Tietovuotoja raportoidaan suomalaisyrityksissä yli kolme kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin ja poliisin tietoon tulleet tietomurrot ovat Suomessa kaksinkertaistuneet parissa vuodessa. Hiljattainen psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on vakava muistutus kyberturvakysymysten tärkeydestä.

Suomalaisyritysten kyberturvahaasteita valottaa Etlan eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore selvitys Kyberuhat yleistyvät – Miten Suomen yritykset pärjäävät?.

Etlan mukaan kyberuhkien maailmanlaajuinen tilannekuva on mullistunut parin vuoden aikana. Maailmalla havaittiin viime vuonna huomattavasti enemmän kyberhyökkäyksiä kuin aiempina vuosina, ja Suomessa tietomurtojen ennakoitu määrä on jo suunnilleen sama kuin koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana yhteensä.

 

 

Etlan selvitys muistuttaa, että kyberhyökkäyksiäkin nopeammin kasvavat niiden yrityksille ja yhteiskunnalle aiheuttamat kokonaiskustannukset. Tietoturvayhtiö McAfee ja ajatushautomo CSIS arvioivat vuonna 2018 kyberrikollisuuden maailmanlaajuisiksi kustannuksiksi 600 miljardia euroa eli noin 0,8 prosenttia koko maailman vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Suorien talousvahinkojen lisäksi kyberuhilla on myös epäsuoria vaikutuksia.

“Nopeasti kasvavien suorien vahinkojen lisäksi kyberuhkien lisääntyminen vaikuttaa epäsuorasti myös esimerkiksi digitaalista kulutuskysyntää laskevasti. Jos esimerkiksi yrityksen verkkokauppaa ei koeta turvallisena, asiakkaiden ostot kohdistuvat hyvin herkästi toisaalle. Vuonna 2019 jopa 58 % kotimaisista kuluttajista jätti joitakin digitaalisia tuotteita tai palveluita käyttämättä niihin liittyvien turvallisuushuolien vuoksi”, kertoo Etlan tutkija Juri Mattila.

“Nopeasti kasvavien suorien vahinkojen lisäksi kyberuhkien lisääntyminen vaikuttaa epäsuorasti myös esimerkiksi digitaalista kulutuskysyntää laskevasti.”

 

 

Suomalaisyritysten ongelmana tietovuodot

Suomalaisyritysten ongelmana ovat tietovuodot, Etlan selvityksessä todetaan. Vaikka kyberturvallisuus on kehittynyt viime vuosista, olemme jäämässä jälkeen muun muassa Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Suomen yritysten tietoturva on kuitenkin Euroopan keskitasoa vahvempaa.

Tieto suomalaisten pienyritysten kyberturvasta jää katveeseen, koska tilastoinnissa ei usein huomioida alle 10 hengen yrityksiä. Niistä kuitenkin kaivattaisiin tarkempaa tietoa.

“Digitalisaation osalta elämme nyt hyvin erilaisessa maailmassa kuin kaksi vuotta sitten.”

“Suomessa mikroyritysten rooli on kansantaloudellisesti merkittävä, sillä yhdessä ne työllistävät jopa neljäsosan kotimaisen yrityskentän henkilöstöstä. Korkean teknologian startup-yritykset ovat myös talouden kilpailukyvyn ja uudistumisen näkökulmasta tärkeässä asemassa. Kyberhyökkäyksen kohteeksi joutuminen voi pahimmillaan tarkoittaa näille yrityksille jopa koko yritystoiminnan päättymistä. Näin pientenkin yritysten kyberturvalla voi olla suuret vaikutukset pitkällä aikavälillä”, Mattila toteaa.

Kyberturvallisuus on kasvava bisnes. Alan liikevaihdon on ennustettu kasvavan 10 prosentin vuositahdilla, ja vuonna 2017 kyberturvayritysten liikevaihdoksi arvioitiin globaalisti noin 125 miljardia euroa. Suomessa alan kehitystä kuitenkin rajoittaa akuutti osaajapula, johon tutkijoiden mielestä tulisi vastata koulutuspolitiikalla.

“Digitalisaation osalta elämme nyt hyvin erilaisessa maailmassa kuin kaksi vuotta sitten. Kyberturvallisuus ja tietoturva on ymmärrettävä uudella tavalla tärkeäksi osaksi yrityksen kilpailuetua ja palvelutarjontaa. Siinä piilee myös valtava mahdollisuus, jos vain osaamme sen hyödyntää”, sanoo Mattila.

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

 

Kuvat: ETLA (Kansikuvassa johtava tutkija Timo Seppälä (vas.), tutkija Juri Mattila ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö)