Varmistusten roolia yrityksessä on hankala korostaa liiaksi modernissakaan ympäristössä. Varmistamalla tiedot ne ovat palautettavissa esimerkiksi cryptolocker-haittaohjelman tai vahingossa tapahtuvan tiedostojen poistamisen jälkeen. Tieto on lähes kaikkien yritysten toiminnan perusta: ohjelmistotalojen melkein kaikki työ on digitaalista, metallipajat ja telakat tallentavat materiaalinsa sähköisesti ja terveydenhuollossa mm. potilaskertomukset ovat sähköisessä muodossa.

Yrityksessä pitäisi säännöllisesti nostaa esiin ikävä kysymys siitä, mitä tapahtuu, jos yrityksen tiedot eivät ole saatavilla. Seuraavaksi tulisi miettiä, kuinka kauan yritys pärjää ilman tietoa. Missä vaiheessa tietojen puuttumisesta on todellista haittaa liiketoiminnalle? Ajatusleikkiä kannattaa jatkaa yhä: miten varmistukset ovat nyt hoidettu, testataanko niitä säännöllisesti ja kauanko varmistuksista palautumiseen menee aikaa? Nämä kysymykset antavat hyvää infoa siitä, ovatko varmistukset riittävällä tasolla.

Edellisiin kysymyksiin vastaamisen pitäisi olla melko helppoa, jos yrityksellä on oma varmistusjärjestelmä ja henkilöstöä pyörittämässä sitä. Paino sanalla “pitäisi”, koska monesti varmistuksia ei silti oikeasti valvota. Nauhoja ei kokeilla säännöllisesti, eikä palautuksia ole välttämättä koskaan testattu. Jos kaikki on taas ostettu palveluna, ollaan monesti uskonnollisen kokemuksen äärellä – voidaan vain uskoa ja luottaa, että kaikki on kunnossa.

Palveluntarjoajien perinteiset varmistusjärjestelmät ovat tunnettuja siitä, ettei niistä saada tietoa asiakkaalle oikein mitenkään. Voin allekirjoittaa tämän, koska meillä tilanne oli juuri tällainen vähän aikaa sitten. Sitten heräsimme tilanteeseen järjestelmäelinkaaren loppuvaiheessa ja päätimme, että tämä tilanne ei tule jatkumaan enää. Varmistusten ollessa yrityksille elintärkeä osa on jokseenkin ihmeellistä, että palvelun ostettuaan siitä ei saada tietoa. Itse tehtynä tietoa saadaan, mutta silloin järjestelmää pitää oikeasti ylläpitää, ymmärtää ja testata säännöllisesti.

Voidaanko molempien vaihtoehtojen parhaat puolet yhdistää? Voidaanko tarjota palveluna varmistuksia niin, että asiakas saa kuitenkin täyden läpinäkyvyyden järjestelmään? Voiko laskutus perustuu oikeasti vain siihen, kuinka paljon tilaa käytetään fyysisestä järjestelmästä? Nämä kysymykset olivat lähtökohtana, kun varmistusjärjestelmää uudistettiin Wisdomicilla.

Toteutimme Cohesity- ja NetApp-teknologioilla uuden sukupolven varmistus- ja datanhallintajärjestelmän, jossa asiakkaan ei tarvitse huolehtia ylläpitämisestä tai asiantuntijuudesta ­– me teemme sen. Tarjoamme kuitenkin asiakkaille täyden näkyvyyden palveluun: mitä varmistetaan, milloin varmistetaan, ovatko varmistukset onnistuneet ja mikä on laskutuksen perusta. Järjestelmässä kaikki tiedot hajautetaan maantieteellisesti, joten voimme luvata vuosien säilytysaikoja.

Cohesity on myös datanhallintajärjestelmä. Varmistusten lähteenä voi olla melkein mitä tahansa: fyysisiä palvelimia, virtuaalipalvelimia, virtualisointiympäristöjä sekä julkisten pilvien (O365, azure tms.) tietoja. Myös varmistusten kohteena voidaan käyttää julkisia pilviä. Tämä mahdollistaa tietojen hajauttamisen tarvittaessa globaalisti useisiin eri pilvijärjestelmiin. Jos tietona käytetään virtuaalipalvelimia, voidaan palveluita käynnistää eri sijainneista. Kaikki tämä käyttöpohjaisen laskutuksen palveluna.

Järjestämme Cohesityn käytöstä webinaarin talvella 2020. Ota viestintäkanavamme seurantaan, niin saat tarkemman ajankohdan tietoosi ensimmäisten joukossa.

 Wisdomic

 Wisdomic