Vere asiakastarina: SDO:n strategiauudistus
Suomen Diakoniaopisto aloitti toimintansa vuonna 2017 kolmen diakoniaopiston yhdistymisen myötä. Vuotta myöhemmin mukaan liittyi SKY-opisto. Tavoitteena oli muodostaa valtakunnallinen arvopohjaltaan eheä ja yhtenäinen oppilaitos, jolla olisi enemmän vaikuttavuutta sekä vahvaa jalansijaa jokaisella toimintapaikkakunnalla.
Juha-Petri Niiranen, SDO:n toimitusjohtaja ja rehtori, on toiminut ammatillisen koulutuksen parissa pitkään. Niiranen tuli SDO:lle vetämään yhdistymisprojektia vuonna 2016, ja aloitti nykyisessä tehtävässään 2017.
Yksityisen oppilaitoksen vahvuudeksi nousee kyvykkyys vastata nopeasti yhteiskunnalliseen muutokseen. Päätöksenteon hierarkia on matala, eikä vaadi pitkiä prosesseja. Niiranen kertoo, että SDO pystyy nopealla aikataululla reagoimaan työmarkkinoiden tarpeeseen: ”On käynnistetty koulutuksia, jotka eivät alun perin kuuluneet suunnitelmiin, ja joitain tiettyjen koulutusalojen paikkoja on vastaavasti vähennetty.”
Ammatillisen koulutuksen julkisuus on ollut paikoin negatiivista, johtuen rahoitusleikkauksista sekä koulutusuudistuksen keskeneräisyydestä. Niiranen näkee kuitenkin, että ammatillisen koulutuksen tehtävä on vain vahvistunut. ”Monella alalla on suuri työvoimapula. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa yrityksille ja organisaatioille ammattitaitoista työvoimaa”, Niiranen kertoo.
Strategiatyö
Veren käyttämien liiketoimintamuotoilumenetelmien avulla toteutettu strategiatyö toi mukanaan oppilaitosmaailmaan yrityspuolen näkemystä ja osaamista.
”Strategiatyössä, joka toteutettiin Veren kanssa, korostui ennen kaikkea kumppanuus yritysmaailman kanssa. Oppilaitokset ja yritykset ovat aina tehneet yhteistyötä. Perinteisesti yhteistyö on perustunut selkeästi ennaltamääritettyihin rooleihin ja työnjakoon. Nyt lähestymme kumppanuussuhdetta”, Niiranen kertoo. Hänen mukaan oppilaitoksilla on paljon opittavaa yritysmaailmalta, ja sen takia kumppanuusajatteluun liittyy vahvasti, että koulutuksen toteutus suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Pyritään löytämään tilanne, jossa kumpikin osapuoli hyötyy.
Kumppanuuteen liittyy reagointiherkkyys. Se konkretisoituu muun muassa päätöksenteossa. SDO haluaa reagoida ja vastata työelämän tarpeisiin.
Asiakaslähtöisyys on strategiatyön kolmas painopiste. Oppisopimukset ovat saaneet jonkin verran kritiikkiä siitä, että ne ovat byrokraattisia ja hankalia työnantajille. Niirasen mukaan oppisopimusten solmiminen tulisi olla niin opiskelijan kuin työnantajan näkökulmasta mahdollisimman helppoa. ”Meidän täytyy työelämää palvelevana ja yhteistyötä tekevänä oppilaitoksena miettiä, miten uudistuksen myötä tulleet koulutus- ja oppisopimukset sekä opiskelijoiden henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat ja muut tehdään asiakaslähtöisesti, eikä oppilaitoslähtöisesti.”
Strategiatyön tulosten jalkauttamisessa hyödynnettiin Veren menetelmiin perustuvaa 3D-canvasta, ja toimintasuunnitelma rakentui workshopeissa syntyneiden roadmapien pohjalta. Sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien syvähaastattelujen avulla tunnistettiin muutospaineet sekä strategiatyön keskeiset teemat. Valittujen teemojen ja niihin liittyvien asiantuntijapuheenvuorojen avulla tunnistettiin, arvioitiin sekä priorisoitiin strategiset painopistealueet, joille luotiin aikataulutettu toimintasuunnitelma. Prosessiin saatiin osallistettua yli 55 % henkilöstöstä.
Kattavaa yhteistyötä
Niiranen kertoo, että laaja-alaisia kumppanuuksia on parisenkymmentä. Kattavammat, pitkäjänteisemmät ja pysyvämmät kumppanuudet mahdollistavat suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset ja organisaatiot osallistuvat opintojen kehittämiseen. Yritykset miettivät omaa henkilöstötarvetta, osaamisen kehittämistä ja uuden henkilöstön rekrytointeja.
SDO:n opettajilla on taas vuosittain mahdollisuus olla työpaikalla ilman opiskelijan ohjausvastuuta, ja nähdä omin silmin, mikä tilanne työelämässä on ja tuoda esimerkkejä opetukseen. Jatkuva oppiminen on tärkeää, sillä parin vuosikymmenen takainen osaaminen ei ole enää validia, jollei sitä päivitä tasaisin väliajoin.
”On tärkeää korostaa sitä, että meillä on riittävä ymmärrys siitä, mitä työelämässä tapahtuu ja minkälaiseen maailmaan me ollaan valmistamassa meidän opiskelijoita. Meidän opettajat ja esimiehet ovat myös yhteistyössä yritysten kanssa, ja sitä kautta alan ammattiosaamista pidetään yllä.”
Digitaalinen harppaus
Tulevaisuudessa koulutuksen saavutettavuus nousee entistä tärkeämmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoilla tulee olla vaihtoehtoja, miten tutkinto saavutetaan. Niiranen kertoo, että SDO:lla yli puolet opiskelijoista ovat aikuisia, jotka käyvät töissä ja ovat perheellisiä.
Digitaalisuus ja verkko-opetus lisäävät koulutuksen saavutettavuutta. Verkkokampuksen ansiosta opiskelu ei ole paikkaan tai aikaan sidottua. ”Uuden ammatin voi hankkia työn ohella, tai nykyisellä työpaikalla voi nousta tarve uuden osaamisen kehittämiseen.”
Juha-Petri Niiranen, SDO:n toimitusjohtaja ja rehtori, on toiminut ammatillisen koulutuksen parissa pitkään. Niiranen tuli SDO:lle vetämään yhdistymisprojektia vuonna 2016, ja aloitti nykyisessä tehtävässään 2017.
Yksityisen oppilaitoksen vahvuudeksi nousee kyvykkyys vastata nopeasti yhteiskunnalliseen muutokseen. Päätöksenteon hierarkia on matala, eikä vaadi pitkiä prosesseja. Niiranen kertoo, että SDO pystyy nopealla aikataululla reagoimaan työmarkkinoiden tarpeeseen: ”On käynnistetty koulutuksia, jotka eivät alun perin kuuluneet suunnitelmiin, ja joitain tiettyjen koulutusalojen paikkoja on vastaavasti vähennetty.”
Ammatillisen koulutuksen julkisuus on ollut paikoin negatiivista, johtuen rahoitusleikkauksista sekä koulutusuudistuksen keskeneräisyydestä. Niiranen näkee kuitenkin, että ammatillisen koulutuksen tehtävä on vain vahvistunut. ”Monella alalla on suuri työvoimapula. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa yrityksille ja organisaatioille ammattitaitoista työvoimaa”, Niiranen kertoo.
Strategiatyö
Veren käyttämien liiketoimintamuotoilumenetelmien avulla toteutettu strategiatyö toi mukanaan oppilaitosmaailmaan yrityspuolen näkemystä ja osaamista.
”Strategiatyössä, joka toteutettiin Veren kanssa, korostui ennen kaikkea kumppanuus yritysmaailman kanssa. Oppilaitokset ja yritykset ovat aina tehneet yhteistyötä. Perinteisesti yhteistyö on perustunut selkeästi ennaltamääritettyihin rooleihin ja työnjakoon. Nyt lähestymme kumppanuussuhdetta”, Niiranen kertoo. Hänen mukaan oppilaitoksilla on paljon opittavaa yritysmaailmalta, ja sen takia kumppanuusajatteluun liittyy vahvasti, että koulutuksen toteutus suunnitellaan yhdessä työelämän kanssa. Pyritään löytämään tilanne, jossa kumpikin osapuoli hyötyy.
Kumppanuuteen liittyy reagointiherkkyys. Se konkretisoituu muun muassa päätöksenteossa. SDO haluaa reagoida ja vastata työelämän tarpeisiin.
Asiakaslähtöisyys on strategiatyön kolmas painopiste. Oppisopimukset ovat saaneet jonkin verran kritiikkiä siitä, että ne ovat byrokraattisia ja hankalia työnantajille. Niirasen mukaan oppisopimusten solmiminen tulisi olla niin opiskelijan kuin työnantajan näkökulmasta mahdollisimman helppoa. ”Meidän täytyy työelämää palvelevana ja yhteistyötä tekevänä oppilaitoksena miettiä, miten uudistuksen myötä tulleet koulutus- ja oppisopimukset sekä opiskelijoiden henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat ja muut tehdään asiakaslähtöisesti, eikä oppilaitoslähtöisesti.”
Strategiatyön tulosten jalkauttamisessa hyödynnettiin Veren menetelmiin perustuvaa 3D-canvasta, ja toimintasuunnitelma rakentui workshopeissa syntyneiden roadmapien pohjalta. Sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien syvähaastattelujen avulla tunnistettiin muutospaineet sekä strategiatyön keskeiset teemat. Valittujen teemojen ja niihin liittyvien asiantuntijapuheenvuorojen avulla tunnistettiin, arvioitiin sekä priorisoitiin strategiset painopistealueet, joille luotiin aikataulutettu toimintasuunnitelma. Prosessiin saatiin osallistettua yli 55 % henkilöstöstä.
Kattavaa yhteistyötä
Niiranen kertoo, että laaja-alaisia kumppanuuksia on parisenkymmentä. Kattavammat, pitkäjänteisemmät ja pysyvämmät kumppanuudet mahdollistavat suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritykset ja organisaatiot osallistuvat opintojen kehittämiseen. Yritykset miettivät omaa henkilöstötarvetta, osaamisen kehittämistä ja uuden henkilöstön rekrytointeja.
SDO:n opettajilla on taas vuosittain mahdollisuus olla työpaikalla ilman opiskelijan ohjausvastuuta, ja nähdä omin silmin, mikä tilanne työelämässä on ja tuoda esimerkkejä opetukseen. Jatkuva oppiminen on tärkeää, sillä parin vuosikymmenen takainen osaaminen ei ole enää validia, jollei sitä päivitä tasaisin väliajoin.
”On tärkeää korostaa sitä, että meillä on riittävä ymmärrys siitä, mitä työelämässä tapahtuu ja minkälaiseen maailmaan me ollaan valmistamassa meidän opiskelijoita. Meidän opettajat ja esimiehet ovat myös yhteistyössä yritysten kanssa, ja sitä kautta alan ammattiosaamista pidetään yllä.”
Digitaalinen harppaus
Tulevaisuudessa koulutuksen saavutettavuus nousee entistä tärkeämmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoilla tulee olla vaihtoehtoja, miten tutkinto saavutetaan. Niiranen kertoo, että SDO:lla yli puolet opiskelijoista ovat aikuisia, jotka käyvät töissä ja ovat perheellisiä.
Digitaalisuus ja verkko-opetus lisäävät koulutuksen saavutettavuutta. Verkkokampuksen ansiosta opiskelu ei ole paikkaan tai aikaan sidottua. ”Uuden ammatin voi hankkia työn ohella, tai nykyisellä työpaikalla voi nousta tarve uuden osaamisen kehittämiseen.”
Suosittelija:
Juha-Petri Niiranen
Referenssin infoboxi
Tiedot
| Tilaaja: | Suomen Diakoniaopisto |
Lisätietoja
Vere - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Premium-profiilia ei ole aktivoitu. Aktivoi premium-profiili näyttääksesi lisäämäsi 1 asiantuntijaa.
Vere - Muita referenssejä
Vere - Muita julkaisuja
|
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |
