logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Kestävä ohjelmistokehitys

14.12.2018 - Suvi Lindström - Ohjelmistokehitys

Maailma ohjelmistojen ympärillä muuttuu, ja siksi ohjelmistokehitys on täynnä legacyn eli perinnön muokkaamista.

Kestävä ohjelmistokehitys

Vaivaako Suomea koodaripula vai pula työssään viihtyvistä koodareista?

Ohjelmistokehityksen osaajayritys Rakettitieteen perustajiin kuuluva Marko Saaresto ei näe ohjelmistoalan palkkakehityksessä mitään kovin poikkeavaa verrattuna muihin teknologia-aloihin.

Hän lähtisi etsimään koodaripulan syitä pohtimalla sitä, miksi niin moni ohjelmistoalan ammattilainen on valmis eläköitymään alalta jo työuransa puolivälissä.

– Erityisesti monet ohjelmistoalalla pidempään työskennelleet konkarit kokevat työnsä liian rutinoituneeksi ja näköalattomaksi. Jos ihminen kokee kahdenkymmenen vuoden jälkeen, että on antanut kaiken tälle alalle ja lähtee muualle, menetetään valtava määrä kokemusta.

Saaresto on työskennellyt ohjelmistoalalla reilut parikymmentä vuotta. Niiden aikana hän on huomannut, että valtaosa ohjelmistokehittäjien työstä koostuu jo olemassa olevien järjestelmien jatkokehityksestä tai ylläpidosta.

Se turhauttaa monia.

– Ohjelmistoalan ammattilaisen maailma on täynnä legacya eli jonkun muun tekemiä ohjelmistoja. Legacy on saanut jo kirosanan maineen, sillä monissa ohjelmistokehittäjissä aiheuttaa turhautumista yrittää päästä softan aiempien koodaajien päiden sisälle ja pähkäillä, miksi ohjelmisto on rakennettu tietyllä tavalla. Näitä koodeja pitäisi sitten muunnella paremmaksi niitä rikkomatta.

Joskus urallaan bugin koodanneet tietävät, että tämä on helpommin sanottu kuin tehty.

 

“Ohjelmistoalan ammattilaisen maailma on täynnä legacya.”

 

Olemassa olevien ohjelmistojen muuntelusta on tullut arkipäivää, kun eri alojen liiketoimintaprosesseja on alettu automatisoida ja ohjelmistojen on pysyttävä muutoksen mukana. Toki poikkeuksiakin on.

– Suurin osa pitkään muuttumattomina pysyneistä ohjelmistoista on piilossa. Ne ikään kuin toimittavat konepellin alla mukisematta tehtävänsä. Törmäsin jokin aika sitten kuusitoista vuotta vanhaan ohjelmistoon, joka toimi juuri riittävästi, ettei kukaan jaksanut nähdä vaivaa sen kehittämiseen.

Mutta lopulta sekin oli uusittava.

Valtaosaa ohjelmistoista ei yksinkertaisesti kannata ajaa käyttöikänsä loppuun muuttamattomana.

– Keskeisin motiivi toimivien ohjelmistojen muuttamiselle on se, että maailman niiden ympärillä muuttuu. Nykyisin kaikkialla pitää käyttää esimerkiksi salattuja HTTP-yhteyksiä. Ennen softaa tehtiin konesaliin, jossa se ei ollut yhteydessä kuin omaan lähiverkkoon. Pilviaikana ei ole enää olemassa luotettavia nurkkia, joissa voidaan ajaa ilman suojauksia, vaan vaatimukset ovat kasvaneet.

 

”Keskeisin motiivi toimivien ohjelmistojen muuttamiselle on se, että maailman niiden ympärillä muuttuu”

 

Uudet teknologiat mahdollistavat sen, että ohjelmistojen muuntelu on kiinni vain tekijöiden halusta toteuttaa muutokset.

– Nykypäivänä on mahdollista tehdä päivityksiä, jotka olivat ennen mahdottomia. Niistä aiheutuvat kustannukset ovat usein pienet verrattuna tilanteeseen, jossa lähdetään tekemään kokonaan uutta, Saaresto sanoo.

Muutostyön vaikeusasteeseen vaikuttaa muun muassa järjestelmien muunneltavuus. Joskus toimivia muutoksia päästään tekemään heti kättelyssä, ja toisinaan aikaa uhkaa kulua tarpeettoman kauan.

Luonnollisesti myös kehittäjän kyky hypätä muiden kehittäjien koodin ja sitä kautta päiden sisään vaikuttaa kehitysnopeuteen.

– Pahimmassa kohtaamassani tapauksessa asiakas pelkäsi, että menisi neljä kuukautta ennen kuin muutoksia päästään tekemään. Hän olikin ensin pohtinut, kannattaako ulkopuolista tekijää ottaa ollenkaan mukaan. Todellisuus oli lopulta parin viikon luokkaa, joka sekin on pitkä aika, Saaresto kertoo.

 

Matematiikkaa ihannoiva koulutus luo turhia illuusioita

Saareston mielestä yksi syy ohjelmistoalan ammattilaisten työssä kokemaan tyytymättömyyteen löytyy alan koulutuksessa.

– Ohjelmointiopetuksessa tehdään algoritmeja ja ratkotaan matemaattisia ongelmia. Liiketoimintasoftan puolella mielenkiintoiset algoritmit on kuitenkin pääosin jo luotu. Sellaisen ohjelmointikoodi on pääosin yksinkertaista, ja monelle saattaa tulla tunne, että joutuu tekemään helpompia asioita kuin osaisi.

 

Liiketoimintasoftan puolella mielenkiintoiset algoritmit on pääosin jo luotu.

 

Matemaattisia taitoja ihannoiva koulutus luo odotuksen työtehtävistä, jollaisia monen arjessa ei juuri ole olemassa.

– Eräs ystäväni kertoi, että hänellä ohjelmointikoulutuksen kynnykseksi meinasi muodostua edellytys pitkän matematiikan opinnoista, mikä on todellisuudessa tarpeeton vaatimus ohjelmoinnissa. Toisessa ääripäässä ovat ne matemaattisesti lahjakkaat ihmiset, jotka pystyisivät vaikka mihin, mutta eivät pääse tekemään kykyjensä mukaista työtä. Se, että saa työelämässä ratkaistavaksi jännän matematiikkapulman, on vain yksi rusina pullapitkossa, jonka joku onnekas nappaa kerran parissa vuodessa, Saaresto pohtii.

 

Ohjelmistokehittäjän luovuutta kannattaa ylläpitää

Marko Saaresto muistuttaa, että ohjelmistoalan ammattilaiset ovat heterogeeninen ihmisryhmä. Kaikki eivät saa ammatillista nautintoa samoista asioista.

– Jotkut nauttivat monimutkaisten järjestelmien tutkimisesta. He saavat oman endorfiinipiikkinsä, kun löytävät järjestelmästä ongelman ja ratkaisevat sen. Toiset taas haluavat aloittaa tyhjältä pöydältä ja luoda uutta. Jotkut puolestaan nauttivat eniten parannellessaan jo olemassa olevaa ohjelmistoa. Työntekijän käyttämät työkalut ja teknologiat eivät välttämättä kerro siitä, missä tehtävässä hän olisi onnellisimmillaan. Usein ihmiset kuitenkin kategorisoidaan niiden perusteella eri tehtäviin.

 

Työntekijän käyttämät työkalut ja teknologiat eivät välttämättä kerro siitä, missä tehtävässä hän olisi onnellisimmillaan.”

 

Koska järjestelmäkehitystä tehdään usein tiimeissä, pitää yksittäisen työntekijän sitoutua normeihin ja yleisiin ratkaisuihin, joka luonnollisesti rajoittaa henkilökohtaista luovuutta.

– On ihan hyvä, ettei jokainen ratkaisu ole erilainen vain puumerkin jättämisen nimissä. Ihmisten halu tehdä itsenäisiä päätöksiä saattaa kuitenkin purkautua vaikeaselkoisina omina ratkaisuina, jotka päätyvät perintöjärjestelmiin. Niitä katsellessa syntyy kysymys, oliko pakko tehdä omalla tyylillä, vaikka apteekin hyllyssä oli saatavilla toimiva ratkaisu. Itse olen selittänyt tätä sooloilua sillä, että nämä ihmiset ovat kaivanneet luovaa toimintaa. Tunne luovuuden rajoittamisesta on toki itsellenikin tuttu, Saaresto sanoo.

 

Marko Saaresto uskoo, että työssään viihtyvät ihmiset tekevät parempia ohjelmistoja. Rakettitieteellä luovuus päästetään valloilleen esimerkiksi valokuvissa. Saaresto kuvassa keskellä frakkiin pukeutuneena. Kuva: Maru Lemmetty

 

Luovuudelle on toki edelleen paikkansa ohjelmistokehityksessä, sillä se on ehtona uudistumiskyvylle. Myös vanhojen järjestelmien muokkaaminen vaatii ajattelun elastisuutta. Saaresto kehottaakin yrityksiä ylläpitämään työntekijöiden luovaa ajattelukykyä.

– Jollain firmoilla on tapana järjestää esimerkiksi hackatoneja, joissa tarjotaan mahdollisuus tehdä luovia juttuja ja rikkoa rutiineja.

Saaresto kuitenkin ymmärtää, miksi erityisesti isoissa organisaatioissa vuosia työskennelleet henkilöt saattavat kyseenalaistaa uransa jatkon.

– Työnantajien välillä on toki paljon eroja, mutta joissain organisaatiossa työntekijä on saattanut joutua ulkoistamaan oman kehityksensä yritykselle eikä esimerkiksi saa itse päättää, mitä koulutuksia käy. Tunne siitä, ettei pääse enää haluamallaan tavalla eteenpäin, on mielelle myrkkyä.

Saaresto ei ole itsekään välttynyt pohtimasta, tätäkö hän haluaa tehdä eläkeikään asti. Konsulttitöistä ja yrittäjyydestä on löytynyt polku, jota pitkin jatkaa eteenpäin.

– Tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja projekteihin. Saan tyydytystä nähdessäni, miten oma työni on helpottanut jonkun toisen elämää tai liiketoimintaa.

Oli kyseessä sitten iso tai pieni yritys, työntekijöiden hyvinvointi ja tyytyväisyys näkyy Saareston mielestä automaattisesti myös lopputuotteessa.

– Jokainen järjestelmä muistuttaa sen tehnyttä organisaatiota. Jos sen ihmiset ovat uransa ja ammattinsa kanssa kestävällä pohjalla, seurauksena syntyy parempia ja elinkelpoisempia ohjelmistoja.

 

Rakettitieteen Ite wiki -profiili

Rakettitieteen kotisivut

 

Lue lisää Rakettitieteilijöiden näkemyksiä koodaripulasta:

Pallomeri vai parempi palkka?

Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Talous
3d-räiskintä, sähkötupakka, ja kiinteistövälittäjät korvaava palvelu keräsivät suurimmat rahoituskierrokset 2018
Veera Kujansuu - Yrityskaupat
eCraft rakentaa Suomen suurimman Microsoft Dynamics-osaamiskeskittymän ostamalla EVRYn Dynamics-liiketoiminnan
Suvi Lindström - Innovatiivinen hankinta
Näin toimii innovatiivinen hankinta – jopa 1,75 miljardin arvosta julkisia hankintoja tavoitellaan tehtäväksi innovatiivisesti
Johannes Puro - Freelancerit
Top 10 parhaat freelancer-sivustot verkkosivujen suunnittelijan hakemiseen ja kokemuksia freelancerin käytöstä
Suvi Lindström - Open Source ERP
Ketterästi kehitetty Open Source ERP voittaa perinteisen ERP-projektin
Suvi Lindström - Yrityskaupat
Sininen Meteoriitti Oy siirtyi kokonaisuudessaan suomalaisomistukseen
Veera Kujansuu - Palkkatutkimus
IT-alan työntekijöiden anonyymi palkka- ja arvokysely
Johannes Puro - Älykäs toiminnanohjaus
Kohti älykästä toiminnanohjausta
Suvi Lindström - Ohjelmistokonsultointi
Ohjelmistokonsultti tuo it-projektiin täsmäosaamista – tai laajaa kokemusta C:stä Reactiin
Lataa lisää