logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Potilastietojärjestelmän käyttöönotto vaatii lisäinvestointeja ja uudenlaisia ratkaisuja

22.10.2018 - Suvi Lindström - Potilastietojärjestelmät

Tällä hetkellä mikään ei näytä takaavan uusien potilastietojärjestelmien käytettävyyttä tai potilasturvallisuutta

Suomessa on viime vuosina investoitu satoja miljoonia euroja isoihin potilastietojärjestelmien uudistuksiin. Kuitenkin julkisuudessa on puhuttu vähän siitä, mitä nämä uudistukset konkreettisesti tuovat tullessaan. Käytettävyystestauksen ja käytettävyyden parantamisen ratkaisuihin keskittyneen Adusson toimitusjohtaja Janne Pitkänen uskoo, että on korkea aika käynnistää rakentava keskustelu aiheen tiimoilta.

-Apotin hankintahinta oli 385 miljoonaa euroa ja Keski-Suomessa tehdään parhaillaan arviolta 90 miljoonan euron hankintaa. Myös jo olemassa olevia potilastietojärjestelmiä ollaan päivittämässä eri puolilla Suomea. Silti juuri kukaan ei ole vielä nostanut esille uudistusten vaatimia toimenpiteitä, vaikka esimerkiksi Tanskan kokemukset osoittavat, että tilanne voi käydä tarpeettoman hankalaksi ellei todellisia ongelmia saada jäljitettyä ja korjattua ennen niiden kasaantumista. Ilman objektiivista tietoa perusteeton vastakkainasettelu voi äityä hyvinkin villiksi, Pitkänen kertoo.

Pitkäsen mukaan ensimmäinen haaste on se, että käyttöönottojen onnistumiseksi tarvittavia lisäinvestointeja ei ole tiettävästi vielä budjetoitu. Niiden tarve on kuitenkin väistämätön. Kustannuksissa se voi tarkoittaa parhaassakin tapauksessa ainakin 100-200 miljoonaa euroa. Heti perään Pitkänen tuo esille potilasturvallisuuden:

-Tanskassa 400 miljoonaa euroa maksanut potilastietojärjestelmähanke päätyi käyttöönoton jälkeen nopeasti vastatuuleen. Sen kumoamisesta puhuvat nyt niin poliitikot kuin terveydenhuollon ammattilaisetkin. Hälyyttävimmissä puheissa tietojärjestelmän virheet ovat yhdistetty jopa kuolemantapauksiin. Eräs tanskalainen sairaala myönsikin, että uuden järjestelmän käyttö on johtanut potilaiden hoitoon ja lääkitykseen liittyviin virheisiin, mikä on voinut aiheuttaa yksittäisten potilaiden kuolemia.

 

Terveydenhuollon tuottavuus voi laskea yli 5 prosenttia pitkäksi aikaa

Potilastietojärjestelmien vaikutus potilasturvallisuuteen on arka aihe. Epäilyt Tanskan potilaskuolemista kuitenkin konkretisoivat niitä haasteita, joita uusien potilastietojärjestelmien käyttöönottoon mahdollisesti liittyy. Pitkäsen mielestä ratkaisematta on se, miten hankkeiden nimissä käyttäjille ja potilaille annetut lupaukset vain muutaman viikon poikkeusjärjestelyistä toteutuvat.

-Viime vuosien lupaava trendi on ollut se, että amerikkalaiset potilastietojärjestelmät saapuvat Pohjois-Eurooppaan lisäämään tervetullutta kilpailua alalla. Suuren mittakaavan järjestelmäuudistuksissa on ollut kuitenkin vielä haasteita. On luvattu, että käyttöönottovaihe, joka näkyy työn väliaikaisena hidastumisena tai vastaanottoaikojen perumisena, kestää esimerkiksi kolme viikkoa. Tyypillisesti on mennyt kuitenkin noin 2 vuotta ennen kuin tuottavuus on palautunut takaisin normaaliksi – puhumattakaan tavoitelluista säästöistä, Pitkänen kertoo.

Hän ennustaa, että samansuuntaisiin numeroihin voidaan päätyä myös Suomessa:

-Tuottavuuden lasku voi nousta yli 5 prosenttiin. Terveydenhuollossa se on sekä rahallisesti että työmäärällisesti iso asia. Siinä vaiheessa tilannetta ei voida korjata siten, että sairaalan henkilöstöä pyydetään tekemään 20 minuuttia pidempää työpäivää yli puolen vuoden ajan. Kyllä noin iso tuottavuuden lasku näkyisi sellaisena hoitojen määrän vähenemisenä, jota ei pystytä kompensoimaan vielä muutamaan vuoteen paremmalla hoitojen kohdistamisella, vaikka uudet järjestelmät parantavatkin näitä edellytyksiä.

 

Antti Haapala (vasemmalla) ja Janne Pitkänen

 

Jo nyt terveydenhuollon ammattilaiset ovat Suomessakin ilmaisseet tyytymättömyyttään eri potilastietojärjestelmiin. Niiden käyttö ja ongelmatilanteet vievät monien mielestä liikaa aikaa potilastyöltä. Pitkäsen mielestä onkin aiheellista miettiä mitä tapahtuu, jos erityisesti lääkärit alkavat arvottaa työnantajia niillä käytössä olevien potilastietojärjestelmien mukaan.

-Olen huomannut, että jotkut lääkärit painottavat työpaikan valinnassa hyvin toimivaa potilastietojärjestelmää. Asiaa voisi verrata työmatkan pituuteen: kaikkihan toivovat, että siihen kuluisi työpäivästä mahdollisimman vähän aikaa. Samalla tavalla lääkärit toivovat, että potilastietojärjestelmien käyttöön menisi mahdollisimman vähän aikaa.

 

Käyttökokemuksen seuranta edistää potilastietojärjestelmien jatkokehitystä

Pitkänen painottaa sitä, että väliaikainen tuottavuuden lasku voidaan minimoida, jolloin uusien järjestelmien mahdollistamiin hyötyihin päästään nopeammin käsiksi. Aiheeseen on kiinnitettävä huomiota kaikilla tasoilla. Kyseessä ei ole edes SOTE-uudistuksesta riippuvainen asia, sillä toimivat potilastietojärjestelmät tarvitaan riippumatta siitä, miten SOTE-uudistus lopulta toteutuu.

-Varautuminen tulee vaatimaan ajoissa tehtäviä uusia investointeja. Poliitikkojen on otettava niihin kantaa samalla tapaa kuin vaikka länsimetron tapauksessa. Valitettavasti säästöjen nimissä päädyttiin leikkaamaan verrattain pieniä summia koko metrojärjestelmän kapasiteetin kustannuksella, kun Espooseen rakennettiin suunniteltua lyhyempiä laitureita. Mielestäni potilastietojärjestelmiin ja hoidon jatkuvuuteen uppoavien lisäinvestointien kanssa samanaikaisesti on etsittävä vaikuttavia tapoja tukea järjestelmien alkuvaiheen käyttöä ja ongelmien ratkaisua, Pitkänen sanoo.

 

”Potilastietojärjestelmiin ja hoidon jatkuvuuteen uppoavien lisäinvestointien kanssa samanaikaisesti on etsittävä vaikuttavia tapoja tukea järjestelmien alkuvaiheen käyttöä ja ongelmien ratkaisua.”

 

Adusson oma ratkaisu on UX2play-palvelu, jonka avulla käyttökokemuksen seurannasta tulee ymmärrettävää ja jäljitettävää.  Käyttökokemusseurannalla tallennetaan järjestelmän toimintaa käyttäjän omien kokemusten tueksi. Sen avulla esimerkiksi hoitajan on mahdollista yhdellä napinpainalluksella merkitä niin ongelmatilanteet kuin hyvin toimivat asiat. Kerätyn datan avulla potilastietojärjestelmän kehitystyö jatkuu ketterästi myös käyttöönoton jälkeen. Adusson ratkaisuilla käytettävyystestausta on tehty esimerkiksi Apotti-hankkeessa.

Adusson päämäärä onkin olla mukana pelastamassa uudet potilastietojärjestelmät käytännöllisellä tavalla:

-Tanskassa pääkaupunkiseudun sairaaloissa menetettiin 5,7% hoitokapasiteetista ensimmäisen puolen vuoden aikana. Vastaavan välttämiseksi on tärkeää, että käyttäjät pystyvät vaivattomasti merkitsemään ongelmatilanteet. Järjestelmän jatkokehityksen ja käyttökoulutuksen kannalta on lisäksi ensiarvoisen tärkeää, että mukana ovat myös positiiviset kokemukset. Silloin järjestelmän kehittäjät tietävät, mikä toimii ja kannattaa ehdottomasti pitää mukana jatkossakin, Pitkänen sanoo.

 

Adusson kotisivut

Adusson Ite wiki-profiili

It- ja ohjelmistoalan työpaikat

Kaikki it-alan työpaikat »

Muita julkaisuja

Daniel Pakkala - Digitalisaatio
Digitalisaation uudet ulottuvuudet – digitalisaation vastuut, vaikutukset ja rajoitteet monimutkaistuvat uusien teknologioiden myötä
Suvi Lindström - Digiarvoa 2019
Digiarvoa 2019-kilpailussa etsitään ideoita Suomen digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseksi
Suvi Lindström - Digibarometri 2019
Digibarometri 2019: Suomi sijoittui jälleen vertailun kolmanneksi
Veera Kujansuu - SHIFT 2019
Ääripäitä yhdistelevä SHIFT käynnistää bisnessyksyn
Suvi Lindström - Kaupunkiappis
Kaupunkiappis välittää tietoa palveluista ja edistää smart city-ajattelua
Suvi Lindström - UX-suunnittelu
Digitoimisto Sangre tarjoaa eväitä käyttäjälähtöisten digitaalisten palveluiden UX-suunnitteluun
Suvi Lindström - Hybridiverkko
Yritysverkot kehittyvät – hybridiverkko palvelee julkiseen pilveen siirtymistä ja liikkuvaa työtä
Johannes Puro - Hakukoneoptimointi
Verkkosivujen hakukoneoptimointi 2019 – tärkeimmät SEO-vinkit Googleliikenteen saamiseksi
Johannes Puro - Google Mark Up
Google Mark Up auttaa hallitsemaan Googlen monipuolistuvia hakutuloksia
Lataa lisää