Millaista on työskennellä palvelumuotoilun parissa? Ite wikin juttusarja valottaa it-alan työelämän arkea eri rooleissa työskentelevien ihmisten näkökulmista. Tällä kertaa haastattelussa on Talvikki Heike, Wunder Finlandin senior service designer.

Miten päädyit töihin it-alalle?

Aikamatkaillaan takaisin vuosituhannen alkuun. Alalle päätyminen tapahtui sattumien kautta: tuttava etsi ihmisiä SanomaWSOY:n startup-henkisen yksikköön joka oli julkaisemassa 2ndhead.com-mobiiliportaalin.

”Aikamatkaillaan takaisin vuosituhannen alkuun.”

Kesäkuussa 2000 aloitin työt yksikön nelihenkisessä “street patrolissa” joka teki käyttäjätutkimusta ja sissimarkkinointia tarjoamalla kuluttajille mahdollisuuden kokeilla portaalin palveluita Nokian 7110 -puhelimella. Melko pian kävi ilmi, että kuluttajien kaipaamia hittituotteita olivat talousuutisten sijaan operaattorilogot ja kuvaviestit joita portaali ei tarjonnut. Pohjakoulutuksenani oli graafisen alan tutkinto, ja olin tehnyt pieniä kuvitustöitä vektorigrafiikka-ohjelmilla. Sattumalta osasin myös käyttää softaa jolla puhelimiin sopivia bitmap-grafiikoita tehtiin, ja voittanut 1999 MTV3:n Jyrki-ohjelman järjestämän kuvaviestien suunnittelukilpailun. Näillä meriiteillä silloinen toimitusjohtaja palkkasi minut toiseen tehtävään mobiilisisältöjen tuottajaksi. Vuoden aikana keksin pyörän uudestaan monta kertaa: tulitikkuaskia pienemmän kuva-alan täyttäminen pisteillä ymmärrettäväksi kuvaksi oli yllättävän raskasta aivotyötä.

Idea mobiiliportaalista oli mainio, mutta auttamatta aikaansa edellä. Kun WAP-markkina ei kasvanut odotetusti, yhdistettiin yksikkö konsernin muiden uusmedia-yhtiöiden kanssa vuonna 2001.

Millainen työurasi on ollut ennen nykyisessä työssä aloittamista?

Vuodet 2001-2008 pääsin osallistumaan moniin mielenkiintoisiin verkkosivustoprojekteihin, avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmään ja fiksuihin, osaaviin ihmisiin. Typografian opinnoista oli esi-internet-aikoihin hyötyä, mutta verkkosivustot olivat enemmän kuin pelkkä teknisen toteutuksen päälle liimattava taulukkotaitto.

Halu ymmärtää sisältöjen suunnittelua sekä interaktio- ja informaatiomuotoilun teoriaa paremmin motivoi hakemaan lisää oppia. Verkosta löytyvien Lynda.com-kurssien lisäksi opiskelin työn ohella markkinointiviestinnän suunnittelijan tutkinnon. 2008 siirryin it-alalta digitaalisen mainonnan ja viestinnän pariin. Muutos oli nimellinen. Mainosala oli digitalisoitumassa kovaa vauhtia ja valtaosa työstä liittyi edelleen erilaisten verkkosivustojen ja sovellusten sisältöjen, toimintalogiikan, käytettävyyden ja käyttöliittymien suunnitteluun, vaikka terminologisesti puhuttiinkin eri asioista. Työ oli aiempaa nopeatempoisempaa ja lopputulosten elinkaari lyhyt.

Kolmen eri toimiston ja viiden vuoden jälkeen palasin takaisin it-alalle 2013, Wunderin kanssa monitoimittajamallilla tehdyn projektin jälkeen. Olin lainattuna suunnittelijana muuten teknisistä asiantuntijoista koostuvassa tiimissä. Ketterän projektin aikana työskentelyn helppous, menetelmän toimivuus ja tiimin asenne ja osaaminen vakuuttivat silloin ja edelleen. Siirtymä tuntui luontevalta.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Wunderilla palvelumuotoilija tekee asiakkuuksissa ja projekteissa erilaisia tehtäviä, joissa toimitaan tulkkina ihmisten ja tekniikan välillä ja tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Päivät voivat koostua hyvin erilaisista tapaamisista ja tehtävistä: tiimin kanssa pidetyistä lyhyistä videopuheluista, kehitysvaiheessa olevan projektin sprintti-päivästä, itsenäisestä tai yhdessä tehtävästä suunnittelutyöstä, tutkimuksen tai työpajan valmistelusta, työpajan fasilitoinnista tai erilaisen tiedon tuottamisesta. Ennen pandemiaa työpajoja pidettiin asiakkaiden luona tai Wunderin toimistoilla, nyt pääsääntöisesti etänä.  Tyypillistä etätyöpäivää rytmittävät koirien tarve päästä ulos, muun perheen tulemiset ja menemiset, kahvinkeitto, jumppatauko ja ruokailu satunnaisessa järjestyksessä. Tyypilliset työpäivät päättyvät noin 16.00-17.00.

Mikä on parasta työssäsi? Entä haastavinta?

Samaan aikaan parasta ja haastavinta ovat tietotyön luonne ja jatkuva muutos. Tärkein työkalu on aina mukana ja sitä ei tee mieli kytkeä pois päältä. Joskus ratkaistava ongelma jää aivoihin raksuttamaan vaikka koneen sammuttaa.

Parasta – oli kyse sitten projekteista tai ammatillisesta kehityksestä – on muutoksen mahdollistava ja siinä tukeva työyhteisö sekä ihmiset joiden kanssa muutosta tehdään. Aivojen laskentatehoa ei voi ostaa samalla tavalla kuin uutta teknologiaa, mutta aina voi “kilauttaa kollegalle”. Oli kyse sitten teknisestä arkkitehtuurista, psykologisesta turvallisuudesta tai green techistä, moniammatillisten tiimien hyödyt nousevat hyvin esille. Eri näkökulmat ja erilaiset osaamiset täydentävät toisiaan.

Haastavimpia tilanteita IT-uralta ovat sellaiset hetket joissa menetelmän tai ohjelmiston valinta on tehty heikolla ymmärryksellä siitä, millaisia seurauksia päätöksillä on, ja organisaation muotoilukypsyys on vielä lapsenkengissään.  Halutaan vaikkapa edetä ketterästi, mutta organisaation päätöksenteko tai toiminta ei ole valmis ketterään etenemiseen. Ei ehditä osallistua, sisäistää muutosta ja sen edellyttämiä uusia toimintatapoja. On melko tavanomaista, että teknologiasta toivotaan ratkaisua myös ongelmiin jotka lopulta ratkeavat koulutuksella tai ohjauksella. Elinkaarensa päässä olevat järjestelmät ovat asia erikseen, mutta tekninen ratkaisu itsessään ei muuta ihmisten käytöstä haluttuun suuntaan, jos muutosta ei johdeta ja ihmisiä oteta mukaan muutokseen. Ajatuksia herättävää tekstiä muutoksen vauhdista ja vaikutuksista löytyy Gerry McGovernin kirjasta World Wide Waste. Ehkä meidän kannattaisi yhteiskunnallisella ja yksilötasolla kiinnittää huomiota myös ajattelun, oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen teknologisen kehityksen ohella.

”Ehkä meidän kannattaisi yhteiskunnallisella ja yksilötasolla kiinnittää huomiota myös ajattelun, oppimisen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen teknologisen kehityksen ohella.”

Mikä on ollut tähänastisen it-urasi mieleenpainuvin hetki?

En osaa suoraan nimetä yksittäistä hetkeä yli muiden. Mieleenpainuvimpia hetkiä ovat ne, kun asiakasorganisaation ihmiset johtoporrasta myöten innostuvat käyttäjä- ja asiakaslähtöisestä kehittämisestä ja organisaation muotoilukypsyydessä otetaan askel eteenpäin. Mieleenpainuvia ovat myös ne hetket kun projekteissa täysin toisilleen vieraina aloittanut ryhmä ihmisiä muovautuu tiimiksi yhteisen muutosprosessin aikana. Keskinäinen luottamus ja yhteinen tavoite johtavat hienoihin tuloksiin.

Mainitse muutamia teknologioita, joita tällä hetkellä käytät säännöllisesti työssäsi?

Tietoliikenneteknologia taitaa olla kattokäsite. Työssäni käytössä ovat eri toimijoiden pilvipalvelut, projektinhallinnan sovellukset sekä pikaviestimet ja selainpohjaiset ryhmätyöskentely- prototypointi-alustat.  En tee sovelluskehitystä tai ohjelmointia, joten ohjelmoinnista tutut teknologiat, kielet ja frameworkit eivät kuulu tähän listaan.

Mikä it-alaan liittyvä teema tai uusi teknologia sinua tällä hetkellä erityisesti kiinnostaa ja miksi?

Tutkimusalueena Human-Computer-Interaction on loputtoman mielenkiintoinen. Seuraan robotiikan ja tekoälyn kehitystä, ensisijaisesti käytettävyyteen ja koneiden kanssa vuorovaikutuksessa työskentelyn psykologiseen puoleen liittyviä tutkimuksia ja hankkeita. Myös yhteiskunnallinen muutosmuotoilu, journalismin kehitys sekä luonnonvara-ala kiinnostavat ja seuraan niitä aktiivisesti.

Miten kuvailisit yrityksenne työkulttuuria?

Monilta osin hienointa mitä olen työurani aikana kokenut. Vapautta ja ammattilaisen vastuuta painottava, avoin, keskusteleva, ihmiskeskeinen, kollegoita arvostava kulttuuri –  ja sen eteen tehdään töitä. Yhdessä määritellyt organisaation arvot näkyvät myös päivittäisessä tekemisessä. Jos aihe kiinnostaa, tämä artikkeli kuvaa laajemmin Wunderin työkulttuuria. Kannattaa tarkistaa myös avoimet työpaikat.

Mikä on vinkkisi ensimmäistä it-alan työpaikkaa etsivälle tai alaa harkitsevalle henkilölle?

Suosittelen lämpimästi alan valintaa. Informaatioteknologia on läsnä melkein jokaisella alalla jossain muodossa. Vaikkapa pankin/rahoitusalan tai kaupan alan toimijan tarjoama saattaakin olla kassatyön sijaan ohjelmointia tai asiakaskokemuksen muotoilua. Jos olet vasta alaa harkitseva, todennäköisesti osaat jo jotain jonka päälle voit laajentaa osaamistasi. Verkossa voi opiskella eri alustoilla, suorittaa sertifikaatteja ja kasvattaa taitoja. Monilla isoilla IT-alan yrityksillä on myös omia Trainee-ohjelmia, joiden kautta alalle kouluttautuu vuosittain uusia osaajia. Ja oma portfolio, sivusto tai GitHub-tili kannattaa olla kunnossa. Hyvillä työnäytteillä voi päästä pitkälle vaikka kokemusta ei vielä olisi kertynyt.

Tutustu Wunder Finlandin ite wiki-profiiliin ja verkkosivuihin.