Sociocracy 3.0 tuo välineitä yhteiseen päätöksentekoon

Sociocracy 3.0 on James Priestin ja Bernhard Bockelbrinkin muotoilema kokoelma sosiokratiasta sekä ketterästä ja leanistä perinteestä nousevia käytäntöjä. Sociocracy 3.0 tai suomeksi Sosiokratia 3.0 – ja kavereiden kesken S3 – tähtää tasa-arvoiseen organisaatioon, joka keskittyy yhdessä päättämään ja tekemään sen, mikä on kulloinkin organisaatiolle ja sen tavoitteille oleellista.

Nostan tässä blogipostauksessa esiin erityisesti Sosiokratia 3.0:n päätöksentekokäytäntöjä. Päätöksenteon lisäksi S3 sisältää työn tekemistä ja organisoitumista koskevia käytäntöjä, jotka muistuttavat läheisesti yleisesti käytössä olevia leanejä ja ketteriä käytäntöjä.

Sociocracy 3.0 – arvot


Sosiokratia 3.0 perustuu seitsemään keskeiseen arvoon:
  • Suostumus (consent) tarkoittaa, että kaikki päätöksenteossa mukana olevat ajattelevat, että päätös on riittävän turvallinen toteutettavaksi.
  • Tasapainolla (equivalence) viitataan siihen, että päätöksiä ovat tekemässä ihmiset joihin ne vaikuttavat.
  • Vastuullisuus (accountability) tarkoittaa vastuun kantamista niistä tehtävistä, jotka kukin on ottanut tehdäkseen.
  • Jatkuvalla kehityksellä (continuous improvement) etsitään jatkuvasti tapoja fokusoida enemmän energiasta siihen, mikä on tärkeää.
  • Läpinäkyvyydellä (transparency) varmistetaan, että ihmisillä on aina käytössä tieto, jota he työhön ja päätöksentekoon tarvitsevat.
  • Teho ja vaikuttavuus (effectiveness) vaatii turhasta luopumista ja olennaiseen keskittymistä.
  • Empiirisyydellä (empiricism) tarkoitetaan ympäristön jatkuvaa havainnointia ja indikaattoreiden asettamista onnistumiselle.  
Perustana taidokas osallistuminen

Sosiokratia 3.0 nojaa vahvasti sen oletuksen varaan, että työyhteisössä kaikki muut ovat yhtä luotettavia päätöksentekijöitä kuin minä itse. Tämä tekee menetelmästä ainakin asiantuntijaorganisaatiossa jossain määrin radikaalin.

Niinpä Sosiokratia 3.0:n tärkeä peruskivi on taidokas osallistuminen (artful participation).

Kysymys, jonka pohjalta kaikkien organisaation jäsenten oletetaan S3:ssa toimivan on:

Onko tämänhetkinen toimintani paras panos, jonka voin antaa tämän ryhmätyön tehokkuuteen?

Käytännössä S3:n mukaan toimivat ihmiset tasapainoilevat kahden ulottuvuuden välillä: Mitä minä tarvitsen tässä tilanteessa? Mikä on minua kohtaan oikein? Ja toisaalta: Mitä se mitä olemme tekemässä tarvitsee? Miten voin parhaiten hyödyttää tätä yhteistyötä?

Jännitteistä pyrkimyksiin eli drivereihin

Sosiokratia 3.0 ajattelee, että kaikki uusi syntyy jännitteistä. Joku huomaa, että tarvitaan jotakin uutta, tai että sen mikä oli eilen hyvä ei toimi enää. Tämä aiheuttaa monesti epämukavuutta ja ristiriitojakin.

Jotta jännitteistä syntyisi helpommin rakentavaa toimintaa, S3 neuvoo muotoilemaan ne drivereiksi: Mitä tapahtuu? Mitä siksi tarvitaan?

Näiden kysymysten pohjalta driverin ratkaisemiseksi voidaan tehdä ehdotus, jota taas voidaan kokeilla. Ja näin saadaan konkreettisia tuloksia, joihin jatkokeskustelun voi kytkeä.

Sosiokratia 3.0 olettaa myös, että tämäntyyppisiä drivereita arvioidaan jatkuvasti sekä yksilöiden ajattelussa että yhteisessä keskustelussa. Sillä tavoin varmistetaan jatkuvasti, että organisaatio toimii kaikkein tärkeimpien asioiden eteen eikä hukkaa aikaa epäolennaisuuksiin.

Piiri, rooli ja sopimus

Sosiokratia 3.0:n ratkaisu esille nousseeseen jännitteeseen ja sitä kautta syntyneeseen driveriin on aivan ensimmäkseksi toiminta. Jos asia on sellainen, jonka pystyy tekemään nopeasti, kysäise niiltä joita asia koskee, tee tarvittavat päätökset ja hoida homma pois alta. Jos asia vaatii paneutuneempaa työstämistä, ratkaisuina toimivat piiri, rooli tai sopimus.

Piiri on sosiokratia 3.0:ssa organisoitumisen perusyksikkö. Piirit muodostuvat ratkomaan drivereita ja niillä on päätöksenteko-oikeus driverin sisällä, kunhan ne kuulevat asiassa myös niitä, joihin asia vaikuttaa. Piirit syntyvät ja purkautuvat drivereiden mukana.

Driver voidaan antaa ratkaistavaksi myös jonkin roolin haltijalle, tai sen pohjalta voidaan muodostaa uusi sopimus siitä miten toimitaan.

Suostumuspäätöksenteko

Päätöksenteossa sosiokratia 3.0 käyttää paljon aikaa ongelman määrittelemiseen ennen kuin lähdetään edes ideoimaan ratkaisuja. Ideana tässä on ehkäistä hätäisiä johtopäätöksiä ja sitä myötä energian suuntautumista vääriin paikkoihin.

Tärkeillä päätöksenteon hetkillä kuullaan jokaista piirin jäsentä – vähintään visuaalisesti kokouskäsimerkeillä, joilla osallistuja kertoo suostumuksensa ehdotukseen tai vaihtoehtoisesti sen, että hänellä on huoli tai mahdollisesti vastalause.

Jotta päätöksiä kuitenkin syntyisi, sosiokratia 3.0:ssa pyritään huolellisesti erottamaan aidot vastalauseet ja pelkät huolenaiheet toisistaan. Vastalauseen muodostaa vasta se, jos joku kokee ehdotuksen kanssa etenemisen vaaralliseksi pyrkimyksen tai organisaation kannalta. Kaikki vähäisemmät pohdinnat luokitellaan huoliksi. Sekä vastalauseet että huolenaiheet ratkaistaan useimmiten muokkaamalla ehdotusta niiden pohjalta, jonka jälkeen katsotaan uudelleen, päästäänkö etenemään.

Tätä prosessia kutsutaan yhteensä suostumuspäätöksenteoksi (consent decision making).

Sociocracy 3.0:n käyttöönotto

S3 suosittelee, että Sociocracy 3.0 -työkaluja otetaan käyttöön sitä mukaa kuin organisaation tavoitteet ja konteksti niin vaatii. Ideana ei siis ole rymäyttää uutta järjestelmää käyttöön kerralla, vaan ammentaa käytäntöjä sinne, missä homma on pahiten rikki tai toimintatavat puuttuvat.

--Karoliina Luoto

Presentaatio tämän blogin sisällöistä löytyy myös Slideshare-palvelusta: Sosiokratia 3.0 Codentossa - kurkkaa myös alkuperäinen kirjoitukseni kuvineen.  

Tämä blogaus on keskittynyt S3:n niihin päätöksentekokäytäntöihin, jotka ovat olleet Codentossa relevanteimpia. Koko S3-menetelmän tarkka kuvaus löytyy Sociocracy 3.0 -verkkosivuilta http://sociocracy30.org.


Kuva © 2014-2017 by Bernhard Bockelbrink and James Priest (käyttöoikeus CC SA 4.0 -lisenssillä).

Bloggaus Sociocracy 3.0 tuo välineitä yhteiseen päätöksentekoon
Lisätietoja: Siirry yrityksen profiiliin Codento Oy:n kotisivulle
Tagit
Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen
Asiakaspalvelu
Hankinta
Projektinhallinta
Tuotekehitys ja suunnittelu
Ketterät menetelmät
Ohjelmistokehitys
Lean Yrityskulttuurin muutos muutosjohtaminen Organisaatiokulttuuri
Pinterest

Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Asiantuntijoita ja yhteyshenkilöitä ei ole vielä kuvattu.

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Seuraa Digitalisaatiokentän kehittymistä Suomen johtavien asiantuntijoiden haastatteluja ja asiantuntijakirjoituksia lukemalla

Digitaalisen palvelun kehitys vaatii tilaajan osallistamista
Asiakaskokemukset paljastivat Suomen parhaat ohjelmistotalot asiakkaille
Kymmenen verkkosovellusta kolmessa vuodessa - Altia ja Wunder löysivät ketterän kehityksen kulmakivet