IT-ala, työssäjaksaminen ja johtajuus. Onko kukaan vielä selvittänyt, miten tämä koodinpätkä oikeasti toimii? Tietääksemme ei, joten päätimme vähän kaivella tätä muurahaispesää. Saimme apua asiakkailtamme, jotka kokivat aiheen sydämenasiakseen – ja sitä sen pitääkin olla!

Työssäjaksamisen kipukohtia pohtivat F-Securella  toiminut ja sittemmin uusien haasteiden pariin siirtynyt Antti Hermunen,  Apetitin Jani Kielenniva, Vaisalan John Liljelund sekä Suunnon Mikko Hiltunen.

Paine ei luo timantteja

On tilastollinen fakta, että IT-alalla on petrausvaraa työssäjaksamisen kanssa: mielenterveydelliset haasteet ovat alalla suurin syy sairauspoissaoloille. Mitäs sitä hyssyttelemään?

Työssäjaksamisen ja mielenterveyden kipuilut koetaan edelleen usein yksilön haasteeksi. Tämä noin niin kuin työelämässä yleisesti, mutta IT-ala ei pääse keulimaan etevyydellään.

”Tilanne, jossa ollaan ihan tupella ja pitäisi kuitenkin venyä, on merkki ennen kaikkea siitä, että esihenkilöstö on epäonnistunut. Myynti ja esihenkilöstö voivat katsoa itseään tukevasti peiliin. Miten päästimme tämmöisen tapahtumaan?” F-Securella esihenkilöasemassa ollut Antti Hermunen sanoo.

Devaajat tipahtavat helposti painekattilaan, jonka kiehuntaan vaikuttavat asiakkaan toiveiden lisäksi niin organisaation sisäiset kuin oman mielen tuomat odotukset – ja nämä kaikki pitäisi täyttää hinnalla millä hyvänsä.

”Tunnistan ongelman alalta yleisesti. Devaajatasolla paineet ja vastuut ovat usein suuria. Lopullisen työvaiheen osalta kehittäjä voi helposti jäädä yksin työn kanssa, mikä tietenkin lisää painetta”, Apetitin Jani Kielenniva toteaa.

Myös Hermunen sanoo havainneensa, että alalla on valitettavasti ollut vahvajaksoinen kulttuuri, jossa vedetään niiskuttaen eteenpäin. Yksi syy tähän voi olla myös se, ettei kukaan halua kokea olevansa heikoin lenkki. Vaikka varsinaista kyynärpäät ojossa jonon kärkeen -taktiikkaa ei harrastaisikaan, on ihminen kuitenkin siinä mielessä turhauttava eläin, että se vertaa herkästi itseään muihin ympärillä oleviin.

”Vertaisin sitä korkeakoulun aloittamiseen: jos aikaisemmin oli se terävin tyyppi lukioluokalla, niin yliopistossa kaikki muutkin ovat teräviä. Kyllä siinä ihminen alkaa paineita ottaa”, Hermunen vertaa.

Jatkuvaa terävöittämistä saa tehdä hiki päässä, kun teknologiat kehittyvät raketinnopeudella. On sanomattakin selvää, että kyydissä pysyminen vie kaiken muun keskellä voimia. Laskutettavan työn ja itsensä kehittämisen kannalta ajankäytön resurssointi vaatii taiteilua. Yleensä nopeat eurot voittavat.

”Teknologiateollisuuden ja softadevauspuolen asioista tulee koko ajan kompleksisempia. Mitä omissa verkostoissa olen jutellut, niin tuntuu siltä, että firmassa kuin firmassa työkuorma kasvaa koko ajan nimenomaan kompleksisuuden suhteen. Päivittäisen duunin tekeminen tuntuu väkisinkin silloin paljon kuormittavammalta”, Suunnolla esihenkilöasemassa aikaisemmin ollut Mikko Hiltunen kertoo.

Kun ihminen puhuu ihmiselle, ollaan hyvien asioiden äärellä

Pomon homma on pysyä jyvällä ihmisten jaksamisesta. Helposti sanottu mutta käytännössä haasteellista toteuttaa siten, että asiasta voi olla täysin varma. Suomessa kun IT-alan johtamisasemassa olevilla henkilöillä on ainakin Rakettitieteen saamien tietojen mukaan hyvin vähän meedion koulutusta tai kokemusta takanaan.

Miten hemmetissä sitten voi tietää, mitä toinen todella ajattelee? Keskimäärin suomalaiseen sielunmaisemaan omista haasteista avautuminen sopii yhtä hyvin kuin poskisuudelmat tai yli neljän lauseen smalltalkit. Tänne ***kele mitään vinkumaan tultu! Sisulla eteenpäin ja nukkua ehtii ensi viikollakin.

Kaikki haastateltavat ovat yksimielisiä siitä, että aktiiviset ja kaverillishenkiset, vähintään kerran kuukaudessa käytävät kahdenkeskiset keskustelut ovat paras – ja melkeinpä ainoa – keino päästä kärryille kunkin työntekijän ajatuksista. Vähän kuin sen vapaa-ajan kaverin kanssa lähipubissa jauhaisi maailman paremmaksi.

”Mennäänkö liian kovaa vai tarvitseeko lisää haasteita? Onko kaikki hyvin kotona? Ihmisistä joutuu aina kaivamaan vähän eri tavalla informaatiota. Jotkut ovat tosi avoimia fiiliksistään, joidenkin kanssa pitää käydä keskusteluja puoli vuotta ennen kuin pystyy tunnistamaan niitä fiiliksiä”, Suunnon Mikko Hiltunen sanoo ja korostaa luottamuksellisuutta keskusteluissa.

Täytyy myös muistaa, ettei esihenkilöstö lämpimikseen kysele, millä fiiliksillä hommat etenevät, mitä lomalla tuli tehtyä tai ovatko Rekku-koiran vatsavaivat helpottaneet. Hyvä johtaja on ennen kaikkea hyvä, empatiakykyinen ihminen.

”Itselläni oli F-Securella semmoiset 16 alaista. Käytin kahdeksan tuntia kahden viikon välein siihen, että mietin pelkästään heidän asioitaan. Plus toiset kahdeksan tuntia siihen, että mietin niitä tapaamisen ulkopuolella”, Antti Hermunen sanoo.

”Henkilökohtaisesti sanon ihan suoraan, että se saattaa valvottaa. Meidät on varustettu erilaisilla sensoreilla. Aistit usein, jos toisella on vaikeaa. Toisaalta uskon paljon tsemppaamiseen ja kiitokseen. Kun ikää on tullut enemmän, yrittää olla hyvin herkkänä kannustavan positiivisen palautteen antamisen kanssa. Samalla katsoo peiliin, että onhan meillä tehtävänkuvaus ja tavoiteasetanta oikeasti kirkas”, Vaisalan John Liljelund kertaa omia kokemuksiaan.

Ilmainen sijoitusvinkki: all in Mielelle!

”Aamulla oli kiva tulla töihin, mutta nyt **tuttaa!” on haminalaisen paperitehtaan sylinterimiehen vuosien takainen kuolematon lausahdus, joka nykyään kuuluu jokaisen kahvihuoneen oman elämänsä stand-up-koomikon vakioheittoihin.

Tuolla kaverilla asiat olivat kuitenkin tietyllä tapaa vielä verrattain hyvin. Ketutus hiipi pintaan vasta töihin tultaessa.

”Yksi isoimmista tekijöistä työssäjaksamiseen on työn mielekkyys eli aamulla tullaan töihin innokkaana. Jos se muuttuu jossain vaiheessa siihen, ettei ole kiva tulla töihin, silloin ollaan jo pitkällä huonoon suuntaan menossa”, Kielenniva sanoo.

”Johtaminen on valmentamista, mutta valmentamisessa ei voi näyttää ihmisille, mitä pitää tehdä. Valmentajan pitää auttaa löytämään mielekästä tekemistä, jota kukin haluaa itse tehdä. Sen löytämisen tukeminen on esihenkilön tärkein homma”, Hermunen komppaa.

Positiivista on se, että alalla on monia erilaisia vaihtoehtoja, mihin tarkoitukseen muovinappuloita painetaan. Työn mielekkyydestä puhuttaessa kuitenkin myös toisessa ääripäässä piilevät omat vaaramomenttinsa.

Monet ovat niin sanottuja elämäntapakoodareita, jotka tekevät töitä laput silmillä kellon ympäri. Tämä on riskialtis polku siihen, ettei tunnisteta tosiasiaa, että ilman varikkopysähdyksiä löpö loppuu tankista väistämättä kesken.

”Etenkin etätyön aikana yksilötason haasteet voivat liittyä elämänhallintaan, ja työnantajan pitäisi vain yrittää löytää työkaluja auttamiseen. Työnantajan pitää olla siinäkin todella tiukkana, jos näyttää, että pitkin öitä tehdään töitä. Siihen on pakko puuttua ja käydä asiallinen keskustelu, etteivät ympäripyöreät päivät ole pidemmän päälle terveellistä”, Liljelund pohtii.

Onko nykypäivä IT-johtaja siis enemmän mallia Pippa Laukka kuin Steve Jobs? Ehkei nyt täysin niinkään, mutta yleisesti hyvinvointiin panostaminen ja kannustaminen on selkeästi nostanut profiiliaan. Jollekin liikunta on mekanismi, jolla pääkoppa latautuu täyteen iskuun, toiselle taas runojen lukeminen. Sama se, kunhan rattaat saavat hetken hengähdystauon.

”Mielestäni pitää reippaasti investoida hyvinvointiin, mahdollistaa sitä ja tehdä siitä todella houkuttelevaa. Hyvinvointiin panostaminen tulee varmasti monin kerroin takaisin firmalle: latautunut, energinen ja luova ihminen on aina tuottavampi”, Liljelund päättää.

Rakettitiede juhlii tänä vuonna 10-vuotissynttäreitään katseet tiukasti horisontissa. Jotta tulevat vuosikymmenetkin tuottavat asiakkaillemme tehokasta työntövoimaa vaativaan ohjelmistokehitykseen, halusimme yhdessä Mielenterveyden keskusliiton kanssa pohtia, mitä voisimme tehdä alalla paremmin. Päätimme aloittaa lähtölaskennan kohti mielenterveysmyönteisempää huomista ja lähdimme matkalle etsimään keinoja organisaatiokulttuurien ja työntekijöiden jaksamisen kehittämiseen.

Osta vastahuollettu ja katsastettu konsultti!

Ota haltuun Mieli-kieli!

Lue myös:

Rakettitiede väittää: tulevaisuuden tärkein ohjelmistokieli on Mieli

Diablogi: devaajan viiden tähden Mieli-menu

IT-johtajat äänessä: miten ihmisiä johdetaan tänään?

Hot or not? Aikamatka ohjelmointikielien maailmaan

Rakettitieteilijöiden 10 käskyä laadukkaan kooditulevaisuuden puolesta