Yhteistyö tuo kunnille digitaalisten palveluiden kehittämiseen kipeästi tarvittavia voimavaroja, joita kaikilla kunnilla on liian vähän.

”Digitaalisten palveluiden kehittäminen vaatii suuria resursseja, joita yhdelläkään suomalaiskunnalla ei yksin ole. Siksi tarvitaan laajamittaista yhteistyötä, että tietohallinnon kehittäminen näkyisi kuntalaisten arjessa”, sanoo Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen.

Pohjois-Suomessa kaupungit ja kunnat ovat ratkaisseet haastetta muodostamalla yhteistyöverkoston nimeltä ePS3. Tietohallinnon kehittämisessä verkoston aktiivisimpien jäsenten joukossa ovat olleet Kuusamo ja Taivalkoski. Kaikkiaan verkostossa on mukana 15 kuntaa ja kuntayhtymää, joista suuri osa tekee yhteistyötä myös sote-uudistuksen vaatiman tietotekniikan uudistamiseksi.

Mannisen mukaan kunnilla on paljon tehtävää, sillä kunnat ovat digitaalisten palveluiden kehittämisessä kaukana yksityisestä sektorista sekä myös monesta valtionvirastosta. Osin hidas vauhti selittyy vähäisillä voimavaroilla. ”Yhdellä pankilla saattaa olla 300 henkeä kehittämässä kännykkäpalvelua. Ei millään kunnalla ole tuollaista osaamiskeskittymää.”

Monet kunnat ovatkin keskittyneet enemmän ICT-infrastruktuurin kehittämiseen kuin uusien palveluiden rakentamiseen. ”Koneet voivat olla kunnossa, mutta jos ei tee kehitystyötä, ei synny myöskään palveluita”, sanoo Manninen.

Kuntien haasteet kasvavat

Kunnilla on eräänlainen palvelukuilu siinä mielessä, että kuntalaiset odottavat älykkäitä palveluita, mutta kuntien talouspaineet vaikeuttavat kehittämistyötä. Väestön ikääntyminen koettelee monien kuntien taloutta, kansalaiset odottavat uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia, ja sote- ja maakuntauudistus tuo oman erityishaasteensa kehittämiseen.

”Uudistuksessa tarvitaan paljon tietohallinnon osaajia, joiden saaminen pitää varmistaa. Yhteistyö auttaa tässäkin haasteessa”, sanoo Kuusamon tietohallintojohtaja Pekka Kantola.

Tieran koordinoima ePS3-yhteistyö mahdollistaa kehittämisen myös Taivalkosken kaltaisille pienemmille kunnille, joilla itsellään ei ole ollenkaan tietohallintohenkilöstöä.

”Kunnilla on koosta riippumatta saman tyyppisiä palvelutarpeita, joten pienetkin kunnat pystyvät sparraamaan omia tarpeitaan muiden kanssa”, sanoo Taivalkosken kunnanjohtaja Kaisu Lehtinen-Nevalainen.

Samalla Lehtinen-Nevalainen muistuttaa, että yhteistyöverkostoon lähtevällä täytyy olla riittävän paljon osaamista ja resursseja, että pystyy osallistumaan kehitystyöhön ja antamaan oman panoksensa.

”Meillä kehitystyötä tekevät viranhaltijat oman työnsä ohessa. Siinä on se hyvä puoli, että kehittäjät tuntevat kuntalaisten palvelutarpeet hyvin.”

Digitiekartta näyttää suunnan

Yksi Pohjois-Suomen ePS3-verkoston merkittävistä työkaluista on digitiekartta, jonka avulla kunnat voivat tehdä systemaattisen suunnitelman digitaalisuuden vauhdittamiseksi.

”Se on tärkeä työkalu, jonka avulla kunnat voivat tunnistaa yhteiset kehityskohteet, arvioida yhteistä osaamista ja suunnitella kehityshankkeita”, sanoo Pekka Kantola.

Yhteistyö on tuottanut jo useita konkreettisia palveluita. Esimerkiksi Taivalkoski on saanut yhteistyön kautta käyttöönsä digitaaliset lomakkeet, joiden avulla kuntalainen voi hakea esimerkiksi päiväkotipaikkaa lapselleen. Vastaavanlaisia palveluita tarvitsevat kaikki kunnat, joten kokonaisuuden kannalta on tehokasta kehittää palvelu kerran eikä 300 kertaa jokaiselle kunnalle erikseen.

Isoja odotuksia liittyy muun muassa valtiovarainministeriön tukemiin digitaalisiin hankkeisiin kuten digitaalisten palveluiden ja toiminnan kehittäminen rakennetun ympäristön alueella.

”Se voi tarkoittaa vaikkapa maankäytön suunnittelua, kaavoituksen osallistamisprosessia ja kuulemisia. Siinä on todella isoja mahdollisuuksia. Olemme kovin kiitollisia VM:n rahoitukselle, joka tähtää nimenomaan palveluiden kehittämiseen”, sanoo Jouko Manninen.

Tieran koordinaatio helpottaa osallistumista

Kunnille on suuri hyöty siitä, että yhteistyökunnat pystyvät reagoimaan nopeasti esimerkiksi juuri VM:n julkistamiin rahoitushakuihin yhteistyön koordinoijan Tieran avustamana.

Samoin Tieran rooli helpottaa yhteistyöverkostoon osallistumista. Tiera nähdäänkin erinomaisena kuntien toiminnan uudistamisen ja digimuutoksen kumppanina niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

”Jos kunnat tekisivät keskenään yhteistyötä, pitäisi tehdä kuntien välisiä sopimuksia, mikä olisi aina mutkikkaampaa. Nykyinen malli on tosi joustava”, sanoo Pekka Kantola.

Joustavuutta korostaa myös Taivalkosken Kaisu Lehtinen-Nevalainen. ”Kunnat tekevät itsenäiset päätökset jokaiseen hankkeeseen osallistumisesta. Verkosto ei velvoita osallistumaan, jos ei ole tarvetta tai mahdollisuutta lähteä tarjolla olevaan hankkeeseen mukaan.”