Kuusi yleistä virhettä yrityksen talouden suunnittelussa ja budjetoinnissa

Liiketoiminnan ohjaus ei tuota yritykselle lisäarvoa, jos se toteutetaan väärin.
Yrityksen liiketoiminnan ja taloussuunnittelun kulmakivi on tavoitteiden asettaminen. Se on siis muutakin kuin toteumalukujen seurantaa. Menestyvä liiketoiminta edellyttää selkeästi määriteltyjä tavoitteita sekä hyvin suunniteltua johdonmukaista toimintatapaa. Ilman suunnitelmia yritystoiminnasta tulee sattumanvaraista.
Johto voi ohjata yrityksen toimintaa ja seurata tulostavoitteiden saavuttamista paitsi budjetin myös ennusteiden avulla. Liiketoiminnan suunnittelu on tavoitteiden asettamisessa, vaihtoehtojen hakemisessa, sekä niiden kannattavuuden ja realistisen toteutumisen arviointia.
Liiketoiminnan suunnitteluun liittyy aina tietenkin epävarmuutta suunnitelman toteutumisesta. Hyvällä ohjauksella ja suunnittelulla tulevat ongelmat, riskit ja muutokset on etukäteen kartoitettu ja ennakoitu, joten niihin on mahdollista varautua ja näin välttyä pahimmilta yllätyksiltä.
Liiketoiminnan ohjaus voi kuitenkin osoittautua hyödyttömäksi, jos organisaatiossa sorrutaan suunnittelun sudenkuoppiin. Osa yrityksistä on jopa luopunut esimerkiksi budjetoinnista, todettuaan sen lisäarvoa tuottamattomaksi toiminnaksi. Kyse voi olla myös siitä, ettei suunnittelun laatua ole mietitty tarpeeksi syvällisesti.
Taloussuunnitteluun liittyy siis sudenkuoppia. Tässä on listattu kuusi yleistä ja tyypillistä virhettä.
1. Viime vuoden luvut kopioidaan lisäämällä niihin jokin prosenttikasvu
Tavoitteiden ja budjettien suunnittelussa on vaarallisen helppoa ja houkuttelevaa ottaa tavoitteiksi vain toteutuneet luvut ja lisätä niihin kasvukerroin.
Tällaisen oikopolun käyttö on organisaatiossa hyvin tavanomaista. Syykin siihen on selvä: se on helppoa ja vaivatonta. Myyntilukuihin vain kolmen prosentin kasvu ja muuttuvat kulut sitten lasketaan aiempien vuosien mukaisilla suhdeluvuilla. Kuten myyntikin, myös kiinteät kulut kopioidaan suoraan toteumaluvuista.
On kuitenkin aiheellista kysyä, mitä lisäarvoa yritykselle tai organisaatiolle tällainen suunnittelu tuo? Myynnin kasvattaminen vaikkapa viidellä prosentilla on hyödytöntä, jos se ei perustu reaaliteetteihin.
Huomattavasti arvokkaampaa on lähteä liikkeelle tavoitteissa ja budjettiluvuissa alhaalta ylöspäin.
Esimerkiksi yrityksen kokonaismyyntitavoite saadaan yksittäisten myyjien tavoitteiden summana tai myyntitiimien summana. Palkkabudjetti muodostetaan sen mukaan, paljonko oletetaan suunnittelukaudelle rekrytoitavaksi uusia työntekijöitä. Kiinteät kulut suunnitellaan sen mukaan, millaisia muutoksia oikeasti on odotettavissa.
2. Vuosibudjetti jaetaan tasaisesti kuukausille
Vuosibudjetin lukujen jakaminen vain 12:a on helppoa. Kuitenkin jos kuukausitason seuranta nähdään tarpeelliseksi, tulisi sen heijastella kausivaihteluita. Useilla aloilla kausivaihtelut ovat suuria varsinkin myynnissä.
Mitä mieltä on asettaa kuukauden myyntitavoitteeksi koko vuoden tavoite jaettuna kahdellatoista, jos varmuudella tiedetään myynnin painottuvan vaikkapa alkuvuoteen? Kuukausitavoite on tällöin täysin hyödytön luku.
3. Ylioptimistisuus tai ylipessimistisyys
Pitääkö tavoitteiden olla niin kovia, että niiden saavuttaminen on lähes mahdotonta? Tässä asiassa on eri koulukuntia. Joidenkin mielestä tavoitteiden pitää olla erittäin haastavia, toisten mielestä niiden tulee olla realistisia.
Ehkä tässäkin asiassa totuus on jossakin puolivälissä. Tavoitteiden pitää olla haasteellisia, mutta realistisia.
Liian helpoiksi saavutettavissa olevat tavoitteet ja budjetit eivät myöskään ole organisaatiolle arvokkaita. Rima kyllä ylittyy, kun se asetetaan tarpeeksi alas. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, mitä lisäarvoa vaatimattomat tavoitteet tuovat? Tavoitteiden tulee haastaa ja motivoida henkilöstö huippusuoritukseen.
4. Liikevaihto ei takaa kassavirtaa
Mikään yritys ei voi menestyä ilman riittävää myyntiä ja useimpien yritysten tavoitteena on tietenkin myös kasvattaa sitä. Myynnin kasvu ei kuitenkaan takaa yrityksen tulorahoituksen riittävyyttä. Talousosasto yleensä tämän ymmärtää (tai sen pitäisi se ymmärtää), mutta esimerkiksi muut johtoryhmän jäsenet eivät aina sitä tiedosta.
Kasvu tarkoittaa yleensä käyttöpääoman kasvua. Eli pääomia sitoutuu myyntisaamisiin ja varastoihin. Siksi myynnin kasvu näkyy yrityksen liiketoiminnan kassavirran kasvuna vasta viiveellä.
5. Luotetaan vain rahamääräisiin lukuihin
Budjetointi, ennusteet, kassavirtalaskelmat ja pitkän aikavälin suunnitelmat ovat perinteisesti olleet euroihin perustuvaa laskentaa ja suunnittelua.
Pelkät eurot eivät nimittäin paljasta juuri mitään. Mitä kukaan voi päätellä siitä, että yrityksen liikevaihto on jäänyt 10 prosenttia alle budjetoidun? Tai mitä iloa on tietää, että hallintokulut ovat tammi-kesäkuun aikana ylittäneet budjetoidun 50 000 eurolla?
Todelliseen analyysiin tarvitaan siis usein eurojen lisäksi myös yksikköhintoja ja volyymeja. Ajuripohjainen suunnittelu perustuu juuri tähän ja antaa vastaukset ylläoleviin kysymyksiin. Siinä tavoitteet, budjetit ja ennusteet laaditaan määrä- ja yksikköhintoja hyödyntäen.
Ajuripohjainen suunnittelu pakottaa organisaation päätöksentekijät miettimään, mitkä ovat menestyksen avaintekijät. Mitkä ovat ne tekijät jotka synnyttävät menestyksen tai häiriöt ja esteet menestyksen tiellä? Onko myynnin pullonkaulana tuotannon tai varastojen kapasiteetti? Onko tuotannossa hukkaa tai muita häiriöitä? Onko myynnin hiipumisen syynä liian alhainen tilauskanta, vääränlaiset kampanjat tai vääriin asiakkaisiin kohdistuva myyntityö?
6. Tavoitteisiin ei sitouduta
Tämä on kenties tyypillisin ja kaikkein vakavin ongelma liiketoiminnan suunnittelussa. Tavoitteiden ydinidea on se, että organisaatio kaikilla tasoilla ymmärtää, mitä ollaan tavoittelemassa ja mitä tavoitteiden ylittäminen edellyttää.
Usein tavoitteet, budjetit ja ennusteet ovat organisaatiossa irrallinen prosessi, joka ei linkity käytännön suunnitteluun. Suuremmissa organisaatiossa talousosasto panostaa syksyllä budjettien laadintaan ja pitkin vuotta sitten päivitetään rullaavia ennusteita. Talousosasto ei kuitenkaan usein ole kiinnostunut tavoitteiden jalkauttamisesta.
Organisaation kaikkien tasojen sitouttaminen tavoitteisiin on tietenkin ylimmän johdon tehtävä.
Oikeilla työkaluilla suunnitteluprosessi ja toimintatavat haltuun
Jedox on saanut useita kansainvälisiä palkintoja ja kansainväliset referenssit ovat vakuuttavia. Monipuolisten ominaisuuksien, helppokäyttöisyyden ja skaalautuvuuden lisäksi Jedox on yllättävänkin kilpailukykyinen myös hinnaltaan. Jedoxin muistinvarainen OLAP-teknologia takaa nopean, reaaliaikaisen käyttökokemuksen. Responsiivisen käyttöliittymän ansiosta Jedoxia voidaan käyttää kaikilla päätelaitteilla.
Lue tästä millaisen suunnitteluratkaisun Reka Kaapeli toteutti Jedox-teknologialla.
Jos haluat tietää lisää Jedoxista tai Invencon muista suunnitteluratkaisuista, ota yhteyttä.
Jorma Erkkilä
Invenco Oy
Puh. 0400 132 119
jorma.erkkila@invenco.fi

Lisätietoja
Tagit
Liiketoimintaprosessi
![]() |
Taloushallinto |
Tarjonnan tyyppi
![]() |
Konsultointi |
![]() |
Valmisohjelmisto |
Omat tagit
Invenco - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt
Invenco - Muita referenssejä
Invenco - Muita bloggauksia
It- ja ohjelmistoalan työpaikat
- Teamit - UI/UX Designer
- Nextcon Finland Oy - Ketterän kehityksen Product Owner
- Nextcon Finland Oy - Myynnin moniottelija
- Fastroi Oy - Senior Software Developer
- Rekrytointi.com - Ohjelmistokehittäjä / Ohjelmistoarkkitehti
- Rekrytointi.com - Päätoiminen tuntiopettaja, Tieto- ja viestintätekniikka, Vantaan ammattiopisto Varia
- Oy Gambit Labs Ab - Embedded Developer
Premium-asiakkaiden viimeisimmät referenssit
- Pixels - iTapsan WooCommerce-verkkokauppa
- Pixels - Relionin moderni WordPress-verkkosivusto
- Fastroi Oy - Perhepalvelut Oiva voi Nappulan ansiosta keskittyä perustehtäväänsä
- Hurja Solutions Oy - Pendula - liikeidean palvelumuotoilu
- Palette Software Oy - Puutarha-alan monitoimiyhtiö Schetelig tehostaa laskuautomaatiota Paletten avulla
- Digia Oyj - Verohallinnon suurhankkeesta syntyi tulorekisteri, joka on keskeinen järjestelmä Suomen digitalisaatiossa
- SuperApp - Posti Kiinteistöt – Sovellus kiinteistöjen kunnossapidon tukena
Tapahtumat & webinaarit
- 26.04.2021 - Arrow Late Afternoon Show with Kari Ketonen
- 27.04.2021 - Harness your NetSuite and other data to create insights with Staria BI & Planning
- 28.04.2021 - Valjasta data käyttöösi Staria BI & Planning -ratkaisun avulla
- 06.05.2021 - Virtuaalinen yhteistyö teollisuudessa, huollossa ja kunnossapidossa - Teollisuuden etätukiratkaisu!
- 06.05.2021 - Webinaari: Läpinäkyvyyttä ja reaaliaikaisuutta projektiliiketoimintaan
- 06.05.2021 - Webinaari 6.5.2021: Microsoft Mixed Reality (MR) ratkaisut liiketoiminnan tukena!
- 06.05.2021 - Tulevaisuudenkestävä taloushallinto – mitä se edellyttää järjestelmiltä?
Premium-asiakkaiden viimeisimmät bloggaukset
- Invenco Oy - Invenco InControl – ketterä apuväline ERPin tueksi
- Vaimo Finland Oy - KASVATA VERKKOKAUPPAA HELPOSTI ÄLYKKÄILLÄ TUOTESUOSITUKSILLA
- Fastroi Oy - Fastikset saavat pyöräedun käyttöön
- Nextcon Finland Oy - Tekijät töiden takana | Juttusarja Nextconin ammattilaisista
- Lemonsoft Oy - Lue 10 vinkkiä parempaan projektisuunnitelmaan!
- Efima Oy - Ratkaisukonsultti testaa: Microsoft Dynamics 365 Supply Chain Managementin uusi varastonhallintasovellus
- Vaimo Finland Oy - 5 VINKKIÄ, KUINKA OPTIMOIDA DIGITAALINEN ASIAKASKOKEMUS
![]() |
Digitalisaatio & innovaatiot blogimediaBlogimediamme käsittelee tulevaisuuden liiketoimintaa, digitaalisia innovaatioita ja internet-ajan ilmiöitä |