Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Ohjelmistoprojektin 7 kuolemansyntiä – 2. osa: enemmän koodia!

BloggausVältä ohjelmistokehityksen sudenkuopat, osa 2/7! Ensimmäisessä osassa kirjoitimme tekijöiden tuottavuuseroista ja oikean kehittäjän valinnasta. Toisessa osassa pohditaan koodin määrän ja laadun suhdetta ja sitä, mihin kallis aika kannattaa käyttää.

Jokainen tietää, millaisia lapsia syntyy hosumalla. Sama pätee softaprojekteihin. Aikataulupaineet ajavat tekemään hätäisiä purkkafiksejä, vaikka fiksumpaa voisi olla kirjoittaa jokin osa koodista uudelleen. Heikosti harkituista koodiriveistä ei ole iloa kenellekään.

Uskomus:

Mitä nopeammin uutta koodia kirjoitetaan, sitä aikaisemmin projekti valmistuu.

Totuus:

Määrä ei korvaa laatua – ajattelemalla ensin ja koodaamalla vasta sitten päästään rivakammalla sykkeellä maaliin. Sinkoilulla ja välttävän työn korjailulla päästään nopeasti iltauutisiin.

Softaprojekti on oivallusprosessi

Useimmissa ohjelmistoprojekteissa valtavat määrät kallista etukäteissuunnittelua ei ole tarpeen, ja siksi niitä koodataan iteratiivisesti. Aluksi toki kannattaa tehdä rujohko prototyyppi, jolla yritetään löytää ongelmia, joita ei pelkässä miettimisvaiheessa tule ajatelleeksi.

Softakehityksessä järjestelmän toiminnallisuuteen voidaan tehdä suuriakin muutoksia koko projektin ajan – toisin kuin vaikkapa siltaa tai kerrostaloa rakennettaessa.

Ohjelmistoprojekti onkin usein oivallusprosessi, jonka edetessä opitaan yhdessä, mitä pitää kehittää ja mihin suuntaan. Matkan varrella tarpeet voivat vaihtua, ja samalla välietapit ja aikataulut muuttuvat. Ketterät kehitysmetodit taklaavat osan ongelmista mutta kokonaan ne eivät poistu. Iteraatiokierrosten määrää voi sen sijaan voi vähentää käyttämällä erityisen hyviä kehittäjiä!

Koneeseen kosketaan, kun ajattelutyö on valmis

Yleensä devaajat käyttävät enemmän aikaa vanhan koodin ymmärtämiseen kuin uuden koodin kirjoittamiseen. Työ siis nopeutuu, kun koodikanta on kunnossa.

Liian herkästi softaan päädytään lisäämään uusi feature, vaikka jokainen uusi rivi koodia on lisää kasvualustaa bugeille ja kustannusta koodikannan ylläpitämiseen. Huonon koodin päälle tehdään helposti vain purkkakorjauksia, eikä kukaan ole niistä ylpeä tai ota vastuuta koodikokonaisuudesta. Jos koko koodikanta on samanlaista höttöä, osa tiimistä alkaa varmasti etsiä uusia töitä.

Koodin refaktoroinnille kannattaa varata aikaa ja kirjoittaa testejä alusta asti. Projektin johto saattaa olla tietämätön refaktoroinnin tarpeesta, vaikka se nopeuttaa devaamista, estää koodin homehtumista ja vaikuttaa kehittäjien tyytyväisyyteen.

Enemmän ei siis aina ole enemmän; tiimin koko tai koodaajan vauhdikkuus eivät takaa tiimin tuottavuutta. Pahimmillaan ne takaavat vain tuhottoman määrän tusinakoodia ja teknistä velkaa. Maksatko sinä mieluummin määrästä kuin laadusta?

“Sehän on parasta työtä, kun koneeseen ei koske vaan ajattelee. Koneeseen kosketaan sitten, kun ajattelutyö on valmista.” – Anonyymi rakettitieteilijä

Jos maksat mieluummin laadusta kuin määrästä, ole yhteydessä – vastaamme raketin lailla!

Lue myös nämä:

Ohjelmistoprojektin 1. kuolemansynti – resurssi on resurssi

Ohjelmistoprojektin 3. kuolemansynti – konsultti kallis, oma työntekijä halpa

Ohjelmistoprojektin 4. kuolemansynti – no kun halvalla sai

Ohjelmistoprojektin 5. kuolemansynti – kaikki muu paitsi välitön bisneshyöty on turhaa

Ohjelmistoprojektin 6. kuolemansynti – vanhassa vara parempi

Ohjelmistoprojektin 7. kuolemansynti – aliarvioi loppukäyttäjät 

Pinterest
Rakettitiede Oy

Lisätietoja

Yritysprofiili Rakettitiede kotisivut

Tagit

Jos tarjontatagi on sininen, pääset klikkaamalla sen kuvaukseen

Erikoisosaaminen

Ohjelmistokehitys

Omat tagit

kuolemansynnit
kehittäjä
Ohjelmistoprojekti

Siirry yrityksen profiiliin Rakettitiede kotisivut Yrityshaku Referenssihaku Julkaisuhaku

Rakettitiede - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt

Rakettitiede - Muita referenssejä

Rakettitiede - Muita bloggauksia

Digitalisaatio & innovaatiot blogimedia

Blogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä

Kahdeksan suomalaista ehdolla Nordic Women In Tech -palkinnon saajaksi - naiset edelleen vähemmistössä teknologia-alalla
Kaikki koodaa -uutuuskirja opastaa digitaitoihin – “Tällaisen kirjan olisimme itse halunneet lukea oman matkamme alussa”
Helsinki on maailman toiseksi älykkäin kaupunki - älykaupunkivertailun TOP3 kärjessä Singapore, Helsinki ja Zürich

Etusivu Yrityshaku Pikahaku Referenssihaku Julkaisuhaku Blogimedia