{"id":17622,"date":"2020-06-17T08:56:13","date_gmt":"2020-06-17T05:56:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/?p=17622"},"modified":"2021-03-17T07:46:55","modified_gmt":"2021-03-17T05:46:55","slug":"maailman-ensimmainen-ohjelmoija-ada-lovelace-oli-aatelinen-joka-suunnitteli-lentavaa-laitetta-ja-pohti-tekoalya","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/2020\/06\/maailman-ensimmainen-ohjelmoija-ada-lovelace-oli-aatelinen-joka-suunnitteli-lentavaa-laitetta-ja-pohti-tekoalya\/","title":{"rendered":"Maailman ensimm\u00e4inen ohjelmoija Ada Lovelace oli aatelinen, joka suunnitteli lent\u00e4v\u00e4\u00e4 laitetta ja pohti teko\u00e4ly\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-weight: 400;\">Joulukuussa 1815 nykyisen Lontoon alueella runoilija <\/span><b>lordi Byronin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> ja h\u00e4nen vaimonsa <\/span><b>Annabella Milbanken<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> perheeseen syntyi tyt\u00e4r, <\/span><b>Augusta Ada Byron<\/b><span style=\"font-weight: 400;\">. Lapsen saaminen ei korjannut vanhempien liitoksistaan narisevaa avioliittoa ja vain muutama viikko my\u00f6hemmin Annabella j\u00e4tti miehens\u00e4. Ulkomaille l\u00e4htenyt lordi Byron ei koskaan oppinut tuntemaan lastaan, josta my\u00f6hemmin kasvoi maailman ensimm\u00e4isen tietokoneohjelman kehitt\u00e4j\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Teollisen vallankumouksen kynnyksell\u00e4 syntynyt Ada Lovelace kiinnostui tekniikasta jo varhain. 1800-luvulla matematiikan ajateltiin olevan l\u00e4hinn\u00e4 miesten heini\u00e4, mutta Annabella kannusti tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n tutustumaan sen maailmaan. Tiukaksi kasvattajaksi luonnehdittu Annabella palkkasi Adalle vuosien saatossa useita kotiopettajia, joista vain harvan kerrotaan t\u00e4ytt\u00e4neen heille asetetut tiukat kriteerit matemaattisesta osaamisesta.\u00a0<\/span><\/p>\n<blockquote>\n<h3><span style=\"color: #000080;\">&#8221;<span style=\"font-weight: 400;\">Lovelacen oppi-is\u00e4ksi nousi matemaatikko <\/span>Charles Babbage<span style=\"font-weight: 400;\">, jonka h\u00e4n tapasi ollessaan vasta 17-vuotias.&#8221;<\/span><\/span><\/h3>\n<\/blockquote>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Lopulta Lovelacen oppi-is\u00e4ksi nousi matemaatikko <\/span><b>Charles Babbage<\/b><span style=\"font-weight: 400;\">, jonka h\u00e4n tapasi ollessaan vasta 17-vuotias. Yli 20 vuoden ik\u00e4ero ei ollut este pitk\u00e4lle yst\u00e4vyydelle, joka lopulta muutti Lovelacen el\u00e4m\u00e4n.<\/span><\/p>\n<h2><b>K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n merkinn\u00e4t syntyv\u00e4t<\/b><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Babbage visioi laitteita, jotka sittemmin toimivat esikuvina moderneille tietokoneille. Lovelacelle h\u00e4n esitteli mekaanisen yleistietokoneen eli analyyttisen koneen periaatteen, ja vuosien saatossa Ada tutustui laitteen kehitysty\u00f6h\u00f6n l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Perhe-el\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 yst\u00e4vysten yhteisty\u00f6h\u00f6n tuli kuitenkin katkos. Ada avioitui vuonna 1835 entisen opettajansa <\/span><b>William Kingin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> kanssa. H\u00e4n sai aatelisarvonsa, Lovelacen kreivit\u00e4r, juuri miehens\u00e4 kautta. Kingi\u00e4 voisi luonnehtia moderniksi mieheksi, sill\u00e4 aikakaudelle ep\u00e4tyypillisesti h\u00e4n tuki vaimonsa opiskelua. Synnytetty\u00e4\u00e4n pariskunnan kolme lasta, Lovelacen kaipuu takaisin matematiikan pariin kasvoikin riitt\u00e4v\u00e4n suureksi ja h\u00e4n palkkasi itselleen uuden opettajan.<\/span><\/p>\n<blockquote>\n<h3><span style=\"color: #000080;\">&#8221;<span style=\"font-weight: 400;\">Lovelace tunsi koneen paljon paremmin kuin Menabrea, joten h\u00e4n pyrki korjaamaan kaikki artikkelin virheet omilla viittauksillaan.&#8221;<\/span><\/span><\/h3>\n<\/blockquote>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">1840-luvun alkupuolella Babbage luennoi visioimastaan koneesta Torinon yliopistossa. Kun yleis\u00f6ss\u00e4 istuneen italialaisen insin\u00f6\u00f6rin <\/span><b>Luigi Menabrean<\/b> <span style=\"font-weight: 400;\">aiheesta tekem\u00e4t muistiinpanot julkaistiin ranskaksi, pyydettiin kielitaitoista Lovelacea k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n artikkeli, jotta tutkimus saisi julkisuutta my\u00f6s sen kotimaassa Englannissa.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Lovelace tunsi koneen paljon paremmin kuin Menabrea, joten h\u00e4n pyrki korjaamaan kaikki artikkelin virheet omilla viittauksillaan. N\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen Babbagelle, t\u00e4m\u00e4 kehotti h\u00e4nt\u00e4 lis\u00e4muistiinpanojen tekemiseen.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Ty\u00f6n valmistuttua vuonna 1843 artikkelin pituus oli kolminkertaistunut alkuper\u00e4isest\u00e4. Lovelacen <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n merkinn\u00e4t<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">\u00a0(eng. Notes by the Translator) olivat syntyneet.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Babbagen ajatuksissa analytiittinen kone hoiti laskuteht\u00e4vi\u00e4, mutta Lovelace oli ymm\u00e4rt\u00e4nyt sen laajemman potentiaalin. H\u00e4n uskoi, ett\u00e4 kone pystyisi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tahansa symboleiksi muutettua tietoa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kuuluisimmassa muistiinpanossaan Lovelace kuvaa tarkasti maailman ensimm\u00e4isen\u00e4 pidetyn tietokoneohjelman, joka laskee Bernoullin lukuja. Samassa yhteydess\u00e4 h\u00e4n pohtii my\u00f6s teko\u00e4ly\u00e4. My\u00f6hemmin n\u00e4ihin huomioihin viittasi sen varsinaisiin keksij\u00f6ihin luettu <\/span><b>Alan Turing<\/b><span style=\"font-weight: 400;\">.<\/span><\/p>\n<h2><b>El\u00e4m\u00e4\u00e4 varjostivat sairaudet<\/b><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">BBC:n dokumentissa <\/span><em>Calculating Ada: The Countess of Computing<\/em><span style=\"font-weight: 400;\"> matemaatikko <\/span><b>Hannah Fry<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> luonnehtii <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n merkint\u00f6j\u00e4<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\"> yhdeksi tieteen historian upeimmista teksteist\u00e4. Lovelace tunnetaankin ennen kaikkea t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">H\u00e4n oli kuitenkin kiinnostunut monista tieteenaloista ja ehti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana visioida muun muassa h\u00f6yryk\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 lent\u00e4v\u00e4\u00e4 laitetta lintujen anatomiaa ja lentokyky\u00e4 tutkimalla. H\u00e4nen kirjoituksistaan l\u00f6ytyy my\u00f6s pohdintoja niin rautateist\u00e4 kuin el\u00e4inten \u00e4lykkyydest\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Innovoiva mieli oli kuitenkin saanut taakakseen hauraan kehon. Useat l\u00e4hteet kertovat Lovelacen sairastelleen l\u00e4pi elinik\u00e4ns\u00e4. Lopulta h\u00e4nen kohtalokseen koitui kohtusy\u00f6p\u00e4 vain 36 vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Lovelacen ty\u00f6n vaikutus modernille tietojenk\u00e4sittelytieteelle ja tekniikalle tunnustettiin laajasti vasta paljon h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen. Nykyisin lokakuun toinen tiistai on nimetty Ada Lovelacen p\u00e4iv\u00e4ksi. Silloin juhlitaan tekniikan alan naisia.<\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">L\u00e4hteet: <\/span><a href=\"https:\/\/www.britannica.com\/biography\/Ada-Lovelace\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><span style=\"font-weight: 400;\">Encyclopedia Britannica <\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, Calculating Ada: The Countess of Computing -dokumentti (BBC), <\/span><a href=\"https:\/\/findingada.com\/shop\/a-passion-for-science-stories-of-discovery-and-invention\/ada-lovelace-victorian-computing-visionary\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><span style=\"font-weight: 400;\">Ada Lovelace: Victorian computing visionary<\/span><\/a><span style=\"font-weight: 400;\">, <\/span><a href=\"https:\/\/agricolaverkko.fi\/tietosanomat\/ada-lovelacen-sivukommentista-syntyi-tietokone\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\"><span style=\"font-weight: 400;\">Ada Lovelacen sivukommenteista syntyi tietokone<\/span><\/a><\/p>\n<p>Kansikuva: Alfred Edward Chalon maalaus\/Science Museum Group via Wikimedia Commons<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Joulukuussa 1815 nykyisen Lontoon alueella runoilija lordi Byronin ja h\u00e4nen vaimonsa Annabella Milbanken perheeseen syntyi tyt\u00e4r, Augusta Ada Byron. Lapsen saaminen ei korjannut vanhempien liitoksistaan narisevaa avioliittoa ja vain muutama viikko my\u00f6hemmin Annabella j\u00e4tti miehens\u00e4. Ulkomaille l\u00e4htenyt lordi Byron ei koskaan oppinut tuntemaan lastaan, josta my\u00f6hemmin kasvoi maailman ensimm\u00e4isen tietokoneohjelman kehitt\u00e4j\u00e4. Teollisen vallankumouksen kynnyksell\u00e4 syntynyt [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":37,"featured_media":17623,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1540,173,67,187,1],"tags":[3115,3118,3117,3116,3119],"class_list":["post-17622","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ai-tekoaly","category-digitalisaatio-2","category-esittelyssa","category-ohjelmistokehitys-it-palvelut","category-yleinen","tag-ada-lovelace","tag-analyyttiinen-kone","tag-charles-babbage","tag-maailman-ensimmainen-tietokoneohjelma","tag-tietotekniikan-historia","artikkelien-tyypit-asiantuntijakirjoitukset"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17622","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/37"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17622"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17622\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19762,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17622\/revisions\/19762"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/17623"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17622"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17622"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.itewiki.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17622"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}