{"id":1079,"date":"2018-02-27T14:07:11","date_gmt":"2018-02-27T12:07:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/?p=1079"},"modified":"2018-02-27T14:13:47","modified_gmt":"2018-02-27T12:13:47","slug":"javascript-kehitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/javascript-kehitys\/","title":{"rendered":"JavaScript-kehitys"},"content":{"rendered":"<p>JavaScript on yksi maailman eniten k\u00e4ytetyist\u00e4 ohjelmointikielist\u00e4. Monet merkitt\u00e4vist\u00e4 verkkopalveluista on rakennettu sen avulla, vaikka samassa projektissa olisi k\u00e4ytetty my\u00f6s muita ty\u00f6kaluja.<\/p>\n<h2>JavaScript on yleisnimi monelle kielelle<\/h2>\n<p>Ensimm\u00e4inen versio JavaScriptist\u00e4 julkaistiin vuonna 1995. Se oli tarkoitettu sivujen vuorovaikutteisuuden parantamiseen (esimerkiksi lomakkeiden tarkastamisessa selaimessa jo ennen niiden l\u00e4hetyst\u00e4 palvelimelle). Kieli on vuosien varrella uudistunut monelta osin. Kielen standardoinnista vastaa <a href=\"https:\/\/www.ecma-international.org\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ecma International<\/a>, joka on jo vuodesta 1961 alkaen edist\u00e4nyt tieto- ja viestint\u00e4j\u00e4rjestelmien standardointia.<\/p>\n<p>JavaScriptin rakenne kehittyy koko ajan. Standardoinnista vastaa ty\u00f6ryhm\u00e4, joka julkaisee keskim\u00e4\u00e4rin vuosittain uuden version ohjelmointikielen kieliopista. Vuoden 2017 versio tunnetaan nimell\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.ecma-international.org\/publications\/standards\/Ecma-262.htm\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">ECMA-262<\/a> (ECMAScript\u00ae 2017 Language Specification).<\/p>\n<h2>Selaintuki<\/h2>\n<p>Vaikka standardeissa on m\u00e4\u00e4ritelty kielen rakenteet ja ominaisuudet, kaikki selaimet ja laitteet eiv\u00e4t tue kaikkia kielen ominaisuuksia. Eri selainten kehitt\u00e4jill\u00e4 on eri prioriteetit siit\u00e4 ett\u00e4 mit\u00e4 asioita selainten valmistajat tahtovat tukea ensiksi.<\/p>\n<p>Erilaiset ty\u00f6kalut ja verkkopalvelut suoraan selaimissa olevien toimintojen vertailemisessa. <a href=\"https:\/\/caniuse.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Can I use<\/a>\u00a0n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri selainten eroavaisuudet taulukkomuodossa. Siit\u00e4 on apua sek\u00e4 projektien suunnittelijoille kuin my\u00f6s palvelujen teknisille toteuttajille. Ty\u00f6kalut kehittynyt nopeaa vauhtia, joten mahdollisuudet tehd\u00e4 uusia asioita paranevat jatkuvasti.<\/p>\n<p>ECMAScript -standardin lis\u00e4ksi selaimissa on monia <a href=\"https:\/\/www.w3.org\/standards\/webdesign\/script\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">muita rajapintoja<\/a>\u00a0jotka mahdollistavat monipuolisempien palveluiden kehitt\u00e4misen. <a href=\"https:\/\/www.w3.org\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">The World Wide Web Consortium<\/a> (W3C) vastaa osan niist\u00e4 standardoinnista. Selainvalmistajat ovat my\u00f6s aktiivisesti kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uusia tekniikoita ja moni uusista ty\u00f6kaluista ovat jo testik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ennen uusien standardien valmistumista.<\/p>\n<p>Selaimien toimintatavoissa on eroja. Sen takia on kehitetty erilaisia ty\u00f6kaluja (kuten <a href=\"https:\/\/babeljs.io\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Babel<\/a>\u00a0ja <a href=\"https:\/\/www.typescriptlang.org\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">TypeScript<\/a>) jotka mahdollistavat JavaScriptin uusien ominaisuuksien k\u00e4ytt\u00e4misen my\u00f6s osassa vanhemmista selaimista. Kielen kehittyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia tehd\u00e4 nopeampia ja paremmin toimivia ohjelmia ja verkkopalveluita.<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 osa JavaScript-pohjaisista ty\u00f6kaluista levitet\u00e4\u00e4n <a href=\"https:\/\/www.npmjs.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">npm<\/a>\u00a0-nimisen palvelun kautta. Se mahdollistaa uusien ohjelmaversioiden nopean levityksen niit\u00e4 tarvitseville k\u00e4ytt\u00e4jille.<\/p>\n<h2>Haasteet<\/h2>\n<p>JavaScript-pohjaisilla ty\u00f6kaluilla on rakennettu asioita yksitt\u00e4isest\u00e4 lomakkeen tarkastajasta aina mobiilisovelluksiin ja laajoihin palvelinpuolen j\u00e4rjestelmiin saakka. Kielt\u00e4 voi nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s joidenkin IoT -laitteiden ja robottien ohjaamiseen.<\/p>\n<p>Laajat k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet tuovat mukanaan my\u00f6s haasteita. Vaikka ty\u00f6kalut mahdollistavat paljon asioita, tulee entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi mietti\u00e4 ett\u00e4 mit\u00e4 oikeasti ollaan tekem\u00e4ss\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4 haaste on kolmannen osapuolen ty\u00f6kalujen jatkuva kehittyminen ja muuttuminen. Projektien suunnitteluvaiheessa kannattaa mietti\u00e4 onko pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien j\u00e4rjestelmien yll\u00e4pitoon k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. Maailman muuttumista on vaikea ennakoida, mutta siihen voi paremmin varautua miettim\u00e4ll\u00e4 hyvi\u00e4 ty\u00f6tapoja erilaisiin tilanteisiin.<\/p>\n<p>Usein k\u00e4y my\u00f6s niin ett\u00e4 muiden kehitt\u00e4mien ty\u00f6kalujen kehitys hidastuu tai loppuu, syyst\u00e4 tai toisesta. <a href=\"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/open-source\/\">Avoimen l\u00e4hdekoodin<\/a> maailmassa on mahdollista osallistua alkuper\u00e4isen projektin jatkokehitt\u00e4miseen. Moni on antanut ty\u00f6kalunsa avoimesti muille k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n koska tiet\u00e4\u00e4 miten paljon on itse hy\u00f6tynyt muiden tekemist\u00e4 apuv\u00e4lineist\u00e4. Avoimuus teknologian kehityksess\u00e4 mahdollistaa yhteis\u00f6llisen kehitt\u00e4misen, jossa yleisk\u00e4ytt\u00f6isen tekniikan kehityst\u00e4 voidaan tehd\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 motivaattori avoimeen kehitykseen on ymm\u00e4rrys siit\u00e4 ett\u00e4 asiakas yleens\u00e4 maksaa p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4 ett\u00e4 mit\u00e4 palveluilla saadaan aikaan, ei itse yksitt\u00e4isen ty\u00f6kalun l\u00e4hdekoodista. Moni apuv\u00e4line on tehty sen takia alusta asti avoimesti, koska yritykset tiet\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 teknologian maailma muuttuu jatkuvasti niin nopeasti, ett\u00e4 kukaan yritys ei voi olla kaikessa ajantasalla.<\/p>\n<h2>Yhteis\u00f6n merkitys JavaScript-kehityksess\u00e4<\/h2>\n<p>Yhteis\u00f6jen merkitys on suuri sek\u00e4 JavaScript-ty\u00f6kalujen kehittymisess\u00e4 ett\u00e4 niiden oppimisessa. Erilaiset tapahtumat ja verkkopalvelut auttavat ihmisi\u00e4 oppimaan uusia taitoja. Yksi esimerkki yhteis\u00f6llisest\u00e4 oppimateriaalien luomisesta on <a href=\"https:\/\/nodeschool.io\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">NodeSchool<\/a>, jossa sadat ihmiset ovat luoneet kokoelman askel askeleelta etenevi\u00e4 harjoituksia. Niiden avulla moni on l\u00e4hivuosina kehitt\u00e4nyt osaamistaan uusiin asioihin.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 osa avoimen l\u00e4hdekoodin kehityksest\u00e4 tapahtuu keskitetyiss\u00e4 verkkopalveluissa. Esimerkkej\u00e4 yleisimmist\u00e4 ovat mm. <a href=\"https:\/\/github.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">GitHub<\/a>, <a href=\"https:\/\/about.gitlab.com\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">GitLab<\/a> ja <a href=\"https:\/\/bitbucket.org\/product\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Bitbucket<\/a>. Monella n\u00e4ist\u00e4 ulkomaisista palveluntarjoajista on my\u00f6s maksullisia palveluja, mutta p\u00e4\u00e4osa ominaisuuksista on vapaasti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 avoimen l\u00e4hdekoodin projekteille. Samalla palvelut mahdollistavat hyv\u00e4t apuv\u00e4lineet uusien asioiden tekemiseen.<\/p>\n<h2>Avoin l\u00e4hdekoodi yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h2>\n<p>Viestint\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 osa ohjelmistoprojektien toteutusta. Selke\u00e4n viestinn\u00e4n merkitys korostuu hajautetussa sovelluskehityksess\u00e4, jossa moni sovelluksen kehitt\u00e4jist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 on eri puolilla maailmaa. Verkkopalvelut (kuten GitHub) mahdollistavat sek\u00e4 mahdollisten teknisten puutteiden raportoimisen JavaScript-kirjastojen alkuper\u00e4isille kehitt\u00e4jille, sek\u00e4 potentiaalisten korjausten tarjoamisen heille. Muiden tekemi\u00e4 JavaScript-kirjastoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t yritykset voivat edist\u00e4\u00e4 itselleen bisnes-kriittisten ty\u00f6kalujen kehityst\u00e4 sijoittamalla niiden jatkokehitykseen aikaa ja rahaa.<\/p>\n<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 osa maailmassa olevasta avoimen l\u00e4hdekoodin kehityksest\u00e4 tapahtuu yritysten palkkaamien kehitt\u00e4jien toimesta. Monessa tapauksessa yritykset ovat todenneet ett\u00e4 yksitt\u00e4isen yrityksen resurssit eiv\u00e4t riit\u00e4 kaikkeen, joten yritysten teknologiavalintoja tukevien ty\u00f6kalujen kehityst\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 avoimemmin. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa Internetist\u00e4 py\u00f6rii avoimen l\u00e4hdekoodin varassa, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti my\u00f6s yritysten sis\u00e4isiss\u00e4 ty\u00f6kaluissa ja palveluissa.<\/p>\n<h3>Ei vastaus kaikkeen<\/h3>\n<p>Avoin l\u00e4hdekoodi ei ole vastaus kaikkeen, mutta hyvin k\u00e4ytettyn\u00e4 se auttaa yritysten uudistumista. T\u00e4rkeint\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 mitk\u00e4 toiminnot yrityksess\u00e4 ovat liiketoiminnan kannalta keskeisimpi\u00e4. Ohjelmistojen pitk\u00e4n ajan merkitys yrityksiss\u00e4 on usein suurta, mutta niiden elinkaari-ajattelua (<a href=\"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/tuotekehitys-ja-suunnittelu\/\">Lifecycle management<\/a>) ei usein ajatella riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<p>Kyse on isolta osin my\u00f6s l\u00e4hdekoodin omistajuudesta. Erilaiset lisenssit antavat erilaisia oikeuksia avoimen l\u00e4hdekoodin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta asettavat samalla erilaisia reunaehtoja sille miten sit\u00e4 saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Usein vaatimuksena on kolmannen osapuolen ty\u00f6kalujen kehitt\u00e4j\u00e4n nimen sis\u00e4llytt\u00e4minen osaksi tuotteen tai palvelun dokumentaatiota.<\/p>\n<h3>Avoin l\u00e4hdekoodi toiminnan tukena<\/h3>\n<p>Julkishallinto hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 avointa l\u00e4hdekoodia monella tavalla. Sit\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niin verkkojen ja palvelinten yll\u00e4pidossa, kuin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana erilaisia sovelluksia. Suomessa julkishallinto on my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt suosia avoimuutta uusien sovellusten kehityksess\u00e4. Esimerkkej\u00e4 avoimena l\u00e4hdekoodina julkaistuista <a href=\"http:\/\/avoinkoodi.fi\/julkishallinto.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">julkishallinnon palveluista<\/a> l\u00f6ytyy jo monia. My\u00f6s oppilaitokset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet avointa l\u00e4hdekoodia osana toimintansa mahdollistamista.<\/p>\n<p>Avoin l\u00e4hdekoodi on veronmaksajien ja julkishallinnon yhteinen etu, sill\u00e4 se mahdollistaa rajallisten resurssien hy\u00f6dynt\u00e4misen monipuolisemmin. Avoimuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s riski\u00e4 joutumisesta yhden j\u00e4rjestelm\u00e4toimittajan varaan, koska hyvin avattua ty\u00f6kalua voi kehitt\u00e4\u00e4 useampi kuin yksi yritys. Se helpottaa my\u00f6s toimintaa monitoimittajaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joissa osia palveluista ja niiden ominaisuuksista ostetaan eri toteuttajilta.<\/p>\n<h2>JavaScript-kehitys tarjoajayritykset<\/h2>\n<h3>JavaScript-kehityst\u00e4 tarjoavat yritykset ite wikiss\u00e4<\/h3>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.itewiki.fi\/yritykset\/javascript\">JavaScript-kehityst\u00e4 tarjoavat yritykset<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.itewiki.fi\/referenssit\/javascript\">JavaScript-kehityksen referenssit<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.itewiki.fi\/julkaisut\/javascript\">JavaScript-kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t julkaisut<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<h2>Aiheesta muualla<\/h2>\n<ul>\n<li>MDN Web Docs\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/developer.mozilla.org\/en-US\/docs\/Web\/JavaScript\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">JavaScript introduction for developers<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/developer.mozilla.org\/en-US\/docs\/Learn\/JavaScript\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Learning JavaScript<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Kirjoittaja(t):<\/strong><br \/>\n<em><a href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/in\/autiomaa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Daniel Schildt<\/a>, Front-end developer<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>JavaScript on yksi maailman eniten k\u00e4ytetyist\u00e4 ohjelmointikielist\u00e4. Monet merkitt\u00e4vist\u00e4 verkkopalveluista on rakennettu sen avulla, vaikka samassa projektissa olisi k\u00e4ytetty my\u00f6s muita ty\u00f6kaluja. JavaScript on yleisnimi monelle kielelle Ensimm\u00e4inen versio JavaScriptist\u00e4 julkaistiin vuonna 1995. Se oli tarkoitettu sivujen vuorovaikutteisuuden parantamiseen (esimerkiksi lomakkeiden tarkastamisessa selaimessa jo ennen niiden l\u00e4hetyst\u00e4 palvelimelle). Kieli on vuosien varrella uudistunut monelta osin. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1094,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[73],"tags":[],"class_list":["post-1079","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-teknologiat","has_thumb"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1079"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1079\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1094"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1079"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1079"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/opas\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1079"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}