Digitaalinen tuotantopäiväkirja parantaa tiedon kulkua

Tehdastyöskentelyssä on tärkeää tietää, mitä tuotannossa tapahtuu ja miten prosessit toimivat. Savon Sellu Oy halusi parantaa tiedonkulkuaan ja otti käyttöönsä Digian ProDiary-sovelluksen. Sovelluksesta saadut raportit takaavat, että tieto tehtaan tapahtumista saavuttaa kaikki työntekijät.


Kuopiossa Savon Sellun tehtaalla valmistetaan vuosittain noin 270 000 tonnia aallotuskartonkia. Työskentely tapahtuu keskeytymättömästi viidessä, 12 tunnin pituisessa vuorossa. Kun on vuoronvaihdon aika, edellisen vuoron tapahtumat siirtyvät usein suullisesti työntekijältä toiselle.

Tuotannon sujumisen ja työturvallisuuden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että työntekijöiden tietous tehtaan tapahtumista ulottuu edellistäkin vuoroa pidemmälle. Tiedon kulun parantamiseksi Savon Sellulla on käytössään Digia ProDiary, digitaalinen tuotantopäiväkirja, joka auttaa tehtaan työntekijöitä tilannekuvan saamisessa.

Eroon ruutuvihkoista

”ProDiarysta löytyy käytännössä yhdellä klikkauksella 7 vuorokauden tapahtumat. Kun itse tulen maanantaisin töihin, katson sovelluksesta, mitä viikonlopun aikana on tapahtunut”, kertoo Savon Sellu Oy:n käyttöpäällikkö Martti Laatikainen.

Savon Sellu Oy otti ProDiaryn käyttöönsä vuonna 2013. Ennen tätä valvomot kirjasivat tapahtumat käsin vihkoihin. Lisäksi käytössä oli sähköinen kirjausjärjestelmä, jonka heikkoutena oli hakutoiminnan puuttuminen. Lisäksi järjestelmä ei sellaisenaan toiminut operaattoritasolla eikä siis palvellut tehtaan kaikkia käyttäjiä.

Nyt ruutuvihot ja vanhat järjestelmät ovat menneisyyttä. Sen sijaan tehtaan tapahtumat, vikailmoitukset ja huomiot kirjataan digitaaliseen tuotantopäiväkirjaan.

”ProDiary on tärkeä työkalu siihen ikuiseen ongelmaan, ettei tieto kulje. Sovellus parantaa tiedon jakamista ja kulkua eri osastojen ja tuotantoyksikköjen välillä, sekä operaattoritasolta toimihenkilötasolle ja toisin päin”, Laatikainen tiivistää.

Helppokäyttöisyys kannustaa sovelluksen käyttöön

”Kaiken a ja o on se, että työntekijät tekevät kirjauksia ja huomioita sovellukseen. Siksi olemme pyrkineet panostamaan ProDiaryn helppokäyttöisyyteen”, Laatikainen sanoo.

Tärkeä osa käyttäjäystävällisyyden kehittämistä on ollut työntekijöiden osallistuminen projektiin.

”Työntekijämme pääsivät mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa. He kertoivat, mitä he haluavat sovellukselta, mitkä toiminnot olisivat heidän mielestään hyviä ja miltä järjestelmän tulisi näyttää.”

Sovelluksen asetuksia säätämällä näkymästä saatiin helposti Savon Sellun tarkoituksiin sopiva. Sovelluksesta löytyvät tehtaan omat prosessivaiheet tutuilla nimillä, mikä madaltaa käyttökynnystä. Myös käyttöönottovaiheen koulutukseen panostettiin, jotta sovellus saataisiin heti tehokkaasti käyttöön.

”Järjestimme tehtaalla koulutustilaisuuksia jokaiselle vuorolle ja panostimme siihen, että osa toimihenkilöistä oli kouluttautunut sovelluksen käyttöön paremmin. Osalle työntekijöistämme järjestelmä oli jo tuttu aiemmilta työnantajilta, joten myös he pystyivät opastamaan käytössä”, Laatikainen muistelee.

”Tämähän on siitä hieno sovellus, että jos osaa käyttää tietokonetta ja selainta, niin osaa käyttää myös ProDiarya”, hän lisää.

Integrointi toiminnanohjausjärjestelmään poistaa päällekkäistä työtä

Yksi Savon Sellulla käyttöönotetuista lisäominaisuuksista oli ProDiaryn integroiminen tehtaan toiminnanohjausjärjestelmään. Integraation tarkoituksena oli parantaa käyttäjäystävällisyyttä ja vähentää päällekkäistä työtä.

”Integraation avulla esimerkiksi työntekijän ProDiaryyn tekemä vikailmoitus kirjautuu automaattisesti myös toiminnanohjausjärjestelmään”, Laatikainen selittää.

”Kun kirjaus tarvitsee tehdä vain kerran, kynnys vikailmoitusten ja merkintöjen tekemiseen madaltuu. ProDiary on myös toiminnanohjausjärjestelmää helppokäyttöisempi ja nopeampi.”

ProDiaryn ja toiminnanohjausjärjestelmän välisen yhteyden myötä myös erilaiset syy-seuraussuhteet tulevat helpommin näkyviin, jolloin tuotantoa voidaan kehittää ja tehostaa.

Kehittäminen jatkuu

ProDiary on saanut Savon Sellun työntekijöiltä positiivista palautetta. Sovelluksen kehitys on kuitenkin jatkuva prosessi.

”Työntekijöiltä tulee edelleen parannusehdotuksia, joita on myös viety käytäntöön mahdollisuuksien mukaan”, Laatikainen kertoo.

Esimerkki toteutuneesta ideasta on järjestelmän datan saaminen Excel-muotoon. Seuraavat kehityskohteet ovat jo mietinnässä.

”Tarkoitus olisi kehittää prosessiturvallisuutta ja luoda esimerkiksi paloilmoittimien irtikytkentärekisteri järjestelmään. Tällöin voisimme informoida henkilöstöä, jos jokin tietty paloilmoitin on kytketty irti esimerkiksi vian tai huollon takia”, Laatikainen kaavailee.