Kuinka idea muuttuu innovaatioksi?

Keskustelin Twitterissä innovoinnista ja hackathoneista sun muusta. Kirjoitin siitä blogin ja syntyi pientä keskustelua. Ajateltiin viedä juttua vielä eteenpäin.

Alun alkaen arvostelin sitä, että usein hackathon ymmärretään innovoinniksi, mitä se ei itse asiassa taida lainkaan olla. Sain muutamia kommentteja, joiden perusteella ymmärsin, että hackathon on paremminkin työpaja, jossa pyritään ideoimaan uusia palveluita kohtuullisen selkeästi määriteltyyn ongelmaan. Noin nopeasti ajatellen se tuntuu samalta kuin innovointi.

Ero ideoinnin ja innovoinnin välillä on kuitenkin merkittävä.

Innovointi vaatii syvää ymmärrystä siitä, miksi asiakas toimii niin kuin toimii. Esimerkiksi pankkipalveluita sähköistettäessä piti ymmärtää, miksi ihmiset halusivat niin pitkään käydä konttorissa.  Jotta ihmiset saadaan siirtymään vanhasta palvelusta uuteen, tarvitaan syvä ymmärrys siitä, kuinka paljon parempi pitää uuden palvelun olla. Asiakasta ei pidä ainoastaan houkutella kokeilemaan, vaan vaihtamaan vanhasta uuteen. Innovaation suunnitteluun kuuluu myös se, että sen kustannukset ja tuotto-odotukset on mallinnettu. Uusi innovaatio vaatii myös markkinointia, viestintää, jakelun ja asiakaspalvelun. Kaikki nämä on huomioitava ja tehtävä hyvin. Meillä yleensä energiataso loppuu kesken. Esimerkiksi huipputekniikkaa toimitetaan aneemisissa myyntipakkauksissa. Täydellinen tuote saattaa saada epätäydellisen markkinoinnin.

Innovaation on onnistuakseen kyettävä parantamaan vallitsevaa tilannetta merkittävästi.

Kun Nokia toi markkinoille jatkuvasti entistä parempia puhelimia, oli asiakkaalle suurin syy ostaa uusi puhelin se, että edellinen meni hajalle. Kun Apple toi iPhonen, hyppy oli niin suuri, että asiakkaalle tuli tarve ostaa uusi, koska iPhone tarjosi niin paljon enemmän kuin vanha.

Olen monta kertaa sanonut, että Nokia olisi voinut menestyä paremmin, jos se olisi yhdistänyt kaiken parhaan osaamisensa aina lippulaivapuhelimeen. Communicatorin jälkeen keskityttiin kuitenkin yleensä tuomaan aina uusi puhelinmalli, jossa oli yksi uusi kiva ominaisuus ja kymmenen vanhaa. Sitä todellista kaiken sisältävää monsterikameran, musiikkipalvelun, sveitsiläisen linkkuveitsen ja mobiilin toimiston sisältävää ässämersua ei enää Communicatorin jälkeen tehty.

Case Lassila ja Tikanoja (L&T)

Alussa viittaamassani keskustelussa kysyin, onko yhdessäkään hackathonissa syntynyt ajatusta, josta on syntynyt liiketoimintaa? Esimerkkinä sain L&T:n betavaiheessa olevan tarpeettomien tavaroiden hakupalvelun. Palvelun ydinajatus on, että L&T hakee kotoasi tarpeetonta tavaraa korvausta vastaan. Kuin sattuman oikusta, aihe on minulle hyvin tuttu ja siksi voin esittää sitä kohtaan innovoinnille oleellisia kysymyksiä.

L&T:n kilpailijoita ovat Facebookin kaupunkiosakohtaiset kierrätysryhmät, joissa tavarasta voi saada jopa pienen korvauksen kun joku hakee sen. Toinen kilpailija on Tori.fi, jossa voi myös saada rahaa tai antaa tavaraa ilmaiseksi ja asiakas hakee sen luotasi. Joissakin tapauksissa asiakkaan odotetaan jopa purkavan vaikkapa ison kaapin itse. Eli ostava asiakas tekee näissä palveluissa suurimman työn ja maksaa viulut. L&T puolestaan vaatii, että kaikki kookas tavara on valmiiksi purettuna ja ottaa noudosta maksun.

Yksi kilpailija on myös Kierrätyskeskus, joka hakee myytäväksi kelpaavan tavaran ilmaiseksi. Kilpailijaksi voi niin ikään laskea Pakuovelle.com:in, josta saa pakettiauton 40 – 50 € hintaan ja sillä voi viedä Sortti asemalle tavaraa hyvin edullisesti. Lisäksi tarjolla on erilaisia elektroniikan, metallin ja lasitavaran kierrätyspisteitä aika tiheästi. Koska L&T palvelu ei edes ota vastaan ns. jätteeksi katsottavaa tavaraa, se ei mielestäni tarjoa riittävästi eroa edellä mainittuihin palveluihin.

Avoin kysymys L&T:n Ville Simolalle

Hackathonissa syntyvästä ideasta pitää luoda tuottava liiketoimintamalli, jotta sitä voidaan sanoa innovaatioksi. Eli edellä mainitut asiat; kilpailutilanne, asiakkaat, palvelun aito parannus asiakkaan tilanteeseen, tuotantokustannukset, markkinointi ja asiakaspalvelu on yhdistettävä ideaan ja niistä on paketoitava houkutteleva tuote.

Kuinka L&T on esimerkiksi vienyt ideaa eteenpäin? Miten on varmistettu se, että hyvä idea ei ole ainoastaan idea, vaan siitä tulee kannattavaa liiketoimintaa? Vai oliko tämän hackathonin tavoite jotakin muuta, kuin tehdä todellista liiketoimintaa?

Liiketoimintajohtajana esittäisin tämän kysymyksen, jos oma alaiseni tulisi kysymään rahoitusta tähän projektiin. Kysyisin myös, millä muilla tavoin kuin hackathonin avulla päästäisiin samaan lopputulokseen?

– Pasi Sillanpää

050 3028770