Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Urheiluanalytiikka – ajatuksia nykytilasta ja tulevaisuudesta BI-konsultin näkökannalta

BloggausDatan luotettavuus on aina merkityksellinen asia, kun ruvetaan analysoimaan eri ilmiöitä, mutta erityisen polttava aihe se tuntuu olevan urheiluanalytiikan saralla.


Perinteisesti luotettavinta dataa saadaan aikaiseksi viranomaisten painostamana, eli jos johonkin dataan voidaan luottaa niin kirjanpitoaineistot ovat useimmiten erittäin laadukkaita, onhan sen varmistamiseen koulutettu kokonainen ammattiryhmä.

Kun siirrytään tuoreemmalle alueelle, kuten urheiluanalytiikkaan, niin standardeja ei vielä ole juurikaan syntynyt ja käytössä on erilaisia kokeiluja teknologian tuoreimmista viritelmistä. Kun vielä otetaan huomioon sekin seikka, että harvoin sama henkilö taitaa jonkun tietyn urheilulajin valmennusniksit, kehittyneet analysointimenetelmät sekä tehokkaan datan keräilyn ja taltioinnin, niin ollaan melkoisen kirjavalla pelikentällä. Kuinka luotettava mittari on esimerkiksi pallonhallinta jalkapallossa, jota meille tarjotaan televisioruudulle vaikkapa MM-kisojen aikana?

Pallonhallinta tuntuu aina summautuvan sataan prosenttiin, mutta kun maalivahti lataa maalipotkun kuudeksi sekunniksi taivaalle, niin kuka tuolloin hallitsee palloa? Jos espanjalaiset hallitsivat palloa 60% peliajasta rakentaen peliä joka kerta lyhyillä syötöillä, niin onko se pallonhallinta mielessä sama asia, jos Islanti joka kerta avasi pitkällä syötöllä toivoen tavoittavansa oman pelaajan?

Eräs tapa lähestyä urheiluanalytiikkaa on Frank Persynin käyttämä jaottelu seuraaviin kategorioihin:

– Datan analysointi suoritusten parantamiseksi

– Puettavien laitteiden tuottama data (sykemittarit ja vastaavat)

– Urheilugenetiikka eli genetiikan vaikutus suoritukseen

– Virtuaalitodellisuus harjoitusten laadun parantamiseksi

– Älykkäät suojavarusteet vähentämään loukkaantumisia

– Teknologian hyödyntäminen tuomaroinnissa oikeudenmukaisemman lopputuloksen varmistamiseksi.

Jos asiaan ottaa joukkuevalmentajan näkökulman, niin tuomarointi on mitä on, ja jos se teknologian myötä muuttuu oikeudenmukaisemmaksi, niin tuomarit keskittykööt siihen. Urheilugenetiikan tulokset lienevät vähän turhan pitkässä puussa ensi viikonlopun matsin kannalta ja pelaajien turvallisuudesta huolehtikoot kansalliset/kansainväliset liitot tai pelaajayhdistykset. Virtuaalitodelisuuskin taitaa vielä olla laitevalmistajien tai tiedemiesten käsissä, mutta voi piankin tuoda varsin mielenkiintoisen lisän esimerkiksi juonioreiden täsmällisempään koulimiseen.

Tietojohtamiseen perehtyneille helpoimmin lähestyttäviä ovat erilaiset puettavat härvelit ja datan analysointi. Sykemittareiden käyttö on lunastanut oman paikkansa urheilijoiden ja harrastajien arjessa varsinkin, kun ne ovat GPSn ansioista oivia matkan mittaajia. Monessa lajissa sykemittari saattaa urheilijan kannalta olla kuitenkin inhottava lisä, ja se voi jopa haitata liikkeratoja tai olla vaarallinen vastustajan tai joukkuetoverin kannalta. Datan analysoinnin kannalta oleellista on kerätä merkityksellistä dataa, josta päästäänkin seuraavaan ohdakkeeseen.

Kestävyyslajeissa syke- ja wattimittareiden kaltaiset laitteet ovat jo arkipäivää ja ne ovat muuttaneet ainakin triathlonistien käyttäytymistä ylämäissä. Omaa tai valmennettavien kehittymistä voi seurata monin eri mittarein, mutta kun kimpassa treenataan, niin kuinka moni uskaltaa mennä mittarin mukaan jos kärjessä uhotaan ja haastetaan?

Joukkuelajeissa täytyy datan kerääminen organisoida jollakin tavalla ja vaihtoehtoja on ainakin seuraavia:

– valjastaa vanhempia ja kylän miehiä kentän laidalle kirjaamaan haluttuja asioita

– videoida pelit ja analysoida ne jälkikäteen

– käyttää paikkatietoa tallentavaa ratkaisua

Edellä mainiutuissa ratkaisuissa on plussansa ja miinuksensa, joista raha on varmaankin merkittävin. Ei se toki niin ole, että rahalla varmasti saa laatua, mutta prosessointi ainakin nopeutuu ja henkilöriippuvuus vähenee. Tai henkilöriippuvuus muuttuu henkilökohtaisemmaksi, kuten on käynyt esimerkiksi yleisurheilun ajanotossa, johon aiemmin tarvittiin tusinan verran ihmisiä. Nykyisin se hoituu herkän teknologian avulla, jonka tyypillisesti saa eloon loihdittua vain muutama avainhenkilö.

Olkoon datan keräämisen ratkaisu mikä tahansa edellisistä tai jokin muu, niin seuraava askel on tuottaa merkityksellistä tietoa valmentajien ja pelaajien käyttöön ja opettaa heidät luottamaan saatuun informaatioon ja hyödyntämään sitä. Ketterin ratkaisu on aukaista Excel ja ruveta louhimaan, mutta jos ratkaisusta halutaan Excel-henkilö riippumaton, niin silloin joudutaan miettimään jotain toimivampaa integraatio- ja /tai kommunikointiratkaisua.

Suurin osa markkinoilla olevista video- ja paikkatietoratkaisuista tuottaa perusmittarit ja -raportit, mutta saadaanko näillä ratkaisuilla kilpailullista etua, jos kaikki muutkin käyttävät niitä? Valmentajan odotukset eivät ole samanlaiset kaikkia pelaajia kohtaan, joten toteuma pitäisi pystyä visualisoimaan odotuksiin suhteutettuna. Eihän voida olettaa maalivahdin juoksevan ottelun aikana yhtä paljon kuin kärkihyökkääjän, joten suoritukset pitäisi pystyä suhteuttamaan odotuksiin tai ainakin aiempaan pelaajakohtaiseen historiaan.

Video- , ottelu- ja/tai suoritusanalyytikoita käytetään seuroissa yhä enenevässä määrin ja pikkuhiljaa tarve valuu ammattilaissarjoista kohti aloittelevia junioreita. Tämä herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä: pitäisikö lajiliittojen määrätä tietty teknologia käytettäväksi ja madaltaa sen käyttöönottokynnystä, jotta pieni maa suuntaisi resurssit samaan suuntaan? Vai kuuluko tämän asian päättäminen ylimmälle sarjaportaalle tai kenties yksittäiselle seuralle? Pitäisikö valtion tai kuntien ottaa tämäkin puoli huomioon, kun rakennetaan liikuntapaikkoja, siten että uusiin liikuntatiloihin viritettäisiin ainakin valmiudet video- tai paikkatietojärjestelmiä varten? Pitäisikö liikuntatieteellisen tiedekunnan ottaa asia omalle agendalleen ja laatia maan kattavia standardeja, jolloin saataisiin niukat resursimme puhaltamaan yhteen hiileen? Toisaalta voi kysyä myös sitä onko Suomi jo jäänyt liian kauas takamatkalle akateemisessa mielessä, eli panostetaanko tähän asiaan riittävän voimakkaasti verrattuna muihin maihin?

Yksi mielenkiintoinen kysmys on sekin, että kun dataa sitten on jonkin aikaa kerätty, niin kuka sen omistaa? Onko urheilija, joka pystyy tarjoamaan dataa omasta kehityksestään paremmassa asemassa kuin se, jolla ei ole näyttää muuta kuin maalit ja minuutit? Minkä arvoista tuo data on Barcelonan kaltaisille värväreille, vai onko harjaantunut ihmissilmä kuitenkin parempi arvioimaan potentiaalia? Vesittääkö GDPR kaikki tässä kappaleessa esitetyt kysymykset?

Englannin menestys viimeaikaisissa olympialaisissa ja jalkapallon MM-kisoissa perustuu osaltaan oikein suunnattuihin tutkimusresursseihin. Siellä on pystytty rakentamaan yliopistojen avulla ratkaisuja olympiaurheiljoiden tarpeisiin, joilla urheilijoille on pystytty antamaan laadukasta ja välitöntä palautetta harjoitusten aikana. Hollannissa rakennetaan tilastollista mallia siitä, missä lajeissa heillä on parhaat mahdollisuudet menestyä olympialaisissa, jotta rahat voidaan suunnata parhaimman tuottomahdollisuuden tarjoavaan lajiin.

Mikä tässä kaikessa on BI-konsulttitalon rooli? Uskon, että yhdistämällä BI-konsultin analyyttinen kyvykkyys eri menetelmien ja analyysiohjelmistojen syvänä osaajana eri lajien valmennuksen osaajien lajiymmärrykseen pystytään avaamaan aivan uusia näkökulmia, joilla suomalainen urheilu voidaan nostaa myös urheiluanalyysien osalta maailman kärkeen.

Oheisesta linkistä voi käydä tarkastelemassa valikoituja visualisointeja Lauri Markkasen NBA-tilastoista.

Jos sinulla on hyviä ideoita ja haluat sparrailla, ota yhteytttä!

Markku Löfgren, urheilun analysointiin hurahtanut BI-konsultti
markus.lofgren@invenco.fi

Pinterest
Invenco Oy

Lisätietoja

Yritysprofiili Invenco kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Liiketoimintaprosessi

BI ja raportointi

Omat tagit

Analytiikka

Siirry yrityksen profiiliin Invenco kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Invenco - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä ei ole vielä kuvattu.

Invenco - Muita referenssejä

Invenco - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Tutkimus: koronaviruksen vaikutukset suomalaisten työhön - Poikkeusolot vähensivät vuorovaikutusta työkaverien välillä
Teknologiayhtiöt IWA ja NXme yhdistyvät - uusi yli 100 asiantuntijaa työllistävä Oivan kasvaa koronasta huolimatta
Kahdeksan suomalaista ehdolla Nordic Women In Tech -palkinnon saajaksi - naiset edelleen vähemmistössä teknologia-alalla

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia