-----

Yrityksiä patistetaan koko ajan ottamaan enemmän ja enemmän huomioon ympäristövaikutuksia. Päällimmäisenä puhutaan hiilidioksidipäästöistä, mutta toki vastuullinen ja ympäristöä huomioonottava toiminta on paljon muutakin. Asiakkaat vaativat selvitystä yrityksen vastuullisuudesta tai muutoin sopimukset ja kaupat voivat jäädä saamatta. Monia asia varmasti turhauttaa, ja koetaan sen olevan vain tämän ajan hömpötystä ja turhia lisäkuluja.

Väittäisin kuitenkin, että kestävään kehitykseen panostavat yritykset ovat lopulta niitä, jotka pärjäävät parhaiten. Otan yhtenä esimerkkinä laadun. Sitä ei välttämättä heti mielletä ympäristöteoksi tai ainakin syy–seuraussuhde voi jäädä hämäräksi.

Tarkemmin tarkasteltuna kuitenkin huomataan laadun olevan olennainen osa kestävää kehitystä, ympäristötietoutta ja selkeässä yhteydessä yrityksen tulokseen.

Laadukasta tuotetta tai palvelua tehtäessä yleensä keskitytään tekemään asiat mahdollisimman hyvin. Tämä tarkoittaa, että tuotteen tai palvelun tekeminen on mietitty ja siitä löytyy selkeät ohjeet, piirustukset sekä suunnitelmat. Näillä vähennetään hukkatyön ja materiaalien määrää, mistä puolestaan ympäristö tykkää. Toki laatuun voidaan ja pitää liittää paljon muitakin asioita, mutta tarkastellaan tässä nyt hukkatyötä ja materiaaleja.

Hukkatyön ja materiaalien määrän vähenemisellä on suora yhteys kannattavuuteen.

Mitä pienemmällä materiaali- ja työmäärällä joku asia voidaan tehdä, sitä kannattavampaa se on. Asia ei aina ehkä ole näin helppoa ja suoraviivaista – muutenhan kaikki tekisivät vain laatua ja kaikki menestyisivät. Vai voisiko kyse olla siitä, että laatuun vaikuttavia asioita on niin paljon, ettei jokaisella ole aikaa ja mahdollisuuksia huolehtia niistä kaikista? Tämä onkin sitten enempi strateginen tai arvokysymys.

Toimintatavat ja järjestelmät ovat voineet vuosien saatossa muotoutua siten, että todellinen laatuun panostaminen vaatisi järjestelmien, laitteiden ja työkulttuurin muutosta. Isoja investointeja siis. Tosin hyvinkin pienillä muutoksilla, esimerkiksi nykyaikaistamalla tietojärjestelmät, saadaan panostettua laatutekijöihin: vaikkapa siihen, että ei tule hukkaa materiaaleissa, työntekijät tietävät aina mitä tekevät ja löytävät piirustukset sekä ohjeet helposti.

Tällöin säästetään työaikaa, asiat tehostuvat kuin luonnostaan ja työkulttuuri muuttuu tarkemmaksi.

Tuotantoa järkeistämällä, eli työjonoja hallitsemalla, saadaan taas työhön kuluvaa aikaa ja monesti siis koneen käyttämää aikaa, sähköä ja muita resursseja pienennettyä. Samalla pienentyvät kustannukset ja ympäristölle aiheutuva kuormitus.

Admicom haluaa Adminet-järjestelmällä auttaa asiakasyrityksiään menestymään – ja kuten yllä on kerrottu, sen voi tehdä vastuullisesti ja ympäristötietoisesti.

Eivät ehkä asioita, jotka ensimmäisenä yhdistettäisiin esimerkiksi konepaja-asiakkaaseen.


Olemme mukana Alihankinta 2019 -messuilla >>

Ota meihin yhteyttä >>


Jarmo Räihä
Jarmo toimii Admicomilla teollisuuden toimialasta vastaavana toimialajohtajana. Pitkän linjan asiantuntijalle on kertynyt laajaa osaamista vuosien saatossa muun muassa eri toiminnan- ja tuotannonohjausjärjestelmien myynnistä, yritystoiminnasta sekä yritysjohdon tehtävistä. Vapaa-aika kuluu perheen parissa.