Teijo Mustonen, R&D Manager, Tosibox Oy
On vaikeaa, ellei mahdotonta, yrittää tulla toimeen ilman pilveä. Sitä käytti jo viime vuonna Suomessa 85 prosenttia organisaatioista. Kansainvälinen Rightscale arvioi, että tänä vuonna kaikista yrityksistä pilveä käyttää jo 96 prosenttia.
Pilviratkaisut ovat helpottaneet arkea huomattavasti, mutta toisaalta turvattomuuden tunne kasvaa, kun omat tiedot ovat jossain määrittämättömässä paikassa eivätkä omissa käsissä. Entä jos tietonsa haluaa poistaa? Poistuvatko ne sittenkään?
Yksityiselle kuluttajalle pilvi tarkoittaa usein Applen iCloudia, Dropboxia tai vaikkapa rakkaita Spotifyn soittolistoja. Yritysmaailmassa tilanne on erilainen.
Kun pilveä ottaa käyttöön, on varsinkin yritysmaailmassa paikallaan pohtia ensin, mitä palvelulta odottaa.
Täytyykö palvelun toimia ympäri vuorokauden, jokaisena päivänä vuodessa? Pitääkö palvelua pystyä käyttämään mistä vain? Miten tiedot on varmistettu, ja pääsevätkö ulkopuoliset organisaation tietoihin käsiksi? Entä virhetilanteet, mistä apua saa ja kuinka nopeasti? Millainen on hyväksyttävä downtime, eli aika jonka palvelut voivat olla pois käytöstä ilman, että haitta muodostuu merkittäväksi?
Kun pilvipalvelu toimii, siinä on valtavasti hyvää. Esimerkiksi: se on aina käytettävissä, valvottu ja tukihenkilöt tavoitettavissa, päivitykset järjestyvät automaattisesti ja käyttäjien lisääminen ja poistaminen on varsin vaivatonta. Pilveä voi hyödyntää kaikenkokoisissa yrityksissä ja hyvin monenlaisiin tarpeisiin. Ne voivat alkaa yksittäisistä ratkaisuista ja ulottua vaikka laajoihin ulkoistuksiin saakka.
Riskittömiä pilvet eivät kuitenkaan ole. Ensinnä on syytä muistaa, että jos verkko ei toimi, ei toimi sitten pilvipalvelukaan. Data on ”jossain muualla”, ja koska näitäkin palveluita tarjoavat yritykset, käy joskus niin että nekin lopettavat. Mihin yrityksen data sitten laitetaan?
Erityisesti tietoturvariskit ja jatkuvuudenhallinta huolettavat organisaatioita: Spiceworksin keväällä tekemän tutkimuksen mukaan jopa 97 prosenttia on huolissaan pilvien tietoturvasta, ja lähes joka viidennellä on ollut tietoturvahaasteita viimeisimmän vuoden kuluessa. Neljännes organisaatioista ei luota pilveen ollenkaan.
Voisi ajatella, että vika ei oikeastaan ole pilven, vaan sen, joka on toteuttanut pilven huonosti. Niin paljon hyötyjä pilvet tuovat, että olisi sääli heittää lapsi menemään pesuveden mukana siksi, ettei palvelua ole tehty riittävän turvallisesti.
Tosin vain viidennes yrityksistä käyttää Rightscalen mukaan pelkästään julkisia pilviä, ja vielä harvempi, vaivaiset neljä prosenttia, käyttää pelkästään yksityistä pilveä. Hybridiratkaisuihin turvautuu 71 prosenttia.
Julkisia pilviä ja niiden hyötyjä vähättelemättä: on kuitenkin dataa, jonka ei suurin surminkaan haluaisi nähdä päätyvän julkiseen pilveen. Turvaton yhteys tekee palvelusta hyökkäysvektorin kaikkiin niihin kohteisiin, jotka pilveen on liitetty. Siksi yhteyden suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Kuulostaako huolestuttavalta, tai tuntuuko vaikealta? Huolestuminen on ymmärrettävää ja peräti hyväkin asia, mutta vaikeaa suojaus ei ole. Me olemme nimittäin halunneet tehdä turvallisuuden mahdollisimman helpoksi, ja samalla yksinkertaisuus on turvallista.
Tosibox syntyi siitä ajatuksesta, että tietoturvallisten etäyhteyksien muodostamisen ei tarvitsisi olla mitään rakettitiedettä tai edes kallista, joten olemme miettineet nämä asiat valmiiksi puolestasi. TOSIBOX®-ratkaisun konfigurointi on nopeaa, ja koneet saa kiinni langattomaan verkkoon heti. Ratkaisumme avulla pilvipalvelusta voi tehdä helposti kokonaan yksityisen pilven. Korkealuokkainen tietoturva mahdollistaa pilvipalvelun edellyttämän bisneskriittisen tiedon turvallisen siirtämisen. TOSIBOX® myös skaalautuu rajattomasti, mikä tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun joka venyy juuri sinun tarpeidesi mukaan ja laajenee samaan tahtiin liiketoimintasi kanssa.
Kokemusta löytyy jo yli 80 000 toimitetun laitteen verran yli 120 maasta. Ja tietenkin me täällä Tosiboxilla myös autamme mielellämme, jos tarvetta ilmenee.