logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Digitalisaatio Suomessa

20.12.2018 - Veera Kujansuu - Digitalisaatio

Suomi on digitalisaation kärkimaita, mutta edistystä tarvitaan edelleen

Digitalisaatio on päivän sana, mutta miten se etenee Suomessa?

Digibarometrissa 2018 Suomi on pudonnut edellisvuoden toiselta sijalta kolmannelle. Digibarometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä kolmella tasolla: edellytykset, käyttö ja vaikutukset, sekä kolmella sektorilla: yritykset, kansalainen ja julkinen. Barometrin mukaan Suomi on digitalisaation tasainen puurtaja, mutta tulevaisuudessa se ei riitä, vaan digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin tulisi tarttua rivakammin.

Digibarometrissa 2018 Suomi on pudonnut edellisvuoden toiselta sijalta kolmannelle.

Digitalisaation tarjoamat näkymät niin liike-elämälle, julkisille palveluille kuin yksityiselämällekin ovat mittavat. Miten Suomen digitalisaatiota voidaan tehostaa, jotta sähköisten palveluiden tarjoamista mahdollisuuksista saadaan kaikki irti?

Olemme koonneet Suomen digitalisaation keskeisiä teemoja yhteenvedoksi, jonka tarkoituksena on tarjota katsaus siihen, missä digitalisaatio Suomessa tällä hetkellä menee.

Digitaalinen infrastruktuuri Suomessa

Digitaalinen infrastruktuuri on Suomessa pääosin kattava ja hyvin saatavilla ympäri maata.

Digitaalinen infrastruktuuri on Suomessa pääosin kattava ja hyvin saatavilla ympäri maata.

Viestintäviraston vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan nopean laajakaistaliittymän (vähintään 100 Mbit/s -tiedonsiirron mahdollistavan) saatavuudessa on eroja maakunnittain. 100 Mbit/s laajakaista on tarjolla noin 1,36 miljoonaan kotitalouteen, joka on noin 51 prosenttia kaikista kotitalouksista. Paras nopean laajakaistan tarjonta on Pohjanmaan maakunnassa, jossa se on saatavilla noin 73 % kotitalouksista. Seuraavaksi parasta saatavuus on Uudellamaalla (65 %), Kainuussa (61 %) ja Keski-Pohjanmaalla (60 %). Heikoin nopean laajakaistan saatavuus on Pohjois-Karjalassa (36 %).

100 megan mobiililaajakaistayhteys tavoittaa noin 76 % suomalaisista. Nopean mobiililaajakaistan mahdollistavan LTE-verkon maantieteellinen kattavuus oli vuoden 2015 lopussa reilut 4 %.

 

Yksityisen sektorin digitalisaatio

Merkittävä osa digitalisaatiosta tapahtuu päivittäisenä kehityksenä yksityisellä sektorilla muun muassa ohjemistojen hankintoina, kehitysprojekteina ja osaamisen kehittymisenä. Ite wikin referenssihaku tarjoaa erittäin mielenkiintoisen laadullisen näkymän Suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatioon.

Ite wikin referenssihaku on avoin tietokanta, johon suomalaiset ohjelmistoyritykset lisäävät referenssinsä ja suosituksensa avoimesti osaamisalueittain.

Ite wikin toimitus suosittelee tutustumaan referenssihakuun tästä, ja hakemaan digitalisaatiototeutuksia osaamisalueittain. Referenssihaku tarjoaa mielenkiintoisen visualisoinnin digitalisaation etenemistä Suomessa. Samalla Referenssihaku toimii hyvänä ideapankkina Suomen yrityksille ja julkiselle sektorille siitä, miten omia prosesseja ja liiketoimintaa voi kehittää  digiteknologian keinoin.

Lue myös toinen blogiartikkeli otsikolla “Näin digitalisaatio etenee Suomessa”.

Julkisen sektorin digitalisaatio

Nykyisen hallitusohjelman tähtäimessä on kokonaisvaltainen digitalisaatio. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi on julkisten sähköisten palveluiden tarjoajana yksi maailman kärkimaista, ja suomalaisilla on tutkitusti EU:n paras digiosaaminen.

Suomi on julkisten sähköisten palveluiden tarjoajana yksi maailman kärkimaista, ja suomalaisilla on tutkitusti EU:n paras digiosaaminen.

Julkisen sektorin toimijoille tavoitellaan digitalisaation avulla säästöjä, tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä palveluiden käyttäjille. Seniorien elämää tähdätään parantamaan älykkäillä terveyspalveluilla, lasten oppimista tehostamaan esimerkiksi digilaitteilla tai virtuaaliympäristössä ja julkisen liikenteen palveluista pyritään tekemään entistä kokonaisvaltaisempaa.

Parhaillaan meneillään on Digitalisoidaan julkiset palvelut -hanke, joka läpileikkaa lähes kaikki hallitusohjelman kärkihankkeet. Hankkeen tavoitteena on rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Samalla on tarkoitus luoda kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet, yhden luukun palvelumalli sekä digitalisointia koskeva lainsäädäntö.

Hankkeessa on tähän mennessä muun muassa vahvistettu julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet, perustettu moniammatillinen digitiimi D9, tehty digikuntakokeiluja 34 kunnassa ja yhdessä maakunnassa, perustettu Digi arkeen -neuvottelukunta, Suomi.fi -verkkopalvelu otettu käyttöön sekä hyväksytty eduskunnassa sähköisen asioinnin tukipalveluita koskeva lainsäädäntö.

Hallituskauden loppusuoralla tarkoitus on toimeenpanna sähköisten palveluiden tiekartta, valmistella uusi tiedonhallintalaki ja ottaa käyttöön valtion digihankkeiden ohjaamisen ja investointien koordinoinnin uusi malli.

Digitalisointihankkeen 10-vuotistavoitteena on, että Suomi on ottanut tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin.

Tekoälyvalmius

Yksi vuoden 2018 digibarometrin pääkohdista on tekoälyvalmius. Barometrin mukaan tekoälyteknologiat kuuluvat innovaatioihin, joiden odotetaan tuottavan talouden kasvua pitkällä aikavälillä, mutta toistaiseksi näyttää siltä, ettei tekoäly ole vielä tuottanut kovinkaan paljon uutta liiketoimintaa. Tekoälyä hyödyntävät yritykset ovat yksittäistapauksia, ja edistyksellisemmissäkin suomalaisyrityksissä tekoälyä ei hyödynnetä koko yrityksen laajuudelta, vaan osaaminen löytyy edelläkävijäyksiköistä.

Toistaiseksi näyttää siltä, ettei tekoäly ole vielä tuottanut kovinkaan paljon uutta liiketoimintaa.

Barometrin mukaan suomalaisista yrityksistä noin 3 % on ns. tekoälynatiiveja, eli ne kokevat tekoälyn osaksi identiteettiään ja niiden organisaatio on rakennettu tukemaan tekoälyn kehitystyötä. Noin neljäsosa suomalaisista yrityksistä on sellaisia, että niiden analytiikan valmiustaso on riittävän korkea mahdollistamaan tekoälyn soveltamisen.

Tekoäly kiinnostaa myös julkisella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on käynnissä Tekoälyohjelma, joka tähtää tehostamaan tekoälyn hyödyntämistä. Suomen tekoälyaika -raportti esittää kahdeksan avainta, joilla Suomi voidaan viedä tekoälyn aikakaudelle. Raportti esittää, että yritysten kilpailukykyä kasvatetaan tekoälyn avulla, dataa hyödynnetään kaikilla sektoreilla, tekoälyn käyttöönottoa nopeutetaan ja helpotetaan, houkutellaan huippuosaajia, tehdään rohkeita valintoja ja investointeja, rakennetaan maailman parhaat julkiset palvelut ja luodaan uusia yhteistyömalleja. Toiveena on nostaa Suomi tekoälyn suunnannäyttäjäksi.

Tekoälyohjelman alle on perustettu Tekoälykiihdyttämö, jonka tavoitteena on auttaa tekoälyä hyödyntävät edelläkävijäyritykset kovempaan vauhtiin sekä auttaa tekoälystä kiinnostuneet yritykset alkuun sen hyödyntämisessä.

Tekoälykiihdyttämö kehitti AI-indeksin, jonka tarkoituksena on arvioida yrityksen tekoälyvalmiuksia ja -osaamista. Tekoälyn nopea ja tehokas soveltaminen edellyttää valmiutta uusien ratkaisujen kehittämiseen, testaamiseen ja hyödyntämiseen. Suomi on ottanut ensiaskeleet tekoälymatkalla, mutta paljon puurtamista on vielä edessä.

 

 

Digitaalinen markkinointi ja myynti digitaalisuus kilpailuetuna

Toinen vuoden 2018 digibarometrin keskeisistä teemoista on digitaalinen markkinointi ja myynti. Analyysistä paljastuu, että digitaalisen markkinoinnin ja myynnin keinoja hyödyntävät yritykset kasvavat huomattavasti muita nopeammin, ja digitalisaatio on ja tulee olemaan suomalaisten yritysten suurin kasvun ajuri.

Digitaalisen markkinoinnin ja myynnin keinoja hyödyntävät yritykset kasvavat huomattavasti muita nopeammin.

Barometri erittelee digitaalisen kilpailuedun lähteinä kolme pääkohtaa: teknologia, organisaatio ja data.

Teknologian tehokas hyödyntäminen on yksi keskeisimpiä digitaalisen myynnin ja markkinoinnin onnistumisen edellytyksiä. Teknologian hyödyntämisessä suomalaisilla yrityksillä on kuitenkin vielä parantamisen varaa, sillä barometristä selviää, että vain kaksi kolmasosaa suurista suomalaisista yrityksistä investoi markkinoinnin automaation tai mobiilipalveluiden kehittämiseen.

Organisaatiolta vaaditaan digitalisaation edetessä modernia kyvykkyyttä. Barometri mainitsee keskeisenä digitaalisen osaamisen, organisaation nopeuden ja mukautuvuuden sekä kyvyn toimia yli sisäisten ja ulkoisten rajojen, jotta digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia voidaan tehokkaasti hyödyntää.

Data on tietenkin kolmas pääkohta, jonka merkitys kasvaa etenkin tekoälyvalmiuden noustessa. Dataa tulisi barometrin mukaan hyödyntää sekä liiketoiminnan kehityksessä että myynnissä ja markkinoinnissa.

Yhteenveto

Suomella on esimerkiksi digibarometrin mukaan maailman kärkeen sijoittuvat edellytykset digitalisaatioon, mutta jäämme jälkeen digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Huolta on koettu siitä, että Suomi siirtyy digitaalisen infrastruktuurin rakentamisvaiheen edelläkävijästä hyödyntämisvaiheen perässähiihtäjäksi, joka ei pysy vertailumaiden mukana kun digitaalisia ratkaisuja siirrytään implementoimaan julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lähteet

 

Aiheesta muualla

Yhteiskunnan digitalisaatio

Digitaalinen Suomi 2017 -artikkelikokoelmaan on kerätty tietoa Suomen yhteiskunnan digitalisoitumisesta menneisyydessä ja tulevaisuudessa.

Painettua sanaa – 10X Finland

10X Finland on Jaakko Tapanisen ja Marko Ahtisaaren tuottama tiivis kirja, joka haastattelee 13 kansainvälistä asiantuntijaa Digitalisaation vaikutuksesta median murentumiseen ja maailman muuttumiseen. 10X Finland on Ite wikin toimituksen suositus jatkolukemistoksi, kirjan voi tilata esim Adlibriksestä.

It- ja ohjelmistoalan työpaikat

Kaikki it-alan työpaikat »

Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Somevaikuttaminen
Väite: jopa puolet somevaikuttajien seuraajista feikkejä
Suvi Lindström - Talous
Vauhdikas video: S-Pankin pääekonomisti lukee talouden nuotit Marcus Grönholmin ralliauton kyydissä
Suvi Lindström - Koneoppiminen
Koneoppiminen voi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Suvi Lindström - Ohjelmistorobotiikka
Ohjelmistorobotin hankintaprosessi muistuttaa ihmisen rekrytointia
Johannes Puro
Tubecon 2019 – Tubettajat ja Esports ovat nousseet isoksi osaksi nuorten populaarikulttuuria
Johannes Puro - Toimitusketjun hallinta
Milloin toimitusketjun hallintaan (SCM) tarvitaan ratkaisu toiminnanohjausjärjestelmän rinnalle?
Suvi Lindström - Microsoft Dynamics 365 Ratkaisuverstas
Microsoft Dynamics 365-alustan mahdollisuudet aukeavat Digian Ratkaisuverstaalla
Suvi Lindström - Digipalvelun kehitys
Pallaksen autiotuvalla syntyi tähtienvälinen ohjelmistoyritys, joka tuo freelancer-kulttuuria yritysmaailmaan
Veera Kujansuu - Verkkokauppa
Tutkimus: käytetyimmät verkkokauppa-alustat ja -ohjelmistot Suomessa
Lataa lisää