Vuosi 2025 on ylittänyt puolenvälin ja suunta alkaa olla selvä: tekoäly ei ole enää vain teknologiahankkeiden marginaalinen kokeilu, vaan se muuttaa jo konkreettisesti tapaa, jolla yritykset toimivat, palvelevat asiakkaitaan ja tekevät päätöksiä.
Näin ainakin niiden yritysten osalta, jotka AI-junaan ovat päättäneet hypätä.
Digian toimitusjohtajan Timo Levorannan mukaan tilanne vaatii uutta asennetta yritysjohdolta: tekoälyn mahdollisuudet on ymmärrettävä samalla vakavuudella kuin talouden perusasiat.
”Automaatio ja tekoäly ovat digitalisaation seuraava vaihe ja vääjäämätön suunta. Ne tulevat yhä vahvemmin osaksi käytännössä kaikkia prosesseja ja palveluja”, kuvaa Levoranta.
Kyse ei hänen mukaansa ole vain teknisestä osaamisesta, vaan siitä, miten tekoäly tuodaan osaksi liiketoiminnan ydintä ja miten siitä saadaan mitattavaa hyötyä. Suurin haaste on usein se, että kokeiluista ei osata edetä tuotantoon. Digialaisten kokemuksen mukaan juuri tämän kynnyksen ylittämisessä kokeneet toimijat voivat tarjota ratkaisevaa apua.
Levoranta on seurannut läheltä, miten nopeasti tekoälyn hyödyntäminen on edennyt ja miten sen vaikutukset näkyvät eri toimialoilla. Hän korostaa, että tekoälyn käytännön sovelluksista alkaa kertyä jo merkittäviä tuloksia.
Konkreettisia hyötyjä tekoälystä
Yksi esimerkki tekoälyn soveltamisessa liiketoimintaprosessien digitalisaatioon löytyy vakuutus- ja finanssialalta.
Vuoden vakuutusmeklariyhtiö vuonna 2024, Söderberg & Partners, halusi tehostaa vakuutuskirjojen käsittelyä. Digian toteutti vastauksena tarpeeseen tekoälyratkaisun, joka on osoittautunut myös tehokkaaksi: automaatio hoitaa jopa 80–95 prosenttia työstä valmiiksi asiantuntijoiden tarkistettavaksi. Tulos on ollut kaksinkertainen: käsittelyprosessit nopeutuivat merkittävästi ja samalla henkilöstön työkuorma keveni.
”Automaatio ja tekoäly ovat digitalisaation seuraava vaihe ja vääjäämätön suunta. Ne tulevat yhä vahvemmin osaksi käytännössä kaikkia prosesseja ja palveluja”, Levoranta kiteyttää.
Kolme suurta muutosta tekoälyn hyödyntämisessä vuonna 2025
Levoranta nostaa esiin kolme merkittävää kehityssuuntaa, jotka muovaavat tekoälyn roolia tänä vuonna.
- Itsenäiset AI-agentit
AI-agentit alkavat hoitaa tehtäviä ihmisen puolesta, mikä mahdollistaa organisaatioiden toimintojen osittaisen tai kokonaisen automatisoinnin. Tämä avaa valtavia mahdollisuuksia tuottavuuden kasvulle.
”On kuitenkin aina valittava oikea työväline oikeaan paikkaan. Esimerkiksi ohjelmistorobotiikan ja tekoälymallien yhdistelmä on monissa tapauksissa puhdasta AI-agenttimallia sopivampi vaihtoehto”, Levoranta huomauttaa.
2. Uusien tekoälymallien vyöry markkinoille
Yleiskäyttöisten mallien rinnalle on syntynyt lukemattomia erikoistuneita ratkaisuja. Tämä monipuolistaa käyttömahdollisuuksia, mutta tekee samalla tekoälymaisemasta entistä monimutkaisemman.
3. Luonnollinen vuorovaikutus järjestelmien kanssa
Käyttötapa on muuttumassa. Järjestelmiä ei enää hallita vain lomakkeilla ja painikkeilla, vaan niitä ohjataan yhä useammin keskustelemalla. Esimerkiksi Digian Envision-toiminnanohjausjärjestelmässä myyntitilauksen voi jatkossa luoda yksinkertaisesti sanomalla yhden lauseen tekoälylle. Samalla tavalla voidaan hakea asiakastietoja luonnollisella kielellä, mikä nopeuttaa arjen työtä. Ensimmäiset käyttäjät pääsevät kokeilemaan tekoälyavustajaa jo syksyllä.
”Ihmisen ja tekoälyn symbioosi työelämässä on alkanut, kuten totesimme jo visiossamme ja strategiassamme vuosille 2020–22. Se tuo ihmisille vaatimuksia, mutta myös mahdollisuuksia oppia uutta”, Levoranta sanoo.
Johdon on nähtävä mahdollisuudet ja realiteetit
Timo Levorannan mukaan yritysjohdon on tänä päivänä hallittava tekoälyn perusasiat samalla tavalla kuin talouslukujen tulkinta. Lisäksi organisaatioiden täytyy varmistaa, että niiden it- ja data-arkkitehtuuri tukee tekoälyn hyödyntämistä.
Hän kuitenkin huomauttaa, että nykyinen keskustelu on usein polarisoitunutta. Yhtäällä korostetaan liikaa teknologiaa, toisaalla liikutaan liian pehmeällä ja epämääräisellä tasolla. Paras näkökulma löytyy liiketoiminnan tarpeista ja siitä, miten tekoäly tuo konkreettista lisäarvoa.
”Yritysten viesti on, että sanokaa meille selvällä suomella, mitä tekoälyssä pitää tehdä”, Levoranta tiivistää.
Käytännön tapoja päästä alkuun
Levorannan mukaan yritykset hyötyvät selkeistä toimintamalleista. Yksi tehokas tapa on perustaa osaamiskeskus, joka systemaattisesti kehittää tekoälyhankkeita ja vie ne kokeiluista jatkuvaan käyttöön. Esimerkiksi Traficomin AI-kokeilutoimisto on tällainen Digian toteuttama ratkaisu.
Digian Timo Levoranta jäsentää tekoälyn hyödyntämistä liiketoimintaprosessien digitalisoinnissa.
Hyviä tuloksia on saatu myös johdolle suunnatuista työpajoista. Niissä kartoitetaan ensin tekoälyn tämänhetkiset mahdollisuudet ja etsitään organisaatiolle sopivimmat sovelluskohteet. Tämän jälkeen toteutetaan nopeasti prototyyppi, jotta potentiaali voidaan testata käytännössä.
Tärkeintä on päästä tuotantoon – turvallisesti
Levoranta korostaa, että tekoälyhankkeiden on johdettava aitoon käyttöön, ei vain kokeiluihin.
”Kannattaa haastaa varsinkin it- ja liiketoimintajohtoa siitä, miten tekoälyä aiotaan hyödyntää ja tuoda arkeen. Jos tähän ei saa ymmärrettäviä vastauksia, ei kannata hirveästi odotella vaan hakea ulkopuolista apua tekoälykehitykseen. Se on muutenkin lähes aina hyvä idea oman kiireisen organisaation tueksi, sillä tällaisessa muutostilanteessa uudet asiat jäävät helposti arjen kiireiden jalkoihin.”
Samalla hän muistuttaa, että tekoälyyn liittyy myös riskejä.
”Tekoälyyn liittyy tiettyjä riskejä. Esimerkiksi dataa saattaa lähteä karkuun. Tekoälyn kokeilut täytyy siksi tehdä johdetusti ja sellaisten henkilöiden ohjaamana, jotka ymmärtävät riittävästi lainsäädäntöä ja turvallisuusnäkökohtia. Se että kaikki kokeilevat villisti, ei ole hyvä idea.”
Lopuksi Levoranta painottaa, että hyötyjä syntyy vasta, kun tekoälyratkaisut integroidaan osaksi arkea ja jatkuvia it-palveluita.
”Tekoälyssä ei voi olla kyse vain siitä, että tehdään kokeiluja. Sekin on hyvä, mutta vastuuhenkilöiltä ja kumppaneilta pitää vaatia vastauksia siihen, miten tekoälyratkaisuja viedään tuotantoon ja osaksi jatkuvia it-palveluita. On tärkeää muistaa, että tekoälyratkaisuista ei saada hyötyä ennen kuin ne ovat operatiivisessa käytössä”, Levoranta kannustaa.
