Agenttien hallinta, osa 1: Agenttien hallinta on johtamiskysymys, ei IT-projekti
Monessa organisaatiossa tekoälykeskustelu on siirtymässä uuteen vaiheeseen. Ensin puhuttiin ChatGPT:stä, sitten promptaamisesta. Nyt puhutaan AI-agenteista, ja se muuttaa keskustelua enemmän kuin äkkiseltään luulisi.
Agentti ei ole enää pelkkä työkalu, jolta kysytään jotain. Agentti voi ottaa tehtävän vastaan, hakea tietoa, tehdä päätelmiä, käyttää järjestelmiä ja käynnistää prosesseja. Joissain tapauksissa se voi tehdä asioita myös käyttäjän puolesta. Juuri tästä syystä monen organisaation kannattaa pysähtyä hetkeksi. Ei siksi, että agentteja pitäisi pelätä, vaan siksi, että niitä täytyy johtaa.
Hallinta ei ole jarru, vaan edellytys
Tekoälyhankkeissa "governance" eli hallinta kuulostaa helposti jäykältä byrokratialta: joku tulee hidastamaan hyvää ideaa. Käytännössä kyse on päinvastaisesta. Kun perusasiat ovat kunnossa, organisaatio voi käyttää tekoälyä rohkeammin. Tiedetään, kuka saa rakentaa agentteja, mihin dataan ne pääsevät käsiksi, kuka vastaa niiden toiminnasta, miten kustannuksia seurataan ja mitä tehdään, jos agentti toimii väärin.
Ilman näitä vastauksia tekoäly jää helposti testailuksi. Tai vielä pahempaa, se leviää hallitsemattomasti. Syntyy yksittäisiä kokeiluja tai "varjotekoälyä", joissa ihmiset tekevät hyödyllisiä asioita, mutta IT, tietoturva, johto ja juristit eivät enää näe kokonaisuutta. Ja sitä mitä ei näe, ei voi johtaa.
Agentit koskettavat monta pöytää yhtä aikaa
Agenttien hallinnan vaikeus on siinä, etteivät ne mahdu yhteen laatikkoon. IT vastaa teknologiasta, identiteeteistä, käyttöoikeuksista ja tietoturvasta. Liiketoiminta katsoo prosesseja, asiakaskokemusta ja tuottavuutta. Juristit ja vaatimustenmukaisuudesta vastaavat miettivät vastuita, sääntelyä ja tietosuojaa. Talous ja IT seuraavat lisenssejä, kulutusta ja sitä, tuleeko investoinnista lopulta hyötyä. HR ja viestintä huolehtivat osaamisesta ja siitä, ottavatko ihmiset uuden toimintatavan oikeasti käyttöön. Siksi agenttien hallinta ei voi olla pelkkä IT-projekti, mutta se ei voi olla myöskään pelkkä liiketoiminnan kokeilu. Tarvitaan yhteinen malli, ja joku, joka siitä vastaa.
Ensimmäinen kysymys: kuka tämän omistaa?
Jos yritys haluaa hyödyntää agentteja, kannattaa sopia aikaisin, kuka niiden hallintaa johtaa. Omistaja voi olla vaikkapa CIO, CTO, CDO, tietoturvajohtaja tai erillinen ryhmä. Titteli ei ratkaise, vaan mandaatti.
Jollakulla täytyy olla oikeus tehdä päätöksiä:
- Mitä agentteja saa rakentaa ja mihin käyttöön?
- Millä datalla niitä saa ajaa?
- Kuka vastaa tuotannossa olevasta agentista?
- Milloin tarvitaan tietoturvan tai juristin hyväksyntä?
- Miten hyöty ja kustannukset raportoidaan johdolle?
Jos näihin kysymyksiin ei löydy vastauksia, agenttien skaalaaminen takkuaa väistämättä. Hallinnan tarve ei ole katoamassa minnekään. Sääntely tarkentuu, kun EU:n tekoälyasetus tuo riskiperusteisia velvoitteita ja läpinäkyvyysvaatimuksia, ja käyttötapaukset lisääntyvät kuukausi kuukaudelta.
Seuraavassa osassa käymme läpi, mitä toimivaan hallintamalliin pitäisi vähintään kuulua, ja miten sen saa rakennettua niin kevyeksi, että sitä oikeasti käytetään.
Innofactor - Asiantuntijat ja yhteyshenkilöt 
Innofactor - Muita referenssejä
Tilaaja suosittelee!
Innofactor - Muita bloggauksia
ite wikin yrityshaku »
Kaikki it-alan työpaikat »
ite wikin referenssihaku »
Kaikki it-alan tapahtumat »
ite wikin julkaisuhaku »
