Verkkosivujen alkuaikoina suunnittelijan työn päätarkoitus oli tehdä mahdollisimman näyttävää jälkeä. Loppukäyttäjää häiritsevät animaatiot ja epäselvät navigaatiomallit olivat yleisiä.

Nykyisin kehitystiimeissä on ymmärrettävä myös tuotetta käyttävien ihmisten tarpeet.

Uusia suunnittelun termejä on syntynyt, kun käytettävyys ja käyttökokemuksen tarkastelu ovat nousseet suunnittelutyön ytimeen. Puhutaan UI:stä (user interface design), UX:stä (user experience design) ja CX:stä (customer experience design). Niistä jokaisella on oma roolinsa nykypäivän digitaalisessa suunnittelussa:

– UI on pelkän visuaalisen ilmeen suunnittelua, kun taas UX on sen ja palvelumuotoilun yhdistelmä, jossa mietitään käyttökokemusta kokonaisvaltaisesti. UX -suunnittelija kysyy, kuka palvelua tai tuotetta käyttää ja miten. CX -suunnittelija voi puolestaan olla esimerkiksi verkkokaupan suunnittelija, joka on mukana kehittämässä myös kivijalkakaupan toimintaa, Vitali Gusatinsky selventää termien eroja.

Hän työskentelee suunnittelijana Fraktiossa ja tietää, että hyvän suunnittelijan on oltava valmis oppimaan uutta ja kuuntelemaan kollegoitaan.

 

“ Suunnittelu on toteutettu hyvin silloin, kun asiaa katsomalla ymmärretään heti, mihin sitä käytetään ”

 

– Suunnittelu on toteutettu hyvin silloin, kun asiaa katsomalla ymmärretään heti, mihin sitä käytetään ja miten sitä lähestytään. On edelleen suunnittelijoita, jotka pyrkivät rockstaran egolla eteenpäin. Kukaan ei voi tietää kaikkea ja pitäisi mennä enemmän siihen suuntaan, että tehdään yhdessä ja opitaan toisiltamme. Suunnittelun haasteellisuus tulee siitä, että jotkut asiat toimivat vuodesta toiseen, mutta toisaalta kehitettäessä uutta, ei voida nojautua ainoastaan siihen, mitä on ollut olemassa aiemmin.

Gusatinsky on itseoppinut UI / UX-suunnittelija, joka aloitti kotisivujen tekemisen jo 90-luvulla saadessaan ensimmäisen oman tietokoneensa. Windows XP -aikakausi kului käyttöliittymäsuunnittelun saloja opetellessa ja samoihin aikoihin hän oli aktiivinen myös DeviantArt sivuston skinnausporukoissa.

2010-luvulla Gusatinsky vietti pari vuotta designerina ulkomailla ennen kuin päätyi takaisin Suomeen ensin front-end -suunnittelijan ja sitten UX-suunnittelijan tehtäviin. Fraktiosta Gusatinsky lähti hakemaan entistä monipuolisempia haasteita.

– Ennen Fraktioon tuloa olin ollut tekemisissä isojen mediatalojen kanssa ja opiskellut Metropoliassa medianomiksi. Halusin päästä osaksi tiimiä, jossa on nohevia tekijöitä, eikä kukaan ole lukittuna yhteen ja samaan tehtävään. Fraktiossa oli alusta alkaen lämmin, yhteisöllinen meininki. Sain heti kättelyssä mahdollisuuden tehdä asioita uusilla tavoilla ja pääsin myös edistämään organisaatiokulttuuria.

Gusatinsky kertookin, ettei Fraktiossa esimerkiksi ole juurikaan perehdyttämismateriaaleja, koska yrityksessä halutaan, että jokainen uusi henkilö muokkaa työskentelykulttuuria omalla tavallaan.

 

Suunnittelijalta vaaditaan tulevaisuudessa entistä monipuolisempaa osaamista

Nykyisin Fraktiossa tehdään paljon muun muassa React -projekteja.

– Silloin, kun Fraktio perustettiin kyseistä termiä tai teknologiaa ei ollut vielä olemassakaan! Se kertoo hyvin siitä, miten nopeasti alalle syntyy uusia trendejä.

Gusatinsky on varma, että monipuolinen osaaminen on antanut hänelle valmiudet tehdä omannäköisensä ura ja sopeutua työkentässä tapahtuviin muutoksiin. Hänen mukaansa suunnittelijan ja koodarin työt tulevatkin päivä päivältä lähemmäs toisiaan.

– Se, että osaan HTML- ja CSS-kieliä ja ymmärrän DOMia on ollut suuri etu uralla. Monissa projekteissa siitä on iso apu, jos suunnittelija pystyy visuaalisten työkalujen ohella ottamaan haltuun prototyyppien suunnittelun selaimessa, Gusatinsky kertoo.

Hänen analogiassaaan mitä lähemmäs suunnittelu ja koodaaminen tulevat toisiaan, sitä paremmin hommat toimivat.

– Perinteisesti organisaatioissa on käytössä vesiputousmalli, joka on yksi ääripää. Toinen ääripää on se, että kaikki tehdään yhdessä. Kultainen keskitie on varmasti se, mihin kannattaa tähdätä.

 

“ Projekteissa siitä on iso apu, jos suunnittelija pystyy visuaalisten työkalujen ohella ottamaan haltuun prototyyppien suunnittelun selaimessa“

 

Sujuva yhteistyö eri osaajien kesken korostuu mobiiliaikakaudella, kun ihmiset odottavat kaikkien järjestelmien toimivan moitteettomasti alustasta tai laitteesta riippumatta.

– Mobiilivallankumouksen myötä ihmisten odotukset ovat kasvaneet huimasti. Ei mielletä enää sitä, etteivät kaikki järjestelmät keskustele sulavasti keskenään, eivätkä kaikki ratkaisut ole yhtä näyttäviä kaikilla näytöillä, Gusatinsky sanoo.

 

 

Vitali Gusatinsky muistuttaa, että suunnittelussa täysosumaan päädytään yleensä lukuisten kokeilujen kautta.

 

Mobiilivallankumous petasi tietä UX -suunnittelun yleistymiselle. Gusatinsky antaa esimerkin siitä, miten helppoa käytettävyyden mittaus voi olla:

– Kuvitellaan, että on kehitetty kaksi ratkaisuvaihtoehtoa sille, miten järjestelmään saadaan lisättyä puhelinnumero. Monien tutkimusten mukaan käytettävyydestä saadaan riittävä kuva jo viiden ihmisen otannalla. Riittää siis, että pyydät viittä ihmistä testaamaan molemmat ratkaisuvaihtoehdot ja mittaat, kuinka kauan heillä menee aikaa operaatioiden läpivientiin ja kuinka monta virhettä he sen aikana tekivät. Näin voidaan nähdä, kummassa ratkaisussa on parempi käytettävyys.

UX-suunnittelu on tärkeää, koska toimivat digitaaliset palvelut eivät voi perustua kehittäjien mututuntumaan tai taiteen lakeihin.

 

“Suunnittelu eroaa taiteesta siinä, että suunnittelijan pitää pystyä perustelemaan omia päätöksiään”

 

– Usein puhutaan siitä, kuinka siistiä design on. Suunnittelu eroaa taiteesta siinä, että suunnittelijan pitää pystyä perustelemaan omia päätöksiään tutkimustuloksiin, omaan kokemukseen tai ammattitaitoon perustuen. Paras tilanne on se, jossa nämä perustelut tulevat mahdollisimman kattavasti kaikilta kolmelta osa-alueelta, Gusatinsky sanoo.

 

Käyttäjien huomiointi on tärkeää myös B2B -palveluissa

Suunnittelussa täysosumaan päädytään yleensä vasta monien kokeilujen kautta. Oman haasteensa tuo sekin, että käyttäjät ovat harvoin yksi yhtenäinen ryhmänsä. Gusatinskylle tulee heti mieleen yksi tuore esimerkkitapaus:

– Snapchat muutti alkukesällä rakennettaan hyvin perusluontoisesti ja sai siitä paljon negatiivista palautetta. Sitä yritettiin tehdä helpommaksi käyttää vanhemmille ihmisille, jolloin nuoriso siirtyi käyttämään muita palveluja.

Pahimmillaan suunnittelussa tehdyt virhearviot näkyvät käyttäjämäärien putoamisena.

– Huuto.net on hyvä esimerkki siitä, miten liiallinen muutos voi aiheuttaa kävijäkadon. Siellä on yritetty tehdä paljon muutoksia ja lopulta palattu aina vanhaan. Jos yrittää tehdä liikaa muutoksia kerralla, riski kävijäkatoon kasvaa. Suunnittelun pitäisikin voimaannuttaa käyttäjiä, eikä olla sinänsä esillä tai kiinnittää itseensä huomiota.  

Monissa yrityksissä ei ole käytettävyysdataa tai ei olla varmoja siitä, miten tietty tuote käyttäjien mielestä toimii. Näissäkin tapauksissa Gusatinsky uskoo yhteistyön voimaan:

– On ainoastaan järkevää tehdä yhteistyötä siinä mielessä, että katsoo muiden tekemiä ratkaisuja ja miettii, voisiko niitä soveltaa jotenkin omassa työssä. Jacob’s Lawn mukaan kävijät viettävät aina enemmän aikaa muiden palveluissa eli mitä enemmän oma ratkaisusi muistuttaa muita, sitä paremmin ihmiset sen parissa viihtyvät.

Hän myös muistuttaa, että monissa onnistuneissa lopputuloksissa suunnittelu ei ole ollut vain suunnittelijoiden työtä.

– Jokainen, joka on jollain tapaa osana tuotetta, myös suunnittelee sitä. Olkoon kyseessä sitten markkinoija, koodaaja tai UX -suunnittelija.

 

Fraktion Ite wiki-profiili

Fraktion kotisivut