logo
  • Etusivu
logo

Hae it-yrityksiä
osaamisalueittain:

Sixten Korkman ja Suomen talouden 10 peruskiveä

27.8.2015 - ite wiki

Sixten Korkman ja Suomen talouden 10 peruskiveä

Aalto Yliopiston professori Sixten Korkman esitteli kansanedustajillemme Suomen talouden 10 peruskiveä.

Hänen sloganinsa kuuluu näin: Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys, upea tulevaisuus ja surkea nykyisyys.

Tiivistelmä tämän mielenkiintoisen puheenvuoron asiasisällöstä löytyy alta. Informaatioteknologian mahdollisuudet eivät tästäkään analyysistä jää puuttumaan.
Nykyisyydestä:

    • Suomessa on takana neljä perättäistä taantuman tai nollakasvun vuotta. Tänä aikana Ruotsiin verrattuna, kumulatiivisesti Ruotsin viennin arvo on kasvanut 30% enemmän kuin Suomessa ja BKT 15% enemmän.

 

    • Työttömyys on kasvussa ja pian pitkäaikaistyöttömyys on korkeammalla tasolla kuin koskaan 90-luvun lama mukaan lukien.

 

    • Vaihtotase ja julkinen talous ovat alijäämäisiä.

 

    • Rikomme kaikkia kasvu- ja vakaussopimuksen kriteerejä

 

  • Luottoluokitusta tultaneen alentamaan syksyllä

Talouspoliittisen ajattelun kiinnekohdat:

1. Markkinatalous

Kaiken lähtökohta, jonka toimintaedellytyksistä tulisi olla huolissaan. Olennainen arvo markkinataloudessa on, että valta päättää ja vastuu seurauksista kulkevat käsi kädessä. Jos talous- ja rahaliitto toimisi tällä tavalla, emme olisi tässä suossa. Markkinatalous on vapautta, luovuutta, aloitteellisuutta, ahkeruutta, yrittäjyyttä. Yrityksissä on oltava voimaa ja toimintaedellytyksiä, koska ne ovat markkinataloudessa keskeisin actori.

2. Valtio

Valtion rooli on tärkeä. On paljon hyviä perusteita sille, miksi tarvitsemme valtiollisia interventiota taloudelliseen järjestelmään: esim. julkishyödykkeet, ulkoisvaikutukset, informaatio-ongelmat, talouden vakauden turvaaminen, suurten tuloerojen korjaaminen. Edellyttää, että poliittinen järjestelmä on riittävän toimiva ja nojautuu huolelliseen valmisteluun ja asiantuntijatietoon. Järjestelmä ei saa olla liian kallellaan etujärjestöjen puoleen.

3. Instituutio

Modernin talouden kasvun teorian mukaan instituutiot ovat kaikista tärkeimpiä. Suomessa instituutiot ovat korkealaatuisia, eivät korruptoituneita. Kun instituutiot ovat kunnossa, voidaan saada paljon järkeviä rakenteellisia toimenpiteitä aikaan. Koulutus ja tutkimus ovat tässä keskeisessä asemassa. Esim. innovaatiopolitiikka, ympäristövaikutusten huomioiminen, infra, vuokra-asuntojen rakentaminen, korjausvelan lyhentäminen.

Suhdannepolitiikka on rakenneuudistuksiin verrattuna vähemmän tärkeä pitkällä aikavälillä, sillä rakenteilla voidaan vaikuttaa talouden kasvuun ja tehokkuuteen, suhdannepolitiikalla lähinnä vakauteen. Joskus suhdannepolitiikallakin on kuitenkin suuri merkitys, esim. 80-90-lukujen taitteessa, kun emme pystyneet estämään talouden ylikuumenemista. Voidaan myös sanoa, että 2006-2008 olisi pitänyt pystyä rajoittamaan talouskasvun voimakkuutta, joka johti ylisuuriin palkankorotuksiin, joista myöhemmin olemme joutuneet kärsimään.

4. Hyvinvointivaltio

Kallisarvoinen, mutta myös kallis hintalapultaan. Hyvinvointivaltiolla voidaan saavuttaa paremmat lähtökohdat kaikille, mutta mitoituksen oltava kansantaloudellisesti kestävällä pohjalla. Mikä on tulonsiirtojen ja verotuksen kannustinvaikutus? Julkisten menojen on oltava sillä tasolla, että ne ovat siedettävällä veroasteella rahoitettavissa.

VM:n mukaan meillä on tässä n.10mrd ongelma, joka vastaa 5% BKT:sta. On priorisoitava ja jos rahat eivät riitä, on leikattava. Lisäksi voidaan tehostaa, ennen kaikkea informaatioteknologiaa hyödyntäen. Tämä ei ole nopea tie, mutta sisältää suuria mahdollisuuksia. On myös niin, että tarvitaan huolellista valmistelutyötä liittyen rakenneuudistuksiin. Yhteiskunnallinen konsensus vallitsee suunnasta, mutta mitoituksesta ja yksittäisistä toimenpiteistä meillä on tällä hetkellä erilaisia mielipiteitä.

5. Korporatismi,

eli työmarkkinajärjestöjen järjestelmä ja rooli yhteiskunnassamme: Suuria saavutuksia 60-luvulla, muuten järjestelmä toiminut vaihtelevalla menestyksellä. Järjestelmä ei ole tällä vuosikymmenellä turvannut Suomen kustannuskilpailukykyä, mikä on kuitenkin järjestelmän yksi keskeisimmistä vaatimuksista.

Sinänsä järjestäytynyt sopiminen parhaimmillaan palvelee kansakunnan etua. Keskusjärjestöjen johtajat tuntuvat ymmärtävät kansantalouden vaatimuksia. Sen sijaan liittojohtajatasolla, jossa todellinen valta usein on, koetaan hankalaksi tilanne, jossa saavutettuja etuja pitäisi uhrata epämääräisten, koko kansantaloutta koskevien etujen vuoksi. Etujen, jotka saattavat joskus toteutua, jos nyt urhaudumme. Miten vaikuttaa reunaehtoihin, joilla päätöksiä tehdään? Talous, teknologia ja työ ovat muuttuneet tavalla, joka puoltaa sitä, että palkanmuodostus pitäisi olla aiempaa joustavampaa ja hajautetumpaa. Kyvyttömyys uudistautua on ulkopuolelta katsoen kiistaton ongelma.

Polku kohti pohjoismaista mallia: vientialojen pitäisi olla palkanjohtajia, palkanmuodostus pitäisi hajauttaa lattiatasolle yrityksiin ja työrauha pitäisi paremmin turvata. Myös työmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen olisi tärkeää. Nykyisellään sekä työttömien määrä että avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa, mikä kertoo siitä, että kaikki ei toimi optimaalisesti. Ilmassa jännitettä. Mikäli kansanvallan ja järjestövallan välille syntyy vastakkainasettelu, on toivottavaa, että kansanvalta on vahva.

6. Rahoitusjärjestemä:

Tärkeä markkinatalouden toimivuuden kannalta. Välittää rahoitusta ylijäämäsektorilta alijäämäsektorille, säästämisestä investointeihin, mahdollistaa kulutuksen tasaamisen yli elinkaaren, mahdollistaa riskien hajauttamisen, likviditeetin hoitamisen, tarjoaa maksupalvelut, joita ilman mikään moderni markkinatalous ei pärjäisi päivääkään.

Samalla järjestelmä on iso, monimutkainen, nopealiikkeinen ja erilaisille häiriöille haavoittuva. Ongelmana on, että järjestelmä on ns.”too big to fail”, mikä johtaa siihen, että yhteiskunnat subventoivat isoja rahoituslaitoksia, jolloin niiden varainhankinta muodostuu kohtuuttoman edulliseksi.

7. Rahapolitiikka:

Meillä ei ole omaehtoista rahapolitiikkaa, sillä olemme rahaliiton jäsen. Uudelleenarviointi on yleisemmällä tasolla käynnissä ja rahapolitiikalle toivotaan laajempaa tavoitteenasetantaa tulevaisuudessa. On oltava enemmän keinoja vakauttaa hintakehitystä ja pystyä paremmin vaikuttamaan taloudelliseen kasvuun vakauttavasti sekä myötävaikutettava rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseen.

Tällä hetkellä suuret keskuspankit käyvät kilpailevan devalvaation politiikkaa, jossa EKP ei välttämättä pärjää kovin hyvin. Tärkeää on myös korostaa, että rahapolitiikalla ei aikaansaada rakenteellisia uudistuksia, innovaatioita ja terveitä yrityksiä. Nämä asiat ovat enemmän riippuvaisia siitä mitä Suomen eri instituutioissa päätetään.

8. Finanssipolitiikka:

Finanssipolitiikka on meidän käsissämme. Tässä tarvitaan toisaalta pitkäjänteisyyttä ja toisaalta päätöksentekokykyä. Finanssipolitiikan tulisi olla rahoituksellisesti kestävällä pohjalla myös pitkällä aikavälillä ja ottaa huomioon väestön ikärakenteen muutos.

Nykyisellä lainsäädännöllä Suomessa ikääntymisestä johtuvat menot kasvavat vuosittain muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Siksi ongelma on hankala saada hallintaan.

a. Menoleikkaukset: Välttämättömiä, mutta toteutuksen ajankohdan suhteen toivoisi joustavuutta.

b. Kärkihankkeet eli panostukset kasvuun: Esimerkiksi panostukset koulutukseen ja tutkimukseen, sillä investoinnit inhimilliseen pääomaan ovat tärkeitä. Ei tarkoita sitä, ettemmekö voisi tehdä samoilla aloilla säästöjä. Ei ole ristiriitaa siinä, että kiristetään ja elvytetään samanaikaisesti.

c. Verotus: Verotuksen kiristäminen ei ole toivottavaa. On hyvä ymmärtää, että rikkaiden tiukemmalla verotuksella on lähinnä symbolinen merkitys, sillä ei rahoiteta julkisen talouden alijäämää.

9. Talous- ja rahaliitto:

Umpisolmussa, mutta sitä ei voidaan peruuttaa. Pysyy pystyssä lähinnä siksi, koska pelätään mitä tapahtuisi, jos se sortuisi. Toivottava, että korjaavat liikkeet, isoimpana pankkiunionin rakentaminen, johtaisivat siihen, että järjestelmä toimisi paremmin.

Suomen kannalta jäsenyys rahaliitossa yhdistettynä korporatismiin on erityisen hankala yhdistelmä ja nyt voidaan todeta, että Suomen liittyminen talous- ja rahaliittoon oli virhe, mutta ratkaisu on peruuttamaton. Meidän on siis huolehdittava siitä, että talous- ja rahaliitto toimisi entistä paremmin.

10. Poliittinen järjestelmä:

Polittinen järjestelmä on perusta, jonka avulla talous voi toimia. Syntyy inklusiivisia instituutioita (l. koko väestö on mukana kansantuotetta synnyttämässä), taloudellista kasvua, tehokkuutta, kannustimia. Viimekädessä taloudellisen menestymisen kannalta kysymys on siitä, onko yritysten kannattavuus ja kilpailukyky kunnossa, onko nillä innovaatiokykyä ja kasvuhakuisuutta, toimivatko työmarkkinat?

Kasvuhakuisuus on tärkeämpää kuin menoleikkaukset. Tarvitsemme uskottavan julkisen talouden saneerausohjelman, mutta tärkeämpää on luoda kasvun edellytykset. Valtio ei luo kasvua ja työpaikkoja, vaan edellytykset kasvulle.
Suomi tarvitsee toimintakykyisen hallituksen ja eduskunnan, jonka avulla pystytään muuttamaan talouden suunta ja luomaan sellainen ilmapiiri, jossa on enemmän optimismia ja uskoa tulevaisuuteen.

Jos tähän ei kyetä, niin meidät hukka perii.

 

Aalto Yliopiston professori Sixten Korkman esitteli kansanedustajillemme Suomen talouden 10 peruskiveä osana Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n järjestämää Taloudenpuolustuskurssia. Puhe katsottavissa myös HSTV:stä.

Tutustu ite wikin case-esimerkkien kautta informaatioteknologian mahdollisuuksiin.

Teksti: Eeva Melama

Koosteen kirjoittaja on IT-projektipäällikkö ja ite wiki oy:n co-founder.

 

 

 

Jätä kommentti - kommentteja(0)

Jätä kommentti

Emme julkaise sähköpostiosoitteita. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä *


Enter the text from the image below
 


Muita julkaisuja

Veera Kujansuu - Talous
3d-räiskintä, sähkötupakka, ja kiinteistövälittäjät korvaava palvelu keräsivät suurimmat rahoituskierrokset 2018
Veera Kujansuu - Yrityskaupat
eCraft rakentaa Suomen suurimman Microsoft Dynamics-osaamiskeskittymän ostamalla EVRYn Dynamics-liiketoiminnan
Suvi Lindström - Innovatiivinen hankinta
Näin toimii innovatiivinen hankinta – jopa 1,75 miljardin arvosta julkisia hankintoja tavoitellaan tehtäväksi innovatiivisesti
Johannes Puro - Freelancerit
Top 10 parhaat freelancer-sivustot verkkosivujen suunnittelijan hakemiseen ja kokemuksia freelancerin käytöstä
Suvi Lindström - Open Source ERP
Ketterästi kehitetty Open Source ERP voittaa perinteisen ERP-projektin
Suvi Lindström - Yrityskaupat
Sininen Meteoriitti Oy siirtyi kokonaisuudessaan suomalaisomistukseen
Veera Kujansuu - Palkkatutkimus
IT-alan työntekijöiden anonyymi palkka- ja arvokysely
Johannes Puro - Älykäs toiminnanohjaus
Kohti älykästä toiminnanohjausta
Suvi Lindström - Ohjelmistokonsultointi
Ohjelmistokonsultti tuo it-projektiin täsmäosaamista – tai laajaa kokemusta C:stä Reactiin
Lataa lisää