärvi.

Laura on koulutukseltaan tietotekniikan diplomi-insinööri ja tunnustautuu vilpittömäksi nörtiksi. Hän kertoi jo opiskelussaan törmänneensä käytettävyyteen eli ihmisten ja tietokoneiden yhteistyöhön, ja siihen miten nörtit voivat auttaa ihmisiä. On ollut mukana käytettävyysasioiden toteuttamisessa, mutta palvelumuotoilu ei tuntunut omalta alalta ja on myöhemmin palannut lähemmäs ohjelmointia.

Lauran mukaan ihminen on päätöksentekokone, mutta suurin osa päätöksistä on ei-tietoisia; muutoin ihmiset saisivat vain vähän aikaan ja kaikki olisivat väsyneitä. Myös ohjelmistokehittäjät ja -testaajat tekevät työpäivän mittaan suuren määrän mikropäätöksiä. Kun ohjelmistokehitystiimissä tunnetaan käyttäjän todellisuus, syntyy parempia mikropäätöksiä. Tietoisuus parantaa mahdollisuutta syöttää päätökseen parempaa tietoa.

IT Insider raportoi it-alan asioista pintaa syvemmältä helposti ymmärrettävästi.


IT Insiderin kustantaja on TIVIA ry:n omistama TIVIA Infuture Oy. TIVIAn laaja jäsenverkosto tukee IT Insiderin toimitusta sisällön taustoittamisessa, ideoinnissa ja merkityksien löytämisessä.


ITINSIDER.FI


Ohjelmistokehitystiimin jäsenillä pitää olla pääsy kaikkeen dataan. Jokaisella on eri näkökulma dataan. Jos jokainen saisi vain tarvitsemansa tiedon, tieto olisi valmiiksi prosessoitua, jolloin lopputuloksista tulisi huonompia.

Kaikki haluavat tehdä hyvää softaa. Vesiputousmallikin toi rakennetta kehittämisen kaaokseen, mutta käyttäjän näkemyksen kerääminen sijoittuu siinä niin alkuun, että se siivilöityy ennen toteutusta monen ihmisen läpi.

Nykyään enimmäkseen kehitetään ketterillä menetelmillä, jolloin softaa tehdään pala kerrallaan, jolloin ymmärryskin lisääntyy prosessin kuluessa. Ajattelun rakennuspalikoihin kuuluu human-computer interaction, jossa yhdistyivät kognitiotiede, tietojenkäsittelytiede ja human factors engineering. Rakennuspalikoihin kuuluu myös käytettävyys, joka standardoitaessa pilkottiin opittavuudeksi, tehokkuudeksi, muistettavuudeksi, miellyttävyydeksi ja virheettömyydeksi tai virhesietoisuudeksi. Palvelumuotoilu, käyttökokemussuunnittelu ja käyttöliittymäsuunnittelu puolestaan intergoituvat toisiinsa eräänlaiseksi minivesiputoukseksi.

Snellman-Junnan ajattelussa Dual-Track Agile yhdistyy DevOpsin kanssa siten, että raja-aita toisaalta määrittelyn ja designin ja toisaalta toteutuksen ja testauksen väliltä poistuu. Tarvitaan edelleen backlogia, prioriteetteja, jotka vielä saattavat muuttua, mikä saattaa tuntua hankalalta. Kun kehitystiimi on käyttäjäkeskeinen, toteuttavat ja testaavat ihmiset ovat mukana myös määrittelyssä ja designissa, jolloin pystyvät tarvittaessa haastamaan alkuvaiheen päätöksiä omiin kokemuksiinsa vedoten.

Mutta miten tällainen tiimi rakennetaan? Tärkeää on, että halutaan tehdä yhdessä. Ei pelkästään ohjelmistokehitystiimi, vaan myös liiketoiminta. Tärkeää on myös jaettu käyttäjäympäristö; devaajien ei tarvitse ”suojella” testaajia käyttäjien todellisuudelta. Käyttäjäkeskeisen ohjelmistokehitystiimin rakentamisen pohja on kulttuuri, jossa ymmärretään, että tekemässä softaa oikeille ihmisille. On oltava budjetti ja ajoitus. Budjetin osalta on tärkeää, että budjetoidaan oikein: designia tarvitaan koko projektin ajan, ei vain alussa. Toisaalta devaajille ja testaajille pitää olla budjettia alusta alkaen.

On tärkeää, että devaajat ja testaajat ovat mukana tätä käyttäjäymmärrystä kerättäessä. Kaikkien ei tarvitse olla mukana kaikessa, mutta tärkeää on tunne siitä, että ymmärretään käyttäjää. Käyttäjäkeskeinen ohjelmistokehitystiimi on monimuotoinen ja mahdollisimman siiloton. Syntynyt käyttäjäymmärrys maksaa itsensä takaisin, kun vähemmän tarvitsee tehdä kahteen kertaan. Yhteyden käyttäjiin ylläpitäminen koko projektin ajan, ei vain hankkeen alussa.

Tiimin hyvä arki on tärkeää: Hyvä backlog ja hyvät käytännöt sen ylläpitämiseksi. Tehdään hyvät määrittelyt, joissa on selvät hyväksymiskriteerit. Dailyt ovat tärkeitä; käyttöliittymäsuunnittelija, jolla on palvelumuotoiluosaamista, pystyy tekemään muutoksia yhden dailyn aikana. Demoja järjestetään omalle kehitystiimille, käyttäjille ja liiketoiminnalle, ja demoissa kaikki ovat mukana. Yhdessä muotoillaan, ohjelmoidaan ja testataan. Tiimistä tulee jatkuvasti parempi ratkaisemaan ongelmia. Managereita tarvitaan suojelemaan tiimiä, jotta se pystyisi keskittymään tavoitteisiinsa. Vuorovaikutus ja palaute saa tiimin pysymään ”liekeissä”; työn vaikuttavuus palkitsee. Merkityksellisyyttä voi saada työlle monella tapaa ja merkityksellisyyttä löytyy pienistä asioista, joita hyvä softa ratkaisee.

Lopuksi Laura Snellman-Junna painotti kaikkein tärkeimpänä asiana sitä, että ohjelmistokehitystiimille syntyy ymmärrys käyttäjän todellisuudesta. Silloin oikeat ratkaisut syntyvät kuin itsestään.

Teksti: Reino Myllymäki
Pinterest
TIVIA ry logo

Lisätietoja

Yritysprofiili TIVIA ry kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Erikoisosaaminen

Ohjelmistokehitys

Siirry yrityksen profiiliin TIVIA ry kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

TIVIA ry - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä ei ole vielä kuvattu.

TIVIA ry - Muita referenssejä

TIVIA ry - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia