Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Asiakkuudenhallinta CRM BI ja raportointi HR Tuotekehitys ja suunnittelu Toiminnanohjaus ERP Taloushallinto Markkinointi Webkehitys Mobiilikehitys Käyttöliittymäsuunnittelu Tietoturva Verkkokaupparatkaisut Ohjelmistokehitys Integraatiot Pilvipalvelut / SaaS Tekoäly (AI) ja koneoppiminen Lisätty todellisuus ja VR Paikkatieto GIS IoT Microsoft SAP IBM Salesforce Amazon Web Services Javascript React PHP WordPress Drupal
CGI Suomi » Bloggaus

Resilienssi alkaa yksilöstä

BloggausKeväällä alkanut pandemia on ravistellut yksilöitä, työelämää ja yhteiskuntaa ennalta arvaamattomalla tavalla. Monella alalla työympäristön kuormitus, pitkäksi venynyt etätyöskentely, henkilökohtaisen elämän rajoitukset ja huolet venyttävät jaksamista. Useat yritykset kamppailevat liiketoimintaympäristön rajussa murroksessa.

Resilienssin perään kuulutetaan, mutta usein jää epäselväksi, mitä sillä oikein tarkoitetaan ja miten sitä rakennetaan. Organisaatioiden ja ihmisten näkökulmasta resilienssi kiteytyy mielestäni kykyyn selviytyä ja mukautua muutoksen keskellä niin hyvinvointia kuin tuottavuutta ylläpitäen. Psykologisesta näkökulmasta resilienssi on mielen taito ja parantaa ihmisten kykyä selviytyä epävarmuudesta ja hankalista tilanteista.

Resilienssi vähentää organisaatioiden liiketoimintariskejä ja parantaa niiden kykyä toimia muuttuvassa ympäristössä. Resilientin työskentelytavan rakentaminen on myös vastuullista toimintaa – sillä rakennetaan kilpailuetua kestävällä tavalla. Vaikka resilienssi nähdään yksilötasolla esiintyvänä asiana, niin näistä syistä johtuen se on myös organisaatioilla intressi sekä velvollisuus luoda puitteet sen rakentamiselle ja toteuttamiselle. Se hyödyttää kaikkia.

Yksinkertaisinta on aloittaa ihmisten odotusten ja tarpeiden huomioimisesta. Yleisellä tasolla ihmiset odottavat monien tutkimusten mukaan hyvää johtajuutta, tasavertaista vuorovaikutusta, tunteiden kohtaamista sekä joustavuutta. Työntekijöiden odotukset luovat työnantajille painetta panostaa hyvinvointiin, joustavuuteen ja positiiviseen työntekijäkokemukseen.

Monimutkaisemmaksi asian tekee, että ei ole vain yhdenlaista työntekijää, jonka tarpeisiin vastata. Tutkimuksemme mukaan suomalaiset jakautuvat asenteiltaan, odotuksiltaan ja muutokseen suhtautumiseltaan useaan eri segmenttiin. Jokaisesta suomalaisesta organisaatiosta löytyy niin turvallisuusmielisiä, sopeutujia, vuorovaikuttajia, optimisteja ja kehittäjiä. Heitä ei voi tunnistaa varmasti edes sukupuolesta tai iästä.

Vuorovaikuttajat tarvitsevat hyvin erilaista johtamista sopeutujiin verrattuna. Turvallisuushakuiset kaipaavat erilaista viestintää sekä läsnäoloa kollegoilta ja johdolta optimisteihin verrattuna. Optimistit puolestaan arvostavat viimeisimpiä teknologisia työkaluja, kun vuorovaikuttajat taas tarvitsevat enemmän tukea teknologian hyödyntämisessä. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

Tämä tarkoittaa, että yhdenlainen lähestymistapa resilienssin kasvattamiseen ja muutoksen johtamiseen ei ole riittävä. Sen sijaan, meidän täytyy ymmärtää ihmisten asenteet, kokemus ja odotukset. Meidän täytyy aidosti tuntea organisaation ihmiset ja varmistaa, että johtaminen sekä ihmisiä tukevat rakenteet ja työskentelytapa vastaavat erilaisia odotuksia sekä tapoja suhtautua asioihin.

On hyvä myös huomioida, että yksikään näistä ryhmistä ei ole parempi tai huonompi kuin toinen. Asenteet ja suhtautuminen eivät ole pysyviä ominaisuuksia vaan tämän päivän turvallisuushakuinen voi olla huomisen muutosmoottori. Mistä siis esihenkilönä tai johtajana lähteä liikkeelle?

  1. Kyseenalaista mahdolliset ennakkoluulosi siitä, että minkälainen ihmistyyppi on “paras”. Näissä on usein kysymys omista preferensseistä sekä totutuista tavoista
  2. Kysy paljon avoimia kysymyksiä. Kuuntele tätäkin enemmän.
  3. Opettele kohtaamaan ja myös ilmaisemaan tunteita
  4. Resilienssin rakentaminen vaatiikin aitoa läsnäoloa ja yksilöiden kohtaamista. Se ei voi myöskään tapahtua pelkästään muun tekemisen ohessa vaan vaaatii aidon siihen varatun ajan. Tämän merkitys korostuu etä- ja hybridiympäristöissä, jossa johtamista ei voi tehdä vasemmalla kädellä. Panostaminen kuitenkin kannattaa ja tulokset näkyvät viime kädessä myös viivan alla.

Kirjoittanut: Henna Ahtola, johtava henkilöstöjohtamisen konsultti, CGI Suomio Oy

Pinterest
CGI Suomi Oy logo

Lisätietoja

Yritysprofiili CGI Suomi kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Liiketoimintaprosessi

HR

Tarjonnan tyyppi

Johtamistyö

Omat tagit

palkka- ja henkilöstöhallinto
Työn murros

Siirry yrityksen profiiliin CGI Suomi kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

CGI Suomi - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Premium-profiilia ei ole aktivoitu. Aktivoi premium-profiili näyttääksesi tässä lisäämäsi 2 asiantuntijaa.

CGI Suomi - Muita referenssejä

CGI Suomi - Muita bloggauksia

Löydä sopivimmat it- ja ohjelmistoyritykset liiketoiminnan kehityskumppaneiksi

ite wikin yrityshaku »

It- ja ohjelmistoalan työpaikat

Kaikki it-alan työpaikat »

Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit

ite wikin referenssihaku »

Tapahtumat & webinaarit

Kaikki it-alan tapahtumat »

Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset

ite wikin julkaisuhaku »

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä
Marras 29
Etäpalaverit kasvattavat ulkonäköpaineita ja botox-hoitojen suosiota – injektioita ottaneiden kyky ymmärtää muiden tunnetiloja heikkenee
Ulkonäöstään huolta kantavat voivat joko säilyttää nuorekkuutensa täyteaineilla tai kykynsä ymmärtää muiden ihmisten tunnetiloja kasvoilmaisun välityksellä ennallaan.
Marras 27
Haltianin HITS lupaa asiakkailleen älykkyyttä ja tehokkuutta liiketoimintaan
Haltianin Juhani Savolainen kertoo uuden HITS-järjestelmän strategisista eduista yrityksille eri toimialoilla.
Marras 10
Yle Areena on valittu Vuoden Digipalveluksi 2023
Vuoden Digipalvelun suurimmaksi valintakriteeriksi nousi yhteiskunnallinen merkittävyys.
Siirry blogiin

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia