Dataohjautuva liiketoiminta oli valokeilassa 9.12.2021 järjestetyn Business Data Forumin aamupäivän paneelikeskusteluissa. Dataa syntyy päivittäin isoja määriä, joten yrityksissä pyritään tarkastelemaan kriittisesti sitä, millaista dataa liiketoiminnan kehittämiseksi tarvitaan.

Dataa syntyy niin paljon, ettei kaikkea pystytä käytännössä keräämään talteen. Asiakastarpeet ohjaavat paljon ja sitä kautta lähdetään miettimään, miten dataa saadaan hyödynnettyä. Toki tämä toimii toiseenkin suuntaan: yleensä kun tehdään jotain, syntyy uusia tarpeita kerätä dataa, Ponssen IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen kertoi.

Soinisen kanssa samassa paneelissa keskustelivat Verkkokauppa.comin teknologiajohtaja Jyrki Tulokas ja SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström, jotka olivat pitkälti samoilla linjoilla.

– Vähittäiskaupassa dataa syntyy hurjia määriä todella isojen transaktiomäärien takia. Olemme tilanteessa, jossa on kerätty vähemmän dataa kuin mitä tulemme keräämään tulevaisuudessa sekä omasta että asiakkaiden toiminnasta. Asiakkailta datan kerääminen pitää aina luvittaa, joten siinä mielessä ei voi kerätä enempää kuin tarvitsee, Nyström sanoi.

Verkkokauppa.comilla on ollut käytössä yhtiön itse kehittämä järjestelmä jo yli parikymmentä vuotta, joten historiadataa on olemassa pitkältä ajalta. Tulokas kommentoi, että datan laajamittaisempi hyödyntäminen on noussut tapetille kuitenkin vasta viime vuosina. Myös liiketoiminnan kyvykkyys datan hyödyntämiseen vaihtelee jonkin verran.

– Menemme usein juttelemaan liiketoiminnan kanssa siitä, mitä tarpeita heillä on. Onneksi olemme yhtiönä siinä tilanteessa, että voimme tarjota hyötyjä ja yhdessä miettiä, mitä voitaisiin tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi ennustamisen saralla, hän kertoi.

Ihmiset ovat tottumassa datan keräämiseen

Kaupan alalla loppuvuosi on kiivasta myyntiaikaa. Vasta muutama vuosi sitten ryminällä Suomeen rantautunut Black Friday kasvattaa vuosi vuodelta merkitystään ja toimii lähtölaukauksena myös joulukaupalle. Kysynnän ennustaminen onnistuu datan avulla, joskaan ei aivan ilman haasteita.

– Tänä päivänä kuluttajien käyttäytyminen vaihtelee vuosittain, ja tämmöisessä tilanteessa kuin nyt ollaan sitä on historiadatasta hankala ennustaa. Toki rinnalle voi tuoda jotain muuta dataa, joka voi auttaa ennustamisessa. Se on nykypäivän analytiikkaa, että omaa dataa rikastetaan ulkopuolisella datalla, Tulokas kertoi.

Se on nykypäivän analytiikkaa, että omaa dataa rikastetaan ulkopuolisella datalla.”

– Aina on tiettyjä tuotteita, jotka ovat hittejä. Muuttujia on kuitenkin niin paljon, ettei pelkän historian perusteella voi ennustaa, miten käy. Data kuitenkin tuo ennustamiseen tarkkuutta ja parantaa toimintaa jonkin verran, Nyström komppasi.

Tapahtuman toisena juontaja toiminut futuristi Elina Hiltunen pohti, olemmeko jo lähellä tilannetta, jossa kauppa pystyy ennakoimaan kuluttajan tarpeen ja toimittamaan hänelle uusia tuotteita ennen kuin edelliset ovat edes loppuneet. Kävi ilmi, että Ponssella tämänkaltaista ennakointia pystytään jo tekemään.

– Pystymme aika hyvin ennakoimaan metsäkoneesta tulevan datan perusteella esimerkiksi varaosien tarvetta, Soininen vastasi. 

Tulokas kertoi, että teknisesti asia olisi tehtävissä myös kaupan alalla. Hänen mielestään asiaan vaikuttaa enemmän kuluttajakäyttäytyminen: kaikki eivät välttämättä tällaista palvelua haluaisi. 

– Kysymys on enemmän siitä, milloin löydetään toimivia malleja, joissa liiketoiminnan kannattavuus, ihmisen tarve ja tekninen ratkaisu kohtaavat, Nyström jatkoi.

Panelistit arvelivat, että ihmiset ovat pikkuhiljaa tottumassa datan keräämiseen, kunhan se tehdään tietosuojaa kunnioittaen ja säädöksiä noudattaen. Soinisen mukaan Ponssen asiakkaat jopa vaativat datan keräämistä.

Entistä pienemmät asiakasryhmät vaativat dataa ja integraatioita.”

– Metsäkonetta on vaikea myydä, jos ei pystytä keräämään dataa. Entistä pienemmät asiakasryhmät vaativat dataa ja integraatioita, eli haluavat hyödyntää dataa oman toiminnan kehittämisessä. Toki tulee ottaa huomioon henkilötietolainsäädäntö, ja dataan pääsyä tulee pystyä teknisesti rajaamaan, hän kertoi.

Ymmärrys datan mahdollisuuksista kasvaa

Kolmikko uskoi datan analysoinnin perusosaamisen olevan tulevaisuudessa jollain tapaa osa jokaisen asiantuntijan työnkuvaa. Kovan teknisen osaamisen data-analyytikoista on kuitenkin pulaa. Pahimmillaan osaajien puute tulee rajoittamaan yritysten kehitystä. Ymmärrys datan mahdollisuuksista näet kasvaa koko ajan.

Nyströmin mukaan toisille tiimeille data on toki edelleen raportoinnin työkalu, mutta kehittyneimmät tiimit ymmärtävät sen olevan myös automaation lähde. Tulokas puolestaan painotti keskitetyn ymmärryksen rakentamista ja datan nostamista koko liiketoimintastrategian keskiöön.

– Yrityksessä olisi hyvä olla joku, joka päivittäin miettii, miten dataa hyödynnetään ja rakentaa yrityksen sisällä verkoston, jossa mahdollisuuksia käydään läpi liiketoiminnan kanssa. Kaikki lähtee siitä, että strategiassa ajetaan voimakkaasti sitä, mitä datalta halutaan ja miten sitä halutaan hyödyntää, hän sanoi.

Data osaksi strategiaa

Lavalle seuraavaksi saapuneet keskustelijat jatkoivat syventymistä aiheeseen: miten data tuodaan strategiatyön keskiöön? Microsoftin Business Applications Sales Executive Oona Vanhanen heitti ilmoille talo-vertauksen.

–  Yritys on vähän kuin talo. Talon eri huoneet ovat yrityksen eri funktioita. Jotta data saadaan strategian keskiöön, sen täytyy virrata vesiputkissa ja sähköjohdoissa jokaiseen huoneeseen. Data ei voi jäädä yläkertaan tai kellarikerrokseen, vaan täytyy tunnistaa se, miten lisätään dataintensiivisyyttä läpi organisaation. Se on yksi askel, mistä lähteä liikkeelle, hän sanoi.

OP:n Head of Artificial Intelligence Antti Myllymäki kertoi, että heidän organisaatiossaan tiedon hyödyntämisen historia on lähtenyt ihmisen päätöksenteon tukemisesta. OP:n strategiassa dataohjautuvuus on näkynyt viime vuosina muun muassa erilaisina kokeiluina, joiden hyötyjä on mitattu. Myllymäen mukaan esimerkiksi ennustavan analytiikan tapaukset alkavat pikkuhiljaa lisääntymään.

”Täytyy tunnistaa se, miten lisätään dataintensiivisyyttä läpi organisaation.”

Kemiran liiketoimintastrategiassa näkyvät datan sijasta analytiikka ja siihen liittyvät palvelut. Yhtiössä panostetaan kuitenkin vahvasti siihen, että itse data ja analytiikka -strategia ymmärrettäisiin kaikissa funktioissa mahdollisimman hyvin.

Ymmärrys siitä, miten pystytään toteuttamaan liiketoimintastrategian asioita datan avulla. Siihen olemme viime vuodet keskittyneet ja kirkastaneet sitä sanomaa ympäri organisaatiota, Kemiran Head of Data and Analytics Kristiina Tiilas kertoi.

Uusia palveluita syntyy

Neljäntenä panelistina mukana ollut Koneen Chief Analytics Officer Maija Hovila kertoi, että Koneen alkuvuodesta uudistetussa strategiassa data on keskeisessä roolissa. Prosessin hän sanoi olleen pitkä ja vaatineen paljon keskusteluja. Niiden pohjalta oli kuitenkin vahvistunut käsitys siitä, että data on monessa asiassa aivan keskiössä.

– Data on muuttanut strategiaa isosti. Kun uudistimme sitä, katsoimme ulkoiset tekijät, kuten mihin maailma on menossa älykaupunkien osalta, ja sisäiset kyvykkyydet. Näiden yhdistäminen vei eteenpäin strategisia valintoja, Hovila sanoi.

Megatrendejä seuraavat muutkin. Koska myös asiakasyritykset pyrkivät hyödyntämään dataa oman liiketoimintansa kehittämiseksi, on yhtiöillä mahdollisuus luoda datan ympärille kokonaan uusia palveluja. 

– Meillä on strategisena tavoitteena kasvattaa data- ja analytiikkapalveluita, joita toimitamme asiakkaille, Tiilas kertoi Keriman tavoitteista.

Lopuksi yleisöstä kysyttiin, onko edes oikein ajatella datan olevan strategian keskiössä vai pitäisikö keskiöön nostaa juuri analyysi ja automaatio.

– Asiakas on keskiössä. Sen mitä yritys tavoittelee, täytyy lähteä asiakaskeskeisyydestä, ja data tulee sen tueksi, Vanhanen totesi.

 

Kansikuva: Tapahtuma järjestettiin Helsingin Wanhassa Satamassa ja live streamin kautta / Professio