Tomi Hilvo on monen alueen huippuosaaja, joka on erikoistunut muun muassa palveluliiketoiminnan kansainvälistämiseen. Hilvo on toiminut useiden vauhdikkaasti kansainvälistyneiden yritysten palveluksessa ja hallituksissa. Management Eventsin toimitusjohtajana Hilvo johti yrityksen kansainvälistymistä menestyksekkäästi kahdeksan vuoden ajan.

Palveluliiketoiminnan kansainvälistymistä ei olla tehty kovinkaan paljon Suomessa, vaikka muiden toimialojen yrityksiä on onnistuneesti kansainvälistetty. Mielenkiinto palveluliiketoiminnan kansainvälistämiseen on Hilvolla suuri, sillä hän näkee paljon potentiaalia suomalaisissa yrityksissä.


Kriittisen tärkeä yrityskulttuuri

Palveluliiketoiminnan kansainvälistämisen keskustelussa ollaan Hilvon mukaan unohdettu tarttua muutamiin erittäin tärkeisiin aiheisiin. On paljon ulottuvuuksia, jotka ovat monimutkaisia ja vaikeita, mutta silti kriittisen tärkeitä. Yksi näistä on yrityskulttuuri.

”Palveluliiketoiminnassa yrityskulttuuri tuottaa parhaimmillaan yhdenmukaista asiakaskokemusta. Kulttuurin johtaminen ja ainakin riittävällä tavalla yhtenäistäminen on aivan palveluliiketoiminnan ytimessä - ja se on vaikeaa", Hilvo summaa.

Hilvon mukaan yrityskulttuuria ei voi korostaa liikaa. Sitä tahtia, kun uusia toimistoja perustetaan muihin maihin, kulttuurin johtaminen käy eksponentiaalisesti vaikeammaksi. Kulttuurin peli muuttuu huomattavasti, kun työntekijöitä eri taustoista liittyy tiimiin.

Vaikka yhä useammalla yrityksellä on kulttuuristrategia, jota johdetaan tietoisesti haluttuun suuntaan, ongelmia on kuitenkin tiedossa. Riski on suuri, että kulttuuri alkaa liikkumaan tielle, johon sitä ei haluta. Avain onnistumiseen on tunnistaa ja olla tietoinen siitä, minkälaista kulttuuria haluaa. Toiveiden tunnistamisen jälkeen täytyy seurata kulttuurin suuntaa sekä tehdä tarvittavia korjausliikkeitä
mahdollisimman nopeasti.


Mitä aiemmin, sen parempi

Kun yritys haluaa kasvaa, Suomen rajat tulevat nopeasti vastaan. Markkina kotimaassa pienenee entisestään, mikäli yritys toimii kohtuullisen keskittyneessä toiminnassa selkeällä konseptilla, jossa ei palvella kaikkia. Kasvumahdollisuudet löytyvät tuolloin luonnollisesti vain Suomen rajojen ulkopuolelta. Hilvo kertoo, että moni yritys on käynyt yrittämässä kansainvälistymistä ja epäonnistuneet siinä. On kuitenkin menettelytapoja, joiden avulla kansainvälistymistä voidaan tehdä paremmin ja huolellisemmin. Oikealla suhtautumisella vältetään epäonnistumisia.

Hilvo neuvoo yrityksiä miettimään kansainvälistymistä viimeistään siinä vaiheessa, kun Suomen kasvurajat tulevat vastaan. Olisi kuitenkin aiheellista pohtia kansainvälistymistä ennen kuin kasvu pysähtyy, sillä kotimarkkinan toiminnassa voi tulla tehtyä linjauksia, jotka vaikeuttavat kansainvälistymistä.

”Yritysten tulisi ainakin hahmottaa, miten vältetään sellaiset päätökset, jotka tekevät kansainvälistymisen vaikeammaksi tulevaisuudessa”, Hilvo vinkkaa. Jos valmistelut aloittaa aikaisemmin, ollaan valmiimpia hetken koittaessa. Hyvä tapa aloittaa prosessi on nimittää hallitukseen kansainvälistymisosaamista, jotta strategisissa päätöksissä tehdään oikeita linjauksia riittävän ajoissa. Menettelytavat ovat aina tapauskohtaisia kansainvälistymisessä, mutta ulkopuolisen avun ottaminen taipaleelle on ehdottomasti hyvä keino.

Markkinoiden hahmottamiseen liittyy monia pehmeitä ulottuvuuksia, jotka eivät selviä markkinakartoituksilla tai konsulttikyselyillä. Ne vaativat läsnäoloa ja herkkyyttä tunnistaa markkinassa olevia aspekteja, jotka voivat olla kriittisen tärkeitä onnistumisen kannalta. "Yritysten tulisi myös pystyä määrittelemään kohtuullisen hyvin, mitä sellaisia 'ei helposti havaittavia' tekijöitä markkinoista pitäisi ymmärtää, ennen kuin tekee isoja ja pysyviä investointeja", Hilvo huomauttaa.


Kohti suurempia markkinoita

Suomalaiset yritykset ovat jo parantaneet tapojaan kansainvälistymisen suhteen. Hilvo näkee selkeän venymisen aikajanassa, eli valmistaudutaan aikaisemmin ja kunnianhimon taso sekä rohkeus on noussut. Lisäksi yrityksillä on nykyään oikeanlainen kasvuhaluinen mentaliteetti. Hän tosin näkee, että yrityksillä löytyy myös paljon korjattavaa.

Hilvo vertaa kansainvälistymistä MM-turnaukseen valmistautumiseen. Kun tähtäimessä on yltää MM-tasolle, ei riitä, että ollaan Suomen parhaita. Kaikki mitä tehdään, tulee olla maailman parasta. Toisin sanoen ajattelutavan tulee muuttua. ”Isommille markkinoille lähdettäessä kilpailu muuttuu raaemmaksi ja kovemmaksi”, Hilvo varoittaa. Asenteen täytyy siinä vaiheessa olla kohdillaan.