Miksi yrityksen kannattaa käyttää ulkopuolista konsulttia ohjelmistokehityksessä?

Kysymyksen heittää ilmoille Jussi Heikkilä, joka perusti ohjelmistokehityksen ja testauksen konsultointipalveluja tarjoavan Teamitin vuonna 2013.

– Konsulttitaloissa on osaajia sekä uusista että vanhoista teknologioista ja heillä on kokemusta useilta eri toimialoilta. Se mahdollistaa parhaiden osaajien löytymisen jokaiseen tarpeeseen, Heikkilä aloittaa omaan kysymykseensä vastaamisen.

Heikkilälle on kertynyt työuransa aikana kansainvälistä kokemusta eri projektien parissa. Hänen mukaansa ohjelmisto- ja it-alan henkilöstövuokraus on maailmalla paljon yleisempää kuin Suomessa.

– Suomalaisissa yrityksissä on perinteisesti palkattu uusi, oma tekijä aina tarpeen syntyessä. Konsultoinnin hinta on toki oma lukunsa. Se, miten paljon konsultista joutuu maksamaan riippuu monesta tekijästä, kuten siitä, onko kyseessä julkisen vai yksityisen sektorin projekti ja millaisia tekniikoita konsultin on hallittava. Kokonaiskustannuksissa konsultointi tulee kuitenkin monesti halvemmaksi kuin oman työntekijän palkkaaminen, Heikkilä väittää.

Hänellä on myös paljon näkemyksiä väitteensä perusteeksi.

 

Konsultit kaipaavat työltä vaihtelua

Heikkilän mielestä ohjelmistokonsultoinnin hyödyntäminen antaa yritykselle paremman suojan sopeutua suhdannevaihteluihin tai liiketoiminnassa yhtäkkiä tapahtuviin muutoksiin.

– Yritykselle saattaa tulla isompi projekti, johon tarvitaan hetkellisesti 5 tai 10 henkilöä. Omien tekijöiden palkkaamisen sijaan osaajat voidaan hankkia määräajaksi it-konsulttitalosta. Kun projekti on valmis, voidaan joustavasti vähentää siinä työskentelevien henkilöiden määrää.

Erityisesti pankkialalla ja raskaassa teollisuudessa on käytössä paljon vanhoja ohjelmistoja, joten niissä panostetaan parhaillaan moderniin it- ja ohjelmistokehitykseen. Monessa paikassa pitää tehdä vähintään hyväksyntätestausta, joka on perinteistä konsulttityötä.

 

Jussi Heikkilä

 

Heikkilä muistuttaa, että hankkiessaan laaja-alaista kokemusta kerryttäneen konsultin, asiakas voi olla varma, ettei projektin eteneminen jää kiinni käytetystä teknologiasta.

– Parhaat konsultit ovat tottuneet käyttämään Reactin ja Vuen kaltaisia uusia teknologioita samoin kuin vanhempia ohjelmointikieliä kuten C:tä. Cobol on esimerkki ohjelmointikielestä, josta on haluttu vuosia eroon, mutta sitä käytetään yhä esimerkiksi pankkisoftissa. Siksi myös Cobol -osaajia tarvitaan edelleen.

Määräaikaiset projektit ovat yleistyneet nopeaa tahtia kaikilla toimialoilla, mutta monille ammattilaisille ne ovat edelleen työelämän punainen vaate. Konsultit ovat kuitenkin vaihtuvien projektien parissa mukavuusalueellaan.

 

“Konsultit ovat tottuneet asiakastyöhön. He hyväksyvät sen, että projektit ja asiakkaat vaihtuvat.”

 

– Konsultit ovat tottuneet asiakastyöhön. He hyväksyvät sen, että projektit ja asiakkaat vaihtuvat. He eivät haluakaan olla saman järjestelmän parissa kahtakymmentä vuotta, vaan kaipaavat vaihtelua ja mahdollisuutta kehittää monipuolisesti osaamistaan, Heikkilä sanoo.

Toisaalta myös konsultit sitoutuvat mielellään asiakkaisiin, joiden kanssa yhteistyö sujuu hyvin.

– Projektien kestot vaihtelevat muutamista kuukausista vuosiin. Usein käy niin, että projektin päättyessä asiakasyritykseen syntyy uusi tarve ja talon tavoille oppinut konsultti jatkaa seuraavankin projektin parissa.

 

Hyvällä ohjelmistokonsultilla on asenne kohdillaan

Heikkilä painottaa, että ohjelmistokonsultoinnissa asenne ratkaisee.

Hyvä konsultti ymmärtää, että työn tarkoituksena on auttaa asiakasta saavuttamaan tietty tavoite ja tekemään parempaa tulosta. Teamitissä ollaankin ylpeitä siitä, että työntekijöiden asenne on kohdallaan.

Tämä on tärkeää myös siksi, että konsultin on jatkuvasti kehitettävä ammattitaitoaan.

– Jos ihmisen asenne on kunnossa, hän kyllä oppii, mitä tahtoo. En usko, että työntekijöiden asenne pysyy yllä siten, että firma järjestää kaikille samat koulutukset. Teamitissä jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset vuosittaiset koulutussuunnitelmat ja -budjetit. Ne laaditaan sen perusteella, miten työntekijä haluaa kehittää itseään ja toimenkuvaansa. Kun tahto osallistua koulutukseen tulee työntekijältä itseltään, silloin hänellä on valmius kehittyä ja kiinnostusta perehtyä asiaan tarkemmin, Heikkilä sanoo.

 

“Kun tahto osallistua koulutukseen tulee työntekijältä itseltään, silloin hänellä on valmius kehittyä”

 

Heikkilä on huomannut senkin, että työntekijät viihtyvät paremmin, kun heidät otetaan mukaan päätöksentekoon.

– Olemme alkaneet kehittää yritystämme sisältäpäin, koska meille on tärkeää, että Teamitissä halutaan olla töissä. Emme yritä arvailla, mistä työntekijät pitävät, vaan erilaisten asioiden yhteinen suunnittelu on yrityksemme DNA:ssa. Pyrimme tiedostamaan, mitä asioita he arvostavat työnantajassa ja mikä helpottaisi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Näin saadaan selkeä kuva siitä, mihin suuntaan asioita pitäisi viedä.

Teamitissä työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan siihen, mihin projekteihin he menevät töihin. Myös tämä heijastelee Heikkilän filosofiaa siitä, että kaikista motivoituneimmat ihmiset antavat parhaan työpanoksen.

– Konsultoinnin hankkiminen on siinä mielessä kuin mikä tahansa muukin investointi, että yrityksellä pitää olla selkeä syy hankinnalle. Konsulteilla pitää olla paljon annettavaa asiakkaalle ja heillä tulisi olla ainakin yhtä hyvä osaaminen kuin asiakkaan omilla työntekijöillä.

 

Teamitin Ite wiki-profiili

Teamitin kotisivut

 

Lue myös: Teamit lupaa tuoda monikanavaisen myynnin kaikkien yritysten saataville