logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Talouspäättäjät viitoittivat Basware Connectissa polkua ihmisen ja älykkään teknologian kohtaamisille

13.9.2018 - Johannes Puro - Basware Connect

Hankinnasta maksuun -battle pakotti asiantuntijat valitsemaan puolensa

Talouspäättäjät viitoittivat Basware Connectissa polkua ihmisen ja älykkään teknologian kohtaamisille

Miten tekoälyn aikakausi vaikuttaa ihmistyön ja yritysten toiminnan tulevaisuuteen? Tähän laajaan ja sekä mielenkiintoa että pelkoa herättävään kysymykseen haettiin vastauksia jo perinteikkäässä Basware Connect-tapahtumassa Helsingissä 11.-12.9.2018, joka kokosi yritysten talousjohdon ja -päättäjät kaksipäiväiseen seminaariin.

 

 

Vaikka Leppävaarassa pääkonttoriaan pitävä Basware tunnetaan taloushallinnon ohjelmistoistaan, yleisöä hellittiin Clarion Hotel Helsingissä niin neurotieteilijä Henning Beckin kansantajuisella, mutta silmät avaavalla esityksellä, kuin Mikko Kuustosen yleisöä toistuvasti naurattaneilla juonnoillakin.

Kun Baswaren toimitusjohtaja Vesa Tykkyläinen pyysi tilaisuuden avauksessa Kuustosta esittämään iltatilaisuudessa Abrakadabran, Kuustonen väitti yleisölle luvanneensa tarjota Tykkyläiselle oluen jos hän esittäisi tämän toiveen.

 

Tapahtuman juontaja Mikko Kuustonen ja Baswaren toimitusjohtaja Vesa Tykkyläinen avasivat tapahtuman tuttavallisella keskustelulla.

 

Huumorin lisäksi futuristiseksi catwalkiksi muotoiltu Clarionin päälava tarjosi yleisölle yltäkylläisesti inspiraatiota ja ajatusten herättelyä.

Henning Beck kertoi esityksessään, että ihmisen mahdollisten ajatuskulkujen määrä tiettynä hetkenä on kymmenen potenssiin 241 000 000 000 000, siinä missä Kreikan valtionvelka on vain kymmenen potenssiin yksitoista. Hän avasi matematiikan lisäksi ihmismielen toiminnan arvoa kyvyllä hahmottaa brexitin tapaisia termejä, tai siitä johdettuja ilmaisuja, vaikka emme olisi kokeneet konkreettisesti mistä asiassa on kyse. Ihminen ymmärtäisi heti, mitä esimerkiksi sana Swexit tarkoittaisi.

 

Henning Beck esiintyi rennosti ja laittoi yleisön hymyilemään kansantajuisilla esimerkeillään.

 

Beckin esimerkit nostavat jalustalle ihmisaivojen uniikkiuden, mikä oli varmasti musiikkia teknologiaorientoituneen yleisönkin korville. Edellisviikolla Helsingin Sanomat oli nostanut jutussaan esille sen tosiasian, että ihmiset ovat jo alkaneet tuntea itsensä tarpeettomiksi teknologian roolin kasvaessa jatkuvasti.

“Tekoäly tuli jo! Olitko valmis?”

Vuoden puhuja 2018 Antti Merilehto on omistautunut yritysjohdon herättelemiseen tekoälyn aikakauteen ja miehen esityksen otsikko olikin herättelevä “Tekoäly tuli jo! Olitko valmis?”

Siis ei “oletko” vaan “olitko”!

 

Antti Merilehto hyödynsi Catwalkin pinta-alaa pitkältä matkalta vauhdikkaassa esityksessään.

 

Teräsmies ja supertaloushallinto

Koska kyse oli Baswaren tapahtumasta, ohjelma sisälsi luonnollisesti puheenvuoroja ja näkymiä talouden hallinnan tulevaisuudesta ja erityisesti tekoälyn vaikutuksesta siihen. Baswaren lanseeraama termi “Supertaloushallinto” sai lihaa luiden ympärille Baswaren tuotemarkkinoinnista vastaavan Lauri Palokankaan esityksessä.

Teräsmiespaidassa puhunut Palokangas esitti McKinsey & Companyn tutkimustuloksia, jotka tunnistivat 240 taloushallinnon ja hankinnan tehtävistä ne, jotka pystytään automatisoimaan osittain tai kokonaan jo tänään.

Todennäköisesti juuri Baswaren tapaiset valmisohjelmistojen kehittäjät tulevatkin tarjoamaan suurimmalle osalle yrityksistä näiden ensimmäisen kosketuksen tekoälyyn, jolloin oppivan ohjelmiston konseptia päästään soveltamaan standardeihin prosesseihin validoidulla ja ennalta testatulla tavalla.

 

Lauri Palokangas määritteli supertaloushallintoa teräsmiespaidassa.

 

“Käykö meille samalla tavalla kuin 2001: Avaruusseikkailussa, jossa ihminen jäi hapettomana avaruuteen kun tekoäly otti vastuulleen työt? Meidän näkemyksemme on, että tulevaisuudessa kaikki ihmisen tuottama arvo on enemmän kuin tänään”, Palokangas visioi.

“Käykö meille samalla tavalla kuin 2001: Avaruusseikkailussa?”

Hän antoi esimerkiksi Netflixin käyttämän tekoälyn, joka kategorisoi elokuvat erilaisiin genreihin. Tekoäly pystyi tuottamaan 70 000 luokkaa, mikä olisi luonnollisesti mahdoton määrä vaihtoehtoja valintaa tekevän asiakkaan tai käyttöliittymäsuunnittelun kannalta. Palokangas näkee, että tulevaisuuden työssä tekoäly rakentaa kokonaiskuvan, mutta ihminen käyttää kriittistä ajattelua parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Hankinnasta-maksuun paneel… ei vaan battle!

Basware Connectissa lanseerattiin uudenlainen paneelikeskustelu, eli leikkimielinen “battle”. Siinä asiantuntijaraati joutui ottamaan kantaa erilaisissa skenaarioissa siihen, onko heidän mielestään tärkeämmässä roolissa tiukka kilpailutus ja hintojen tehokkuus, vai koko organisaatiosta saatava työteho.

Näin moderaattorina toiminut Ilari Nurmi pääsi haastamaan asiantuntijoiden mielipiteitä verkottuneesta hankinnasta maksuun -prosessista ja sen liiketoimintahyödyistä.

Asiantuntijoiden tehtäväksi jäi valita puolensa ja perustella valinta yleisölle kussakin Nurmen osoittamassa teemassa.

Panelisteina olivat Leila Aalto KuntaProsta, Jarkko Virranta Ernst & Youngilta, Seppo Lönnqvist SOK:sta, Jari Koivumäki LähiTapiolasta ja Perttu Nihti Baswarelta.

 

 

Kysymykset herättivät mielenkiintoisia puheenvuoroja, mutta vastakkainasettelu myös jakoi toivotusti panelistien mielipiteitä.

Kuntapron Leila Aalto kallistui eräässä kommenteistaan työtehon puoleen:

– Työteho on numero ykkönen. Voin seistä myös rahan takana, mutta kun ajatellaan kokonaisprosessia, suurin hyöty tulee sen kokonaistehokkuudesta. Yhtä prosessin osaa tehostamalla ei saada koko prosessia tehokkaaksi. Pidän hyvistä hinnoista, mutta työn on sujuttava hyvin, toteaa Aalto.

Jarkko Virranta Ernst & Youngilta kannatti hintojen tehokkuutta.

– Spend on paljon suurempi komponentti. Tärkeää on huomioida, että jos spendistä saadaan puristettua muutamakin prosentti pois, muodostuu siitä jo merkittävä summa.

SOK:n Seppo Lönnqvist korosti, että hinnoissa on kyse muustakin kuin tehokkuuden maksimoinnista.

“Jos spendistä saadaan puristettua muutamakin prosentti pois, muodostuu siitä jo merkittävä summa”

– Toisella puolella tulisi hintojen tehokkuuden sijaan olla vaikuttavuus. Pitäisi puhua siitä, mitä hankinnoilla saadaan aikaiseksi ja miten ne tukevat yrityksen strategiaa. Hankinnan vaikuttavuus ei todellakaan muodostu pelkästään hinnoista.

Esimerkiksi hän nosti työterveyspalvelut, joista tinkiminen voi johtaa loppupeleissä yrityksen kannalta kalliimpaan lopputulokseen henkilökunnan laskeneen hyvinvoinnin kautta.

Jari Koivumäki nosti kommentissaan esille prioriteetit organisaation komentoketjuissa:

– On selvää, että säästöistä tulee isommat eurot, mutta valitsen silti työtehon siksi, että sillä asiat myydään yrityksen johdolle.

Paneelissa nousi esille myös mittaamisen merkityksen kasvu. Mitä paremmin päästään mittaamaan panosten vaikuttavuutta, sitä laajemmin kulut päästään näkemään investointeina, joilla on todellista arvoa.

– Mikä esimerkiksi on tämän tapahtuman arvo Baswarelle?, Lönnqvist haastoi esimerkillä.

Kysymys toi kouriintuntuvasti investointien problematiikan sekä Baswarelaisten että heidän vieraidensa ajatuksiin.

Väitän, että jokainen läsnä ollut nautti korkeatasoisesta tapahtumasta tarjoiluineen ja esiintyjineen. Mutta mikä on satojen tyytyväisten vieraiden ja asiakkaiden arvo? Varmasti korkea, mutta silti mahdoton mitattava absoluuttisena lukemana edes talouden ammattilaisille.

Panelistit pääsivät pureutumaan myös kysymyksiin muun muassa ostoreskontran roolista prosessin optimoijana tai poikkeuksien ratkaisijana, käyttäjien ja hankintatiimin datankäytöstä, sekä parhaista toimittajastrategioista.

Leila Aalto käsitteli toimittajastrategiaa hankinnan tietointensiivisyyden kautta. Kun kuntasektorilla ostetaan “raakaa rautaa”, hankinnat on helpompoi niputtaa katalogeiksi, joissa vertaillaan hintoja. Mutta mitä enemmän ostetaan asiantuntijuutta vaativia palveluja, sitä haastavampaa on tehdä suoraviivaisia hankintoja hintaan perustuen.

Näissä raameissa hän kuitenkin korosti toimittajakentän tehokkuuden optimointia hankinnoissa.

Myös juontaja Mikko Kuustonen lohkaisi mielipiteensä oman yrityksensä toimittajastrategiasta – Seiskan toimittajille ei vastata!

Baswaren vuoden tärkein tapahtuma

Basware Connect on muodostunut jo perinteiseksi talouden ammattilaisten tapahtumaksi, jolle Clarion Hotel Helsinki tarjosi jo kolmatta vuotta peräkkäin arvoisensa puitteet.

Basware ansaitsee hatunnoston siitä, että Basware Connect tähtää ennen kaikkea mielenkiintoiseen sisältöön ja laadukkaisiin kohtaamisiin.

 

 

Kuvaavaa on, että kun tiistain esityksissä ensimmäistä kertaa nostetaan esiin Baswaren tarjonta myyvemmässä mielessä, kello on jo 15.20.

Kun lavalle astunut Baswaren CFO Niclas Rosenlew käynnistää esityksensä taloushallinnon prosessien digitalisoinnista, hän aloittaa kuvaamalla niitä haasteita, joita Baswaressa on sisäisesti kohdattu viime vuosina. Samalla hän teki kaikesta muusta kertomastaan uskottavaa ja esityksestään hyvin inhimillisen kuulijoiden silmissä.

Kun bisnestapahtumien määrä jatkaa kasvuaan, Basware Connect onnistuu siinä mihin jokainen tapahtumajärjestäjä tähtää: esitysten laatu, tarjoilujen runsaus ja mielenkiintoisten kohtaamisten määrä on niin korkea, että talouden ammattilaisen on yksinkertaisesti pakko tulla paikalle seuraavanakin vuonna.

Muuten tuntuu siltä, että jää paljosta paitsi.

Baswaren kotisivut
Baswaren ite wiki-profiili
Basware Connect -tapahtuman verkkosivut

Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Liiketoiminnan digitalisointi
Duuers kehitti digitaalisen palvelun tarjousten tekemiseen ja koko tarjousprosessin läpivientiin
Suvi Lindström - Ohjelmistokehitys
Tilaajan ja toimittajan tiimityö auttaa ohjelmistoprojektin onnistuneesti maaliin
Suvi Lindström - IoT Summit 2019
30 miljardin liikevaihtoon yltävän Arrow:n Proof-of-Value -kilpailu haastaa yrityksiä etsimään IoT:stä ratkaisua liiketoiminnan ongelmiin
Johannes Puro - Digitaaliset alustat
Alustatalous on minkä tahansa yrityksen ulottuvilla – näin digitaalinen alusta nousi liiketoiminnan keskipisteeksi
Johannes Puro - Digimarkkinointi
Mitä digimarkkinointi oikein on ja miten sillä voi tehdä kannattavaa bisnestä?
Johannes Puro - Palkat
Ohjelmistoalan palkkatutkimus: kuka tienaa eniten, myynti, konsultit, kehittäjät, johtajat vai markkinointi?
Suvi Lindström - Esineiden internet
Wapice rakensi IoT-Ticketistä esineiden internetin Officen – tuotekehitykseen on panostettu parhaimmillaan yli miljoona vuodessa
Johannes Puro - Verkkopalveluiden saavutettavuus
Saavutettavuusdirektiivi astuu voimaan – Verkkosivujen saavutettavuuteen panostaminen kannattaa
Johannes Puro - Emojit
Suomi ottaa emojit virallisesti käyttöön ensimmäisenä maailmassa – Emojivastainen mielenosoitus äityi väkivaltaiseksi Korsossa
Lataa lisää