Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Ilmaista teknologiaa saa kaikkiin tarpeisiin – nykyään it-hankkeissa kehitetään työtapoja ja -kulttuuria

19.8.2016 - Johannes Puro - Työkulttuuri

Yhteistyö toimii parhaiten silloin kun yrityksillä on yhtenevät työskentelykulttuurit.


Uutta teknologiaa on saatavilla valtavasti, mutta mistä on yrityksellesi todellista hyötyä?

Ohjelmistoalan vaikutus eri toimialojen yrityksiin kasvaa jatkuvasti digitalisaation levitessä. Samalla ohjelmistoyritykset vievät asiakkailleen uudenlaisia työtapoja ja -kulttuuria, joka leviää it- ja ohjelmistokehityshankkeiden lisäksi organisaatioiden muuhunkin toimintaan.

Ketterään ohjelmistokehitykseen erikoistunut Fraktio on huomannut olevansa kasvavasti paitsi ohjelmistotalo, myös uuden työkulttuurin lähettiläs ja konsultti. Fraktion Jesse Peurala ja Elsa-Maija Lehto pohtivat pyynnöstämme, kuinka ohjelmistoalan yritykset päätyivät kehittämään asiakkaidensa toimintakulttuuria.

‒ Ajatellaan vaikkapa organisaation tyypillisten toimintojen, kuten taloushallinnon tai asiakaspalvelun, kehittämistä. Yritys saa tänä päivänä sähköisen taloushallinnon tarjoajalta usein samalla kertaa koko prosessin pyörittämisen kirjanpidosta lähtien. Tai jos ollaan kehittämässä asiakaspalvelua, esimerkiksi Finnchat tarjoaa asiakaspalvelijat mukaan samaan pakettiin chattityökalunsa kanssa.

 

Fraktion toimitusjohtaja Jesse Peurala


Fraktiolaisten mukaan tälläiset tarjonnat ja palvelut mahdollistavat sen, että asiakasyritykset saavat laittaa paukut omaan ydintoimintaansa.

Päästään esimerkiksi keskittymään omaa liiketoimintaa tukevan verkkopalvelun kehittämiseen.

‒ Aiemmin it-yrityksiltä kysyttiin mitä on mahdollista tehdä. Tänä päivänä valmista toimivaa teknologiaa on kaikkiin tarpeisiin, joten keskeiseksi on noussut kysymys siitä, mihin resurssit on järkevä käyttää.

‒ Otetaan esimerkki kuluttajakentästä, vaikkapa uusi Prisma-applikaatio, jolla voit visualisoida digikuvia maalauksellisiksi. Voit kokeilla sovellusta todella helposti, mutta onko siitä sinulle todellista arvoa? Työelämässä joudutaan tekemään samanlaisia valintoja paljon, sillä digitaalisia palveluita on tarjolla kaikkeen mahdolliseen. Tällöin tärkeäksi nousee kysymys siitä, mitä yrityksen kannattaa todellisuudessa tehdä.

Sama analogia pätee Peuralan mukaan myös ohjelmistokehityshankkeisiin,

‒ Teknologia tulee kyllä valmiiksi, vaikka it-hankkeilla on taipumus venyä. Milloin ohjelmistohanke olisi kaatunut siihen, että “meillä ei ollut tarvittavaa teknologiaa muutoksen läpivientiin”? Ehkä jos puhutaan jostain avaruusraketista, tälläinen haaste voi tulla vastaan.

 

Fraktion Business Developer Elsa-Maija Lehto


Fraktiolla ollaankin huomattu, että toimintamallien kehittäminen ja yrityskulttuurin muutos ovat valtavan iso osa liiketoiminnan kehityshankkeita, vaikka työn alla olisi digitaalinen palvelu.

‒ Historiallisesti yrityksen suurin arvo on ollut työkaluissa, kuten esimerkiksi tehtaan kalustossa. Luolamiesten aikaan ne kaverit, joilla oli kirveet, olivat ne kovimmat jätkät. Tänä päivänä kaikissa yrityksissä ihmiset ovat kaikista tärkein voimavara, kun taas työkalut ovat ilmaisia. Usein voit vain avata koneen ja alkaa tehdä töitä tarjolla olevilla työkaluilla. Jos työskentelet markkinoinnissa, laitat vain sen twitterin laulamaan, Peurala kuvailee.   

‒ Tämän vuoksi toimintaa kehitettäessä kyse on digitalisaation lisäksi kasvavasti organisaatiorakenteesta, työkulttuurista, johtamisesta ja tiimityöstä.

 

Ohjelmistokehittäjä Janimatti Ellonen työssään.

 

Ketteristä toimintatavoista ja avoimesta työkulttuurista tunnetut ohjelmistotalot auttavat asiakasyrityksiään myös muuttamaan työkäytäntöjään. Peuralan mukaan kulttuurin ja käytäntöjen kehittäminen tapahtuu usein luontevana osana hankkeita.

‒ Asiakkaat harvoin pyytävät suoraan, että “muuttakaa toimintatapojamme”. Työskentelykulttuuriin vaikuttaminen tapahtuu usein huomaamatta. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä hyödynnetään tikettejä, joilla tehtävien jakoa ja valmistumista seurataan. Kun toimintatapaan on päästy sisään, työntekijät alkavat soveltaa niitä omiin käytäntöihinsä.

‒ Usein kommunikaation tavat nousevat esiin heti ohjelmistohankkeen alussa. Asiakas saattaa haluta käyttää keskinäisessä viestinnässä perinteistä sähköpostia, jolloin heitä ohjataan Slackiin. Tai otetaan käyttöön esimerkiksi Google Docs ja Trello, joilla voi viedä läpi ketterän kehitysprojektin. Uuden työkalun ja siihen liittyvien käytäntöjen jalkautuminen tapahtuvat hankkeessa luontevasti.

Peuralan ja Lehdon mukaan asiakasta ei voi pakottaa uuteen toimintatapaan yksittäisellä koulutuksella, vaan tärkeää on keskustella ja löytää toimivimmat työkalut käytännön kautta.

‒ Sellainen malli, jossa ohjelmistotalo tulee paikan päälle ja runnoo muutoksen ja teknologian käyttöönoton läpi, ei onnistu, Peurala linjaa.

 

Asteen Aki Seppänen sekä Fraktion Pauli Perälä, Joonas Pajunen ja Mikko Hirvonen pitävät palaveria hyvässä hengessä.


‒ Yhteistyössä päästään parhaaseen lopputulokseen, kun yrityskulttuuriltaan samanlaiset yritykset kohtaavat. Kun toimintatapa ja kommunikaatio toimivat, ollaan eräällä lailla korkeammalla tasolla tekemisessä.

‒ Perinteisesti kilpailutuksessa on haettu tarjoajaa teknologiavetoisesti, vaikkapa React-caseen. Liiketoimintaprosessit eivät kuitenkaan parane uudella teknologialla, jos asiakas on jämähtänyt vanhoihin toimintatapoihin eikä halua uudistua.

Peuralan mukaan juuri siksi samantyyppisen kulttuurin jakavien yritysten pitäisi toimia yhdessä. Jos maailman ketterin yritys koettaa tehdä yhteistyötä täysin jäykän kanssa, muutos on usein jälkimmäiselle liian iso kerralla toteutettavaksi ja jää siksi tapahtumatta. “Pienet askeleet ovat helpompia ottaa kuin suuret loikat”, Lehto muistuttaa.

‒ Yhteistyön pitää kliksahtaa samalla lailla kuin toimivalla lätkäkentällisellä. Silloin ei tarvita tiukkaa prosessia tai ohjekirjaa.

‒ Kokeillen yhdessä tekemisen aloittaminen on tärkeää ohjelmistokehityshankkeissa, jotta saadaan tuntumaa kulttuurien yhteensopimisesta. Kokeilemalla tekeminen tarjoaa hyvän vaihtoehdon massiivisen tarjouspyyntöprosessin läpiviennille. Jos todetaan, että yrityskulttuurit ja tekeminen eivät kohtaa, ei kannata kärvistellä yhdessä kolmea vuotta.

 

Fraktion tuorein rekrytointi on ohjelmistokehittäjä Joonas Id.


Peuralan ja Lehdon mukaan kilpailutusta pitäisikin lähestyä samaan tapaan kuin rekrytointia.

‒ Kun rekrytoit, vedätkö exceliin absoluuttiset osaamispisteet, vai kohtaatko mieluummin ihmisen ja keskustelet hänen kanssaan, Peurala haastaa.

Rekrytointi- ja työnhakupalvelu Heebo on perustanut työkalunsa nimenomaan kulttuuriin rekrytoinnille. Heidän sloganinsa “Match minds and missions” tarjoaa mielestäni hyvän ohjenuoran myös ohjelmistokehityskumppanin valintaan.

 

Katso myös Fraktio ite wikissä

Fraktion kotisivut

 

Esitellänkö teidänkin yrityksenne tai ajatuksianne ite wikin blogissa? Ole yhteydessä!

Jätä kommentti - kommentteja(0)

Jätä kommentti

Emme julkaise sähköpostiosoitteita. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä *


Enter the text from the image below
 


Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Kilpailuttaminen
Houmi auttaa kilpailuttamaan kiinteistövälittäjät ja remonttien tekijät
Suvi Lindström - LATO strategiatyökalu
LATO on työkalu organisaation strategian jalkauttamiseen ja johtamiseen
Johannes Puro - Verkkokauppa
TOP 12 Suomen parhaat verkkokaupat
Suvi Lindström - Tuotetiedonhallinta
Jopa 30 prosenttia tuotedatasta sisältää virheitä – keskitetty tuotetiedonhallinta (PIM) auttaa vaikuttavampien tuotekokemusten luomisessa
Johannes Puro - Art of Basware
Art of Baswaren teoksissa nuoret taiteilijat käsittelevät tekoälyä
Suvi Lindström - Hankinta
Tehokas ostaminen ja hankinta yrityksessä vaatii pitkälle viedyn automaation
Veera Kujansuu - Digiajan johtajan käsikirja
Digiajan johtajan käsikirja opastaa pärjäämään digiajan kilpailussa
Veera Kujansuu - Hankinnasta maksuun
Kohti parempaa laskutus- ja hankintaprosessia
Suvi Lindström - Strateginen hankinta
Sähköinen hankintaprosessi standardoi tarjousdokumenttien hallinnan ja toimittajien arvioinnin – kilpailutus tehostuu jopa 60 prosenttia
Lataa lisää