Ohjelmistokehitys on paljon muutakin kuin koodin kirjoittamista Se on ongelmanratkaisua, ihmisten välistä yhteistyötä ja lopulta liiketoiminnan tukemista teknologian avulla. 

Miksi ohjelmistokehittäjän pitäisi ymmärtää bisnestä? Miksei pelkkä tekninen osaaminen riitä?

Tähän kysymykseen pureudumme Rakettitieteen toimitusjohtajan Juha Huttusen kanssa. Huttunen johtaa 56 asiantuntijan ohjelmistokonsulttitaloa Rakettitiedettä, joka tunnetaan senior-tason ohjelmistokonsulteistaan. 

“Kaikki meillä työskentelevät asiantuntijat ovat multitalentteja ja tehneet todella monenlaisia ohjelmistoprojekteja”, Huttunen kuvaa rakettitieteilijöiden joukkoa.

Huttunen tuo kulmia siihen, miksi liiketoiminnan ymmärrys on ohjelmistokehityksessä kriittistä, ja miten se vaikuttaa kehittäjän ja asiakkaan väliseen yhteistyöhön.

Kokenut devaaja ei vain ota käskyjä vastaan vaan tuo uusia kulmia kehityshankkeeseen

Huttusen mukaan kysymys on sinänsä yksinkertainen. “Jos ohjelmistokehittäjä ei ymmärrä bisnestä, hän vain tekee, mitä muut ajattelevat. Samaan aikaan liiketoiminta toimii usein startupin tapaan ja haluaa päästä nopeasti tutkimaan konseptin toimintakykyä markkinoilla. Siksi parhaat päätökset ovat usein sellaisia, ettei tiettyä toimintoa tehdä”, hän kuvaa.

”Jos ohjelmistokehittäjä ei ymmärrä bisnestä, hän vain tekee, mitä muut ajattelevat”

Liiketoimintaa ymmärtävä ohjelmistokehittäjä osaa painaa jarrua, jos kokee, että kehityksessä ollaan menossa väärään suuntaan.

Ohjelmistokehittäjien ratkaisut voivat joko edistää tai hidastaa yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Ja digitalisaatiokentässä suuntia, joihin voidaan lähteä, on loputtomiin. Pohjimmiltaan ohjelmistokehittäjän riittävä liiketoimintaymmärrys tuo varmuutta siihen, että kehitetään oikeaa asiaa. 

Huttusen mukaan ohjelmistokehittäjän ei tarvitse ymmärtää ratkaistavaa haastetta erittäin syvällisesti – vaan asiakastarpeen kautta. 

“Kaikki lähtee kehitettävän tuotteen ymmärtämisestä. Hahmotellaan sitä, miten toiminnon x kehittäminen vaikuttaa lopputulokseen”, Huttunen pohtii. 

Ohjelmistokonsultteja välittävän Rakettitieteen toimitusjohtaja Juha Huttunen työn touhussa.

 

Hän tekee kehityskontekstissa jaon startupien ja suurempien yritysten toiminnan välille. Startupeissa yleensä kaikki ymmärtävät liiketoimintaa ja kehitettävää palvelua, siinä missä pidempään markkinassa toimineissa yrityksissä on eriytyneempiä toimintoja, joiden asiantuntijat ovat syvemmällä tietyn prosessin kehittämisessä. 

“Isommissa firmoissa on pakko tehdä enemmän työnjakoa, ja eri asioihin on omat osaajansa.” 

Oli kyseessä sitten nuori startup tai pidempään markkinassa toiminut globaali toimija, ohjelmistokehittäjän liiketoimintaosaaminen tarkoittaa loppupeleissä yhtä asiaa: säästöjä asiakkaalle.

“Parhaimmillaan liiketoimintakokemus tarkoittaa, että säästetään fyrkkaa. Kun kehittäjällä on kokemusta liiketoimintapuolesta, hän osaa aina priorisoida tekemistä paremmin. Se juontaa muun muassa siitä, että tällaiset tekijät osaavat katsoa pidemmälle kehitettävän toiminnon vaikutusta kokonaisuuteen. Se on tärkein asia, mitä liiketoimintakokemus tuo.” 

Huttusen mukaan asiassa ei ole kyse mistään rakettitieteestä.

“Jokaisen yhtään pidempään ohjelmistoalalla olleen pitäisi tietää nämä asiat, mutta silti tähän miinaan astutaan.”

Miinaan astumisella Huttunen viittaa tilanteeseen, jossa liiketoiminnan toiveita ei kyseenalaisteta riittävästi molemmat puolet ymmärtävän teknisen toteuttajan puolelta, jolloin lähdetään kehittämään lähtökohtaisesti vääriä asioita.

“Sitten luetaan uutisista, että tämä ja tämä julkinen toimija on hassannut kaksi miljoonaa euroa epäonnistuneeseen it-hankkeeseen”, Huttunen konkretisoi pieleen mennneen hankkeen lopputulemaa. 

Sitä, kuinka usein näihin miinoihin ajetaan yksityisellä sektorilla, tarina ei kerro, mutta todennäköistä on, että yritystenkään ohjelmistoprojektit eivät ole suojassa vastaavilta ongelmilta.

Mitä liiketoimintaorientoituneelta ohjelmistokehittäjältä vaaditaan?

Mitä liiketoimintaorientoituneelta ohjelmistokehittäjältä sitten vaaditaan?

“Uteliaisuutta”, kuuluu Huttusen ensimmäinen vastaus. “Uteliaisuus on vähimmäisvaatimus. Sitten osa kehittäjistä on liiketoimintapuolen kanssa kuin kala vedessä. Tällaisia tyyppejä tarvitaan esimerkiksi CTO-rooleihin.” 

“Uteliaisuus on vähimmäisvaatimus”

Käytännössä Rakettitieteellä asian tärkeys näkyy siinä, että yrityksessä pyritään löytämään sellaisia kehittäjiä, joilla on kiinnostusta myös liiketoiminnan puolelle. 

Myös asiakkaan kiinnostus “pellin alle” parantaa kommunikaatiota ja ymmärrystä toteutettavasta hankkeesta.  

Avainasia on molemminpuolinen luottamus. 

“Yksinkertaistettuna asiakkaan liiketoimintaedustajan ja ohjelmistokehittäjän pitää luottaa toisiinsa. Mitä paremmin ymmärtää toisen kieltä, sitä parempaan lopputulokseen päästään”, Huttunen kuvaa. 

Pieni liike työpäivän aikana tukee myös ajatustyötä. Myös paineiden purku on sallittua!

 

Hänen mukaansa kehittäjän pitää voida luottaa siihen, että liiketoiminnan edustaja tekee oikean päätöksen bisneksen kannalta ja toisaalta liiketoiminnan pitää tietää, että kehittäjä uskaltaa olla rehellinen siitä, miten asiat todella ovat. Kun asiantuntijat tietävät, ettei heitä heitetä busiin alle yksittäisistä haasteista, syntyy psykologinen turvallisuus. Rehellinen ja avoin ohjelmistokonsultti lisää luottamusta siihen, että tehdään oikeita asioita eikä esimerkiksi sellaisia, jotka tuottaisivat eniten laskutettavia tunteja digitalisaatiokumppanille.

Vain kokemus auttaa toisen puolen ymmärtämisessä.

“Ne virheet pitää tehdä nuorena. Itsekin kuvittelin nuorempana tietäväni kaiken. Mutta silloin ei vielä välttämättä ymmärrä, että on fiksumpaa tehdä asia kokonaisuuden kannalta eikä yksittäisen teknisen ratkaisun kannalta. Voi ottaa kymmenen vuotta, että altistuu riittävästi; toiset oppivat nopeammin, toiset hitaammin.”

Juha Huttunen nostaa esille myös sen faktan, että kokenut ohjelmistokehittäjä tuo projektiin mukanaan kokemuksen useista asiakasprojekteista. 

“Asiakkaan liiketoiminta on voinut työskennellä samalla toimialalla esimerkiksi keskimäärin viisi vuotta. Ohjelmistokonsultti on voinut samassa ajassa ratkoa viiden eri asiakkaan ongelmia. Tilaajalla on aina paras kokemus omasta toimialastaan, mutta ulkopuolinen teknologiaosaaja voi tuoda pöytään ratkaisuja, joita liiketoiminta ei ole osannut ajatella mahdollisiksi,” Huttunen kuvaa.  

“Yleensä kukaan muu kuin devaaja ei joudu ajattelemaan hanketta täysin loppuun saakka. Eli miettimään esimerkiksi sitä, miten kukin kehitettävä toiminto vaikuttaa kaikkeen muuhun ohjelmistossa, tai sitä, kuinka paljon aikaa kunkin toiminnon toteuttamiseen todella menee”, Huttunen sanoo. 

“Jos ei ole kokemusta, asiat näyttävät yksinkertaisemmilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat”, Huttunen lopettaa.  

Koodirivit riihikuivaksi rahaksi

Kehittäjän liiketoimintaymmärrys on siis kriittistä paitsi onnistuneen teknisen toteutuksen, myös todellisten bisneshyötyjen saavuttamiseksi. 

Tämä korostui myös Rakettitieteen webinaareissa, joissa Elisan VP, Digital Development, Jussi Hacklin ja 020202 Palveluiden CEO Petteri Niemi jakoivat näkemyksiään.

Jussi Hacklin muistuttaa puheessaan, että ymmärrys ei ole yksisuuntaista – myös liiketoiminnan on päästävä jyvälle teknologiasta. Dialogi, luottamus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa. 

“Kukaan ei yksin pysty toimittamaan haluttua lopputulosta,” Hacklin toteaa ja painottaa jatkuvaa vuorovaikutusta tiimien välillä. Hänen mukaansa kehittäjän liiketoimintaymmärrys avaa uusia näkökulmia, jotka voivat johtaa yksinkertaisempiin, skaalautuvampiin ja liiketoiminnallisesti arvokkaampiin ratkaisuihin. Hän suosittelee kaksisuuntaista coachausta: devaajat ja liiketoiminta voivat oppia toisiltaan jo lyhyissä, konkreettisissa sessioissa.

Petteri Niemi puolestaan korostaa, miten merkittävää liiketoimintaymmärrys on etenkin konsulttipohjaisessa tiimissä. “Kun kehittäjätiimi todella ymmärtää bisnestä, asiat saadaan tehtyä kustannustehokkaasti, nopeasti ja laadukkaasti – ja tämä näkyy suoraan lopputuloksessa,” hän kertoo. Niemen mukaan konsulttien rooli liiketoimintaymmärryksen parantamisessa ei ole vain tukea yritystä, vaan olla aidosti osa sen ydintä.

Hyvä kommunikaatio ja halu ymmärtää toista puolta ovat perusta, jolle rakennetaan kulttuuri, jossa koodirivit muuttuvat rahaksi. 

 

Katso lisää webinaaritallenteista:
Rakettiwebinaari: Miksi devaajan pitää ymmärtää bisnestä? – vieraana Jussi Hacklin, Elisa
Rakettiwebinaari:  Koodista kassavirtaan – vieraana Petteri Niemi, 020202 Palvelut

 

Rakettitieteen Ite wiki -profiili

Rakettitieteen verkkosivut