Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal

Tekoäly etenee ja lainsäädäntö tulee perässä

BloggausTIVIA ry:n jäsenyhdistys ICT Leaders Finland ry järjesti 31.5.2023 yhdessä lakitoimisto Fondian kanssa juridiikkaillan, jossa käsiteltiin tekoälyyn liittyvää juridiikkaa.

ICT Leaders Finland ry:n puheenjohtajan Pete Niemisen ja lakitoimisto Fondian toimitusjohtaja Harri Savolaisen tekemän illan avauksen jälkeen ääneen pääsi Tuomas Syrjänen Futuricelta. Hän kertoi ottaneensa tehtäväkseen liiketoiminnan konventioiden haastamisen tekoälyn avulla. Konventiot olivat tässä tapauksessa esimerkiksi totuttuja toimintamalleja ja strategioita.

Tuomas Syrjänen, Futurice

Tuomas Syrjänen, Futurice (kuva: Jarmo Riikonen)

Syrjäsen mukaan esimerkiksi rakennusala ei ole hyötynyt tietotekniikasta, koska toimintamalleja ei ole muutettu. Hän kertoi konkreettisia esimerkkejä toimenpiteistä, joissa on tekoälyä hyväksikäyttäen läpikäyty suuri määrä sopimuksia sen selventämiseksi, millaisia vastuulausekkeita tai maksuaikoja sopimuksissa on käytetty.

Yritysten organisointi on tähän mennessä tehty siten, että on luotu toimintakykyisiä yksiköitä, jolloin helposti syntyy siiloja. Syrjäsen mukaan tekoälyn suurimmat hyödyt saavutetaan, kun asioita käsitellään siilojen yli. Selvitetään esimerkiksi mitä, kuinka hyvää ja missä yrityksen osaaminen on sekä miten osaaminen liikkuu. Eteneekö strategia ja toteuttaako esimerkiksi jokainen sopimus strategiaa.

Tekoälyn ansiosta johtamisen kellotaajuus kasvaa. Bisneksessä, jossa ennen on yksikkönä ollut vuosi, puhutaan nyt kuukausista ja viikoista. Ja sellaisessa, jossa ennen on yksikkönä ollut kuukausi, puhutaan nyt viikosta tai päivästä.

Tekoälyn hyödyntämisen lisäksi Syrjänen puhui asioiden visualisoimisesta, esimerkiksi tietotyön virtaustehokkuuden tai strategian etenemisen seurannan yhteydessä. Hän esitteli mielenkiintoisia diagrammeja siitä, mistä milloinkin keskustellaan (esimerkiksi Silicon Valley Bankin ongelmien tultua esiin) tai vaikkapa informaation virtaamisesta organisaatiosta ulos niinkin yksikertaisten asioiden kuin avoimia työpaikkoja mainostettaessa.

Tekoälystä Syrjäsen mukaan saadaan paljon hyötyä, jos yrityksen sisäistä dataa ei piiloteta, vaan se on laajojen asiantuntijajoukkojen saavutettavissa. Silloin datasta voidaan saada selville yllättäviä asioita perinteisten toimintamallien muuttamiseksi. Hänen mukaansa saattaa käydä myös niin, että perinteisten projektisalkkujen rinnalle yrityksiin syntyy informaatio- ja osaamissalkkuja. Voidaanko lahjakkuuksia skaalata tai voidaanko toimitusjohtajan osaaminen kodifioida? Ja jos voidaan, voidaanko kodifioitu osaaminen varastaa? Ja miten tämä kaikki vaikuttaa organisaatiorakenteiden muuttumiseen?

Syrjänen totesikin esittäneensä enemmän kysymyksiä kuin antaneensa vastauksia. Se kuvaa hyvin, missä tilanteessa tekoälyn soveltamisessa ollaan.

Illan toisessa osassa esiintyivät lakitoimisto Fondian asiantuntijat. Compliance Officer, Senior Legal Councel Liisa Holopainen kertoi tietosuojasta ja tekoälystä. Hänen mukaansa tietosuojan periaatteet ja esimerkiksi GDPR tehoavat tekoälyyn siinä missä muuhunkin tietojenkäsittelyyn. Esimerkiksi suojatun tiedon osalta on voimassa käyttötarkoitussidonnaisuus eli tietoa saa käyttää vain käyttötarkoitukseen, jota varten se on kerätty. Tiedot on minimoitava ja varmistuttava täsmällisyydestä, eli käytettävän tiedon on oltava laadukasta. Samoin tietoturvatoimenpiteillä on huolehdittava tiedon eheydestä ja luottamuksellisuudesta.

Liisa Holopainen, Fondia (kuva: Jarmo Riikonen)

Holopainen esitteli tietosuojan vaikutusten arvioinnin keinona huolehtia tietosuojaperiaatteiden toteutumisesta: kuvaus, käsittelyn tarpeellisuus ja riskiarviointi.

Osuus jatkui käsitellen tekoälyn säätelyä ja sen tulevaisuutta. Senior Legal Councel Arttu Ruukki kertoi, että tekoälyä koskevaa sääntelyä ei vielä ole, vaan on tukeuduttava tekijänoikeuksia (IPR), liikesalaisuuksien salassapitoa ja etiikkaa koskevaan sääntelyyn. Tekijänoikeuksia on kunnioitettava ja hyvä kysymys on, voiko promptauksella eli tekoälyn komentojen muotoilulla ylittää teoskynnyksen. Tekoälyn koulutusdataan on oltava oikeudet. Tekoälyllä ei ole vastuuta mistään, vaan vastuu on sen käyttäjällä. Kannattaa myös muistaa, että kuluttajatason tekoälysovelluksilla ei voi suojella luottamuksellista tietoa ja lainsäädäntö lähtee siitä, että liikesalaisuuksien laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin tiedon suojaamiseksi.

Arttu Ruukki, Fondia (kuva: Sonja Suomi)

Etiikka on kokonaan alan itsesäätelyn varassa. Hyviä kysymyksiä on, mikä on OK, mutta mikä ei. Esitetäänkö avoimesti, mistä datasta lopputulos on saatu aikaan ja onko dataan sisältyvät vinoumat hallittu? Onko huomioitu eri ihmisryhmät. Yleisinä ohjeina hän antoi periaatteen: Ohjeista–kouluta–opasta–valvo–korjaa.

Legal Councel Jarmo Riikonen kertoi lyhyesti tekoälyn sääntelyn tulevaisuudesta. Tekeillä on EU:n tekoälyasetus ja tekoälyvastuudirektiivi. Tekoälyasetus jakaa järjestelmät kiellettyihin (esim. sosiaalinen pisteytys), korkean riskin ja vähäisen riskin järjestelmiin sekä lähes riskittömiin järjestelmiin, sekä keskittyy korkean riskin järjestelmiin esimerkiksi terveyden, turvallisuuden ja perusoikeuksien kannalta.

Jarmo Riikonen, Fondia (kuva: Sonja Suomi)

Annosteliko robotti lääkkeen väärin? Aiheuttiko autonominen työkone vahingon? Oliko lelu lapselle vaarallinen? Tekoälyvastuudirektiivi lähtee ajatuksesta, että todistustaakka on osittain järjestelmätoimittajalla. Oikeus voi olettaa syy-yhteyden. Vastaajalla on oikeudessa oikeus kumota olettamat. Direktiivi on EU:n prosessissa siten, että kolmikantaneuvottelut tulevat ohjelmaan loppuvuodesta 2023. Direktiivin voimaantulosta ei ole tietoa, mutta siirtymäaika tullee olemaan 2–3 vuotta.

Tämän jälkeen siirryttiin paneelikeskusteluun, jossa keskusteluttajana toimi ICT Leaders Finland ry:n hallituksen jäsen Pekka Pajuoja. Keskustelijoina olivat Kalajoen kaupungin tietohallintojohtaja Juha Matilainen, Fondian Arttu Ruukki, Futuricen Tuomas Syrjänen ja Goforen Principal Concultant & Lead AI Consultant Pasi Lehtimäki. Avauskysymys koski sitä, miten tekoäly muuttaa työtä. Helpotusta tekoälyn kautta odotetaan esimerkiksi julkishallinnon tukipäätösten käsittelyyn. Tekemisen odotetaan muuttuvan valmentamiseksi ja laadukkuuden varmistamiseksi. Tekoälyllä voidaan auttaa ihmisiä onnistumaan, mikä osaltaan voi parantaa tekoälyn käytön hyväksyttävyyttä ja tuoda teknologian lähemmäksi ihmistä. Mutta miten pidetään kaikki mukana kehityksessä? Avoimeksi jäi kysymys, voiko tekoäly korvata standup-koomikon?

Paneelikeskustelu: Pekka Pajuoja (vas.), Juha Matilainen, Arttu Ruukki, Tuomas Syrjänen ja Pasi Lehtimäki (kuva: Sonja Suomi)

Sitten siirryttiin automaattiseen päätöksentekoon, jonka käyttö vaihteli keskustelijoiden organisaatioissa kovasti. Yhteisenä näkemyksenä tuntui olevan, että datalla ja koneoppimisella saadaan aikaan keskustelua. Mutta avoimeksi jäi, voidaanko päätöksentekoa automatisoida vai vain kaivaa taustatietoa päätöksenteon tueksi.

Toinen kysymys kuului: Onko tekoäly syöttö kyberrikollisten lapaan? Keskustelussa tuli ilmi, että kyberrikollisuus lienee ollut ensimmäinen tekoälyn käyttökohde ja nyt on jo nähty tilanteita, joissa vastakkain on kaksi tekoälypohjaista sovellusta. Hyvä kysymys on, voiko kodifioidun osaamisen varastaa. Kun datan arvo on sen yhdistelyssä, siinäkin piilee vaaroja.

Etiikasta keskusteltaessa keskustelijoita pohditutti kauniit puheet, mutta missä on toteutus? Valokuvalla ja videolla on oikeudessa ollut tähän asti todistusvoimaa, mutta kun tekoälyä hyödyntämällä voidaan luoda aidon oloisia feikkivalokuvia ja -videoita, tulee ilmiöstä haaste tuomioistuimille.

Keskustelussa pohdittiin myös johtajien mukaan saamista tekoälyn hyödyntämiseen. Yhden näkökulman mukaan johtajien on ymmärrettävä tekniikkaa paremmin, mikä vaatii uuden johtajasukupolven nousemista tehtäviinsä. Kyseessä on iso murros; kysymys ei ole vain teknologiasta, vaan johdon on kiinnostuttava tekoälystä ja ”heittäydyttävä mukaan”. Ei voida juuttua yritysten juristien kaiken uuden kieltävään asenteeseen, vaan mietittävä, mikä on järkevä ratkaisu ja miten se tehdään oikein. Kehitys on siinä vaiheessa, että jos sitä pyritään estämään, löydetään uusi etenemisreitti.

Tietohallinnon rooli on jo nyt muuttunut valmentavammaksi ja jatkossakin tarvitaan ICT:n ja liiketoiminnan vuoropuhelua, sillä kumpikaan ei menesty erikseen. Yksi toteamus tässä yhteydessä oli, että ”meidät koulutetaan tiettyyn laatikkoon ja nyt GPT rikkoo laatikoita”. Vaarana on, että dataan sisältyvät vinoumat sen kun kasvavat tekoälyn myötä ja kun vielä ottaa huomioon tekoälyn tuottamat ”hallusinaatiot” – esimerkiksi tekoälyn tuottamassa haasteessa viittaukset ennakkotapauksiin olivat pelkkää puppua – autonomiset systeemit kyseenalaistuvat.

Seuraavia askelia kysyttäessä keskustelijat ilmoittivat lisäävänsä ohjeistusta organisaatiossaan, laittavansa tekoälyn tekemään iltasadun lapselleen, jatkavansa tekoälyn soveltamista ja toimintamallien haastamista sekä suomalaisen tietotyön kansainvälistämistä vientituotteeksi ja rakenteiden muuttamista datan ja tekoälyn avulla.

Tunnelmaltaan leppoisa teemailta keräsi kolmisenkymmentä osanottajaa.

Teksti: Reino Myllymäki

ICT Leaders Finland ry (ILF) on liiketoiminnan ja tietohallinnon johtamisesta kiinnostuneiden ammattilaisten valtakunnallinen yhdistys. ILF on toimittajista riippumaton. ILFin tavoitteena on edistää hyviä tietohallinnon johtamiskäytäntöjä sekä liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyötä.

ILF.FI

Mitä meillä oli ennen kännyköitä, maailmanluokan tietoturvaosaamista ja vihaisia lintuja? Joukko mahdottoman haastajia ja TIVIA, joka on jo 70 vuotta yhdistänyt alan visionäärit ja auttanut tekemään utopiasta arkea. TIVIA viettää juhlavuottaan tiukasti työn merkeissä – yhdistäen, kouluttaen, tutkien, tiedottaen, suuntaa näyttäen ja Suomen digitaalista kilpailukykyä kehittäen. Siis pidä kiinni. Vauhti kun ei ole hiljenemään päin.


2023 on TIVIAn 70-vuotisjuhlavuosi

#TIVIA70

Pinterest
TIVIA ry logo

Lisätietoja

Yritysprofiili TIVIA ry kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Erikoisosaaminen

Tekoäly (AI) ja koneoppiminen

Siirry yrityksen profiiliin TIVIA ry kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

TIVIA ry - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä ei ole vielä kuvattu.

TIVIA ry - Muita referenssejä

TIVIA ry - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia