Moni yritys kerää järjestelmiinsä tehokkaasti dataa eri rajapinnoista kuten asiakkaista, myynnistä, tuotannosta ja talouden luvuista. Harvassa ovat kuitenkin yritykset, jotka tietävät kokonaisuudessaan minkälaista tietopääomaa heillä on. Data on yleensä ripoteltuna yrityksen eri järjestelmiin, jotka eivät keskustele keskenään ja siksi kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Oleellista olisikin löytää keinoja, miten kaikkea kerättyä dataa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää liiketoiminnassa kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Yritykset, jotka panostavat jatkuvaan kehitykseen ja uuden oppimiseen mukautuvat parhaiten nopeasti muuttuviin toimintaympäristöihin. Avainasemassa on liiketoiminnan digitalisoituminen, mikä toimii kilpailuetuna. Uusia digitalisaation tuomia teknologioita ovat esimerkiksi teollinen internet, robotiikka, tekoäly ja 5G. Digitalisaatio vaikuttaa prosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin. Se vaatii myös uudenlaista ajattelutapaa ja rohkeutta uudistua.

Ajattelu lähtee johdosta, jonka tehtävänä on motivoida työntekijöitä ja tuoda esiin uusien järjestelmien hyöty. Henkilöstön kuuleminen, kouluttaminen ja sitouttaminen kuuluu myös johdolle. Data mahdollistaa päätöksenteon parantamisen, toimintojen ja työnkulun tehostamisen puhumattakaan asiakastyytyväisyyden parantamisesta.

Palvelevatko järjestelmät ihmisiä vai ihmiset järjestelmiä?

Pelkkä datan kerääminen ei kuitenkaan riitä vaan sen on oltava helposti saatavilla ja vielä samasta paikasta. Yrityksen henkilöstön tulee kyetä hyödyntämään dataa fiksusti. Olisi hyvä miettiä, palveleeko järjestelmien käyttö ihmisten tarpeita vai palvelevatko ihmiset järjestelmiä. Järjestelmiin tallennetaan paljon tietoa, mutta dataa ei välttämättä osata valjastaa yrityksen käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Tiedon tulee olla aina oikeassa paikassa ja helposti hyödynnettävissä. Kun tieto on käytettävissä saman tien, ei kenenkään tarvitse erikseen työstää Excel-tiedostoja ja raportteja haalimalla dataa eri lähteistä. Tiedon koostamiseen ja siirtämiseen käytetään yrityksissä aivan liikaa aikaa ja rahaa. Yrityksen aivokapasiteettia voidaan hyödyntää järkevästi tuottavaan työhön, kun manuaalinen tiedon kierrättäminen ja lukuisat työvaiheet jäävät pois. Kun data on oikeassa paikassa ja heti käytettävissä, voidaan mahdolliset poikkeamat huomata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Se taas helpottaa tekemään korjaavia toimenpiteitä, tehostamaan ja jalostamaan omaa liiketoimintaa.

Järjestelmiä käyttäjien ehdoilla

Trineria auttaa asiakkaitaan hyödyntämään olemassa olevia resurssejaan. Integroimme esimerkiksi olemassa olevia järjestelmiä yhteen ja rakennamme puuttuvat palaset. Usein ihmisiä palvelemattomien järjestelmien ongelma ei ole yksittäinen järjestelmä itsessään vaan niiden vajaakäyttö. Lisäksi järjestelmien väliltä puuttuu integraatioita tai avainkomponentteja. Uuden auton ostaminen siksi, että vanhassa on rengas tyhjänä ei ole kannattavaa bisnestä. Sen ymmärtäminen, mitä datallasi ja olemassa olevilla järjestelmillä voidaan saavuttaa, on haastava tehtävä kenelle tahansa. Siksi meidän tehtävänämme on selvittää tämä yhdessä asiakkaan kanssa.

Kerättyä dataa tulisi hyödyntää koko organisaation eikä vain esimerkiksi myynnin hyväksi. Järjestelmien käytettävyys on kaiken A ja O ja siksi otamme käyttäjät mukaan kehitystyöhön. Tuottamamme järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja aidosti tukevat yksittäisen työntekijän työtä eivätkä vaikeuta sitä. Trinerian erikoisosaamista ovat erityisesti ratkaisut, jotka soveltuvat esimerkiksi valmistavaan teollisuuteen ja pk-sektorin yrityksille, jotka haluavat kehittää tiedon hyödyntämistä liiketoiminnassaan.

Helsingin Sanomien Työelämä-liitteessä 18.5.2021 julkaistiin Trinerian artikkeli, missä CEO Leif Setälä ja Trinerian hallituksen puheenjohtaja Tero Huuskola kertoivat ajatuksiaan aiheesta.