Rakennusala omaksuu uusia toimintamalleja, mutta hitaasti

Kun 2000-luvun taitteessa kiersin rakennusalan yrityksiä, oli ala varsin torjuva kaikkea uutta kohtaan. Haluttiin toimia, kuten aina on toimittu. Kun kuusi vuotta sitten kiersin alan yrityksiä Admicomin väreissä, näkyi selvästi jakaantuminen kahteen ryhmään: niihin, jotka halusivat jatkaa vanhoilla toimintatavoilla ja niihin, joita uudet toimintamallit houkuttelivat.


Sama jako näkyy edelleen, mutta toimintaansa tehostavien ja kehittyvien ryhmä kasvaa.


Uusimmassa rakentamisen asiakaslehdessämme on kaksi loistavaa esimerkkiä yrityksistä, jotka haluavat kehittyä ja kehittää toimintaprosessejaan. Muutos vaati energiaa, mutta energiset ja nuorekkaan toimintamallin omaksuneet yritykset kasvavat ja kehittyvät muuta alaa nopeammin. Kehittymisen kautta kilpailukyky kasvaa ja se näkyy jo varmasti markkinoilla. Moni konservatiivisesti asioita lähestyvä jää jälkeen joka sektorilla. Eikä ole kyse vain raportoinnista ja talouden hallinnasta, vaan myös työmaiden toimintojen kehittämisestä.


Edelleen löytyy niitä, jotka keskittävät kaiken tekemisen toimistolle.


Ajatuksena on, ettei työmaita rasiteta ostolaskuilla, myyntilaskutuksella tai palkkojen tuntikorteilla. Samoilla yrityksillä on kuitenkin usein työmaillakin vanhentuneet käytännöt – ja tehostuuko työmaan työ sillä, että annetaan hallinnolle vastauksia puhelimella tai sähköposteilla? Vuosia esimiehenä toimineena olen kyllä oppinut erottamaan tekosyyt. Aina on niin kiire, ettei ehditä oppia uutta tai tehdä työhön oleellisesti kuuluvia hallinnollisia rutiineja. Mutta kuinka hallinto voi tietää, mille litteralle kustannukset tulee kohdistaa tai mitkä ostolaskujen rivit kuuluvat urakkaan ja mitkä lisätyölaskutukseen? Ja kuinka muka on tehokkaampaa käsin kirjoittaa tuntilappuihin litteroita yms. tietoja ja jättää sitten tallennustyö toimistolle?


Ei ole yhtä totuutta ja yhtä oikeaa toimintamallia. Hyvällä suunnittelulla ja tavoitteellisella toiminnalla jokaiselle yritykselle on löydettävissä paras tapa toimia. Aika harvoin se kuitenkaan on sama malli, jota on käytetty viimeiset kymmenen vuotta.


Rakennusala uudistuu sisältäpäin omista tarpeistaan ja ulkoa tulevien vaateiden kautta. Jos kaikki uusi joudutaan hoitamaan erillisten ratkaisujen kautta, syntyy lisää byrokratiaa ja päällekkäistä tietojen pyörittelyä. Meillä tietotekniikkataloilla on tässä iso vastuu löytää uusiin vaateisiin tehokkaat toimintatavat. Esimerkiksi tilaajavastuutietojen tarkastaminen ja seuraaminen sekä Kansallinen tulorekisteri on tarkoittanut monelle lisätöitä tai kasvavia tilitoimistokustannuksia. Parhaimmillaan nuokin asiat hoituvat järjestelmien avulla automaattisesti. Mutta mistäpä tuon tietää, kun yhden kohdalla sama sana tarkoittaa tallentamista, lähettämistä ja erillistä tarkistamista – toisen kohdalla ihan oikeaa automatiikkaa.


Ilkka Uusi-Maahi
toimialajohtaja